”Olen iloinen, että ehdin asua ulkomailla kun olin vastuussa vain itsestäni. Toivon, että lapsenikin saisi nähdä maailmasta toisenkin puolen kuin Suomen”, Pihla Viitala sanoo.
”Olen iloinen, että ehdin asua ulkomailla kun olin vastuussa vain itsestäni. Toivon, että lapsenikin saisi nähdä maailmasta toisenkin puolen kuin Suomen”, Pihla Viitala sanoo.

Pihla Viitala on koko elämänsä ollut peloton heittäytyjä. Rakastumista viisi vuotta nuorempaan mieheensä hän yritti kuitenkin kaikin voimin estää. – Mieheni takia ymmärrän maahanmuuttajien vaikeuksia, näyttelijä sanoo.

Pihla Viitala, 32, on kokenut reissunainen, mutta viimekeväinen työkeikka meinasi olla hänellekin liikaa.

Näyttelijä oli mukana elämänsä toistaiseksi hienoimmassa castingissa, kun Etelä-Italian Leccessä kuvattiin arvostetun ohjaajan Cristina Comencinin elokuvaa Latin Lover. Näyttelijäkaarti vilisi Pedro Almodovarin luottonäyttelijöitä, ja mukana oli myös Carla Brunin sisko Valeria Bruni Tedeschi, mutta kuvauksissa aika tuhraantui diivojen kohtauksiin.

– Ei mennyt päivääkään ilman, ettei joku työryhmän jäsen olisi raivonnut jostakin. Italialaiset olivat pahimpia. Kampaajista ja assistenteista lähtien he huusivat hirveästi koko ajan. Aina oli joku riita menossa, Pihla muistelee.

Muutenkaan työkeikka ei ollut Pihlalle helpoin.

Elokuva kertoo suuren italialaisen näyttelijän tyttäristä, jotka kokoontuvat isänsä muistojuhlaan. Isä on tehnyt lapsia ympäri Eurooppaa jokaisella kuvauspaikallaan. Pihla esittää sisaruksista nuorinta, ruotsalaista Solveigia, joka ei isäänsä muista.

Käytännössä Pihla esitti ruotsalaista naista elokuvassa, jossa puhuttiin italiaa ja joka ohjattiin ranskaksi.

– En puhu italiaa, joten pitkän kuvauspäivän jälkeen minun piti käydä läpi seuraavan päivän repliikkini ääntämisen opettajan kanssa. Olin pulassa myös, koska Valeria Bruni tykkäsi improvisoida. Yritin selittää hänelle, ettei se oikein käy, kun en osaa kieltä, mutta turhaan. Näytän kohtauksissa varmasti tyhmältä, mutta ehkä se oli juuri sitä, mitä he halusivat, Pihla muistelee nauraen.

Rakkaus löytyi työryhmästä

Pihlan omassa elämässä käänteitä on riittänyt vähintään hienon romanttisen leffan verran.

Kun Pihla muutama vuosi sitten kuvasi Berliinissä Hannu ja Kerttu: Noitajahti -elokuvaa, hän sai kokea millaista on olla mukana ison budjetin tuotannossa. Pihlaan teki vaikutuksen se, miten valtava koneisto saatiin toimimaan. Häntä huvitti näyttelijöiden hyysääminen: Pihlallakin oli avustaja, jonka ainoana tehtävänä oli huolehtia, että näyttelijä sai mieleistään ruokaa.

Työryhmästä löytyi myös rakas, Alex Schimpf. Sen jälkeen asiat Pihlan elämässä ovat tapahtuneet nopeasti.

– Itse asiassa rakastuin autonkuljettajaani – joka kyllä teki studiolla paljon muutakin – vaikka yritin vastustaa sitä tosi pitkään. Järkyttävintä oli tajuta, että Alex oli minua viisi vuotta nuorempi. Kun hän kertoi ikänsä, en puhunut hänen kanssaan koko iltana. Siis minähän olen ihan puuma, Pihla nauraa.

Muutenkaan Alex ei vastannut Pihlan miesmakua.

– Olen aina tykännyt rujommista miehistä, mutta Alex on kuin kazakstanilainen prinssi.

Alexin tausta on hyvin toisenlainen kuin Pihlan.

– Mieheni on toista kertaa maahanmuuttaja ja joutunut aloittamaan aina alusta. Hän oli kuusivuotias, kun hänen perheensä muutti Kiinan rajan läheltä Kazakstanista Etelä-Saksaan. Elämä Ajakuzin maaseudulla on erilaista kuin Euroopassa, Pihla kertoo.


Piilossa lintukodossa

Pihla on asunut Suomen lisäksi kolmessa eri maassa. Vasta Alex sai hänet ymmärtämään, miten etuoikeutettua eurooppalaista elämää hän on saanut elää.

– Ulkomailla asuessani olen tiennyt oleskeluni olevan väliaikaista. Minulla on ollut turvallinen olo, sillä olen tiennyt, että jos vain soitan yhden puhelinsoiton, pääsen hetkessä kotiin.

Alexin kautta Pihla näkee maahanmuuttajien todellisuuden. Hän voisi puhua Suomen maahanmuuttopolitiikasta loputtomiin, niin pieleen täällä Pihlan mielestä mennään monessa asiassa.

– Mieheni takia ymmärrän maahanmuuttajien vaikeuksia. Minulla nousevat karvat pystyyn, kun joku alkaa puhua, että maahanmuuttajat elävät suomalaisten rahoilla. Alexkin tekee pitkää päivää ja maksaa veronsa Suomeen. Suurin osa maahanmuuttajista toivoo nopeaa integroitumista. Heillä ei ole vaihtoehtoja.

Pihlan mukaan monessa maassa ollaan paljon Suomea edellä. Meillä maahanmuuttoa yritetään hänen mielestään jarruttaa, vaikka maailman muuttumista ei voi estää.

– Täällä on älytöntä pelon lietsontaa ja kuvottavaa itsekkyyttä. Kun olemme itse tarvinneet apua varsinkin sota-aikoina, on apu kelvannut. Mutta nyt kun sitä pitäisi itse tarjota, se ei olekaan kaikille itsestäänselvyys. Me jäämme muista jälkeen, kun emme ymmärrä hyödyntää maahanmuuttajien potentiaalia. Mikä ihme himmelikansa tämä on, Pihla pauhaa ja päästelee päälle pari voimasanaa.

Pihlan miestä suomalainen sisäänpäinkääntyneisyys ihmetyttää. Keski-Euroopassa kasvaneen on vaikea tajuta, että naapurin moikkaaminen voi olla täällä liian tuttavallista ja hyvän päivänjatkon toivottaminen täysi mahdottomuus.

– Alex on tosi sosiaalinen, mutta suomalaiset ovat hänen mielestään pelokkaita kohtaamaan muita. Hän kutsuukin usein ystäviä meille syömään ja jakaa aikaa muidenkin kuin oman perheen kanssa, Pihla kertoo.

Banderollit esiin

Maahanmuutto. Kulttuurin tukeminen. Ilmastonmuutos. Tasa-arvo. Ihmisoikeudet.

Pihlalla on mielipiteitä niin monesta asiasta, että on ihme, ettei yksikään puolue ole värvännyt häntä riveihinsä.

Kun kulttuuriväki askarteli banderolleja tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, Pihla ryