Sanna Stellan löytää Pirjo Heikkilän sinkkuudesta hyviä puolia. ”Minusta on ihanaa, että Pirjo on sinkku, jotta hänen aikansa ei mene kenenkään toisen kanssa!” Sanna vitsailee.
Sanna Stellan löytää Pirjo Heikkilän sinkkuudesta hyviä puolia. ”Minusta on ihanaa, että Pirjo on sinkku, jotta hänen aikansa ei mene kenenkään toisen kanssa!” Sanna vitsailee.

Sanna Stellan ja Pirjo Heikkilä ovat parhaat ystävät ja toistensa vastakohdat. Yhteisten vuosien aikana he ovat huomanneet, että ystävyys kantaa yli synkkienkin hetkien. –Minulla ei ole riitoja muiden kanssa, koska minulla ei ole niin läheisiä ihmissuhteita, Pirjo sanoo.

Ensitapaamisella Sanna Stellan näki Pirjo Heikkilän pussilakanat ja ajatteli, ettei heidän suhteestaan tule koskaan mitään.

– Pirjolla oli hevospussilakanat! Ne olivat kamalat! Sanna kauhistelee.

– Ne olivat äitini tai kummitätini ostamat, Pirjo puolustautuu.

Oli toinenkin epäsuotuisa merkki: Pirjon kaksi kissaa. Ne pomppivat Sannan päällä koko yön.

– Välillä Pirjo kurottautui hevospussilakanansa alta ja suhautti hirviökissoja suihkupullolla. Silmäystäkään en sinä yönä nukkunut! Ajattelin, että hitto, tämähän on ihan kammottavaa.

– Höh, eivät ne olleet mitään hirviökissoja vaan ihan normaaleita. Ne vain leikkivät, Pirjo vastaa tuttuun lakoniseen tyyliinsä.

Kymmenen vuotta painajaismaisen yön jälkeen Suomen hauskimpiin naisnäyttelijöihin kuuluva kaksikko tuntee olevansa sielunsiskoja.

Oikeastaan he tunsivat niin jo ensimmäisenä iltana tavatessaan ravintola Hiidenkiven stand up -illassa Lahdessa. Eivät he muuten olisi Pirjon yksiöön päätyneet.

Molemmat olivat uransa ensikeikoilla, Pirjo vakavahenkisenä töksäyttelijänä ”Lahesta” ja Sanna energiaa pulppuavana maailmankansalaisena, joka oli juuri palannut Lontoosta.

– Katselin, miten tuo ihminen antoi poskisuudelmia ja jutteli ravintolassa tuntemattomille. Ihailin sitä, Pirjo muistelee.

Hän itse jurotti mieluummin hiljaa.

– Et sinä siellä kyllä paljon puhunut, eikä naamasi lepoasento toivottanut ketään tervetulleeksi, Sanna nyökkää lempeästi vierestä.

Vastakkaiset elämäntilanteet

Nyt Pirjo, 35, ryystää kuuluvasti myrkynvihreän smoothiensa pohjia. Sanna, 41, kinkkaa vieressä kyynärsauvoillaan. Jalan nivelsiteet venähtivät kotipihan rappusissa, ja sauvat kulkevat mukana parisen viikkoa.

Sannan suu käy iloisesti koko ajan eikä Pirjokaan jurota. Hän vaikuttaa rentoutuneelta, hymyileekin.

Välillä hän saa Sannalta suunvuoron ja jatkaa ajatusta sanalla tai kahdella, puheliaaksi heittäytyessään parilla lauseella.

Sielunsiskoja he ovat selvästi, mutta nykyään heidän elämänsä eroavat kuin yö ja päivä: Sanna on kahden pienen lapsen äiti, Pirjo Helsingin ytimessä asuva sinkku.

– On lähinnä koomista, millä eväin tulemme tekemään samaa työtä, Sanna nauraa.

– Pirjo tulee joogasta, lenkiltä tai pirtelöltä. Minä tulen paikalle puhisten, että koira karkasi eikä lapsen hanskoja löytynyt mistään.

– Teen siis täsmälleen sitä samaa, mitä sinä sinkkuna teit, Pirjo kuittaa.

Ystävyytensä alussa molemmat olivat sinkkuja, joita yhdistivät samat haaveet: menestyä komediassa, tulla paremmiksi ihmisiksi ja saada kenties perhe.

Nykyhetkessä heitä liimaavat muutkin asiat.

– Pirjo on ihminen, jonka kanssa voin jakaa koko elämäni. Tunnemme toisemme ja toistemme äidit, siskot ja parisuhteet läpikotaisin. Suhtaudumme myös työhömme intohimoisesti, Sanna sanoo.

– Kummallisella tavalla Pirjo jaksaa kuunnella myös tarinoita lapsistani. Joskus näen, että hän haukottelee, mutta en tule pitämään jutuistani pistokokeita. Minulle on tärkeää, että suuni saa käydä, hän virnistää.

Sanna mittaa ystävyyden lujuutta muuttopuuhilla. Tärkeitä elämässä ovat hänen mielestään he, jotka silloin auttavat. Sanna pyytäisi Pirjoa avukseen ja ilmestyisi myös Pirjon oven taakse pakettiautollaan, vaikkei Pirjo kehtaisikaan pyytää.

Pirjon ystävyysmittari on synkempi: hautajaiset.

– Mietin aina, ketkä olisivat arkunkantajiani. Sanna olisi yksi heistä. Hautajaisista näkee, ketkä pysyvät elämässä loppuun saakka.

– Tunnen Sannaa kohtaan rakkautta. Minulla on tosi vähän ihmisiä, joita kohtaan tunnen niin. Olen kiitollinen, että matkamme on ollut niin pitkä. Herkistyn ihmisistä, jotka ovat pysyneet elämässäni kauan.

 


 

Kattilallinen kesäkeittoa

Kaksi vuotta sitten naisten välillä räjähti.

Ystävykset kuvasivat Siskonpedin ensimmäistä kautta ja tekivät samaan aikaan yhteistä näytelmää Kaikki äitini, kaikki tyttäreni. Toisen naama alkoi ärsyttää, kun sitä katseli kiertueella yötä päivää. Sanna ja Pirjo riitelivät ensimmäistä kertaa oikeasti.

Kuten missä tahansa suhteessa, se säikäytti.

– Olimme ihan, että ohhoh. Olemme toki kinastelleet aiemminkin, mutta nyt riita oli niin paha, että sanoimme sen ääneen ja purimme sen, Sanna kertoo.

– Se oli arvokas hetki. Huomasimme, että toinen ei häviä, vaan voimme näyttää toisillemme rumat puolemme.

Pidättyväisemmälle Pirjolle riita oli kovempi paikka. Hän haluaa vältellä konflikteja.

– Minulla ei ole riitoja muiden kanssa, koska minulla ei ole niin läheisiä ihmissuhteita. Pelkään riitoja hirveästi, mutta kyllähän ne syventävät suhdetta.

– Olen usein pahantuulinen, tai ainakin Sanna sanoo, että naamani on mutturalla. Se tuntuu vähän pahalta, mutta tottahan se on. Vaikka näen, että aaltoiluni ärsyttää Sannaa joskus, tiedän, ettei meillä ole mitään hätää. Sanna pysyy tuossa, Pirjo sanoo.

Ystävyyttään sielunsiskot ruokkivat tiiviillä yhteydenpidolla. Sanna soittelee Pirjolle viisikin kertaa päivässä ja raportoi jokaisesta tapaamastaan mielenkiintoisesta ihmisestä.

Jos Pirjo oikein villiintyy, hän lähettää Sannalle tekstiviestin, illalla.

Sanna osoittaa välittämisensä myös kokkaamalla. Hän lukee illat pitkät keittokirjoja Pirjon lempiruokia etsien. Kerrankin Pirjoa odotti kattilallinen naisen suurta herkkua, kesäkeittoa.

– En itse ole hyvä kokki. Se on minulle suuri rakkaudenosoitus, Pirjo kuvailee.

– Ja minulla on uskomaton tarve ruokkia sinua, Sanna nyökkäilee vieressä.

Yön humussa he kohtaavat enää hyvin harvoin.

– Pirjo lähtee mukaan ihan mielellään ne kerrat, kun minä lähden jonnekin. Ei minulla kuitenkaan ole mitään kaipuuta ulos. En koe olevani kotini vanki, Sanna sanoo.

Osia toisen elämästä

Kadonnut tumppu, itkupotkuraivari, loputon kiire, huono omatunto. Sitähän ne ruuhkavuodet ovat.

Vaikka lapsirumbaa elävä haaveilisi omasta joogahetkestä, lapseton saattaa hässäkkää seuratessaan miettiä, että juuri tuota minä toivoisin.

Sanna oli ensimmäisen lapsen saadessaan samanikäinen kuin Pirjo nyt.

– En kadehdi Sannaa perheestä, töistä olen joskus saattanut kadehtiakin. Minulla on mahdollisuudet samaan elämään, jos haluan. En tiedä, haluanko. Se tuntuu nyt kauhean vieraalta ajatukselta. Eikä se ole itsestä kiinni, Pirjo sanoo.

– Ajattelen vilpittömästi, että elämä on nyt tosi kivaa, ja viihdyn sinkkuna. Kaikki on aika jännittävää! Kaverit ovat tulleet entistä tärkeämmiksi, mutta viihdyn hyvin myös yksin. On ihanaa pestä kotona pyykkiä ja juoda teetä.

Pirjo ei tiedä, pystyisikö pyörittämään omakotitaloa, miestä, lapsia, koiraa ja kissaa. Hän saa jo olla osa Sannan perhettä auttamalla lastenhoidossa silloin tällöin. Hän on myös kolmivuotiaan Vildan kummi.

– Olen kyllä sanonut sinulle joskus, että saisinpa elää elämääsi edes päivän tai viikon, Sanna huomauttaa.

– Ja minä sinulle, Pirjo myöntää.

– Totta kai minusta olisi ihanaa, että olisi mies, lapsia ja talo. Mutta olenko sen verran itsekäs, että kestäisin ympärilläni noin paljon huollettavia asioita ja ihmisiä? Kaaoksensietokykyni ei ole korkea.

Kevättalvella Sannan ja Pirjon arjet liukuvat vielä kauemmas: Sanna on taas raskaana ja saa silloin kolmannen lapsensa. Hän myöntääkin elävänsä kiireestä ja kaaoksesta. Aina pitää olla kuusituhatta asiaa hoidettavana.

– Kun olin työtön sinkku, minulla oli ihan hirveä kiire kirjaston lukusaliin lukemaan lehtiä. Se on elämäntapa. Tulen hullusta arjestani hulluksi, mutta jotenkin sairaalla tavalla nautin siitä ja saan siitä voimaa.

– Ei kukaan pakottanut minua ostamaan omakotitaloa, kissaa tai koiraa eikä hoitamaan puutarhaa. Minulla on kohtuuton määrä energiaa.

Raskauden vuoksi Sanna on viime aikoina ollut väsynyt. Sitä on vaikea ystävienkin uskoa, sillä koomikon eloisuus peittoaa alleen voimien loppumisen.

– Edes mieheni ei huomaa sitä. Minun pitäisi varmaan laittaa eteeni joku iso kyltti, että ”olen burn outin partaalla”. Mutta samahan se on Pirjon kanssa: hänen naamansa lepoasento ei koskaan korreloi hänen sisäistä paloaan, Sanna veistelee.

Ystävä lopettaa voivottelut

Äkkiä Pirjo muistaa saamansa viestin.

– Apua, meidän pitäisi ottaa onnittelukuva Siskonpeti-fanille.

– Onnistuu! Sanna huikkaa.

Hän sanoo jokaiseen asiaan kyllä, Pirjo ei. Se on heidän suurin eronsa.

– Minä olen Pirjoa paljon miellyttämisenhaluisempi. Pirjo on kovin totuudenmukainen, hänessä ei ole mitään falskia. Pirjo voivottelee jälkikäteen, miksei hän taaskaan suostunut johonkin, ja minä mietin, mitä ihmettä olen mennyt lupaamaan. Olemme asian kanssa siis yhtä lirissä.

Toinen ero on asenne. Sannan mielestä kaikki aina onnistuu. Pirjo odottaa, että asiat menevät pieleen, kuten meni kerran esimerkiksi stand up -keikalla Kampin kauppakeskuksen pihalla. Silloin häntä kääntyi katsomaan ainoastaan muutama shoppailija ja pari laitapuolen kulkijaa – joista toinen yritti varastaa lavalta jotain.

Sanna näkee mokailut voimavarana. Hän on lukenut hyllyllisen selfhelp-kirjoja ja yrittää löytää kaikesta hyvät puolet. Kun molempien uralle on mahtunut niin epäonnistumisia, nöyryytystä ja häpeää, pelko niistä piiskaa yhä parempiin suorituksiin.

– Toisaalta yksittäisestä huonosta esiintymisestä saattaa jäädä huono olo tosi pitkäksikin aikaa, Sanna miettii.

Silloin ystävän tehtävä on lopettaa voivottelu. Siitä Pirjo Sannaa kiitteleekin.

– Paras, mitä Sannalta olen oppinut, on se, että kun joskus olen valittanut olevani tyhmä ja ruma, Sanna on sanonut, että ylös sieltä, kukaan muu ei tule sieltä itseäsi nostamaan.

Kiitolliset onnenmyyrät

Vaikka elämä on vienyt ystävyksiä lähtötilanteesta eri vauhtia eri suuntiin, vuodet ovat muovanneet heistä yllättävänkin samanlaisia.

– Minä en ole enää niin maailmankansalainen eikä Pirjo enää niin lahtelainen, Sanna sanoo.

Kymmenen vuotta tapaamisensa jälkeen molemmat naiset ovat suomalaisen sketsiviihteen huippuja.

Siskonpedin toinen kausi pyörähti käyntiin viime viikolla, ja Sanna nähdään Naurun tasapainossa, jossa on kovempi taso kuin kertaakaan aikaisemmin. Työtarjouksissa naisilta kysellään, mitä he haluaisivat tehdä.

Olemme onnenmyyriä, he sanovat.

– Muistamme kyllä, kuinka joskus ei ollut pennin pyörylää ja vain haaveilimme, että onnistuisimme. Olemme tehneet sen eteen paljon töitä. Suorastaan pursuamme kiitollisuutta nyt, Sanna sanoo.

Keskinäiseltä kilpailulta he ovat välttyneet sillä, että heidän tyylinsä on erilainen. Heitä ei edes kysytä samoihin töihin.

– Emme Siskonpedissäkään mieti, kumman sketsi tämä nyt on. Ne jaetaan niin, että jos tuossa pitää mököttää, se on Pirjon, ja jos tuossa ei, se on minun, Sanna naurahtaa.

Kehu kaveria

Sanna Pirjosta:

"Pirjo on universumin lojaalein ihminen. Hänellä riittää aina aikaa muille ihmisille. Aina, kun soitan hänelle, hän on pirtelöllä. Hänellä on jotain ihmeellisiä pirtelökavereita.”

Pirjo Sannasta:

"Sanna on minulle yksi heistä, joille soitan aina ensimmäisenä, oli se sitten hyvää tai pahaa. Olen aina ihaillut Sannan eläväisyyttä ja halunnut tulla samanlaiseksi.”

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.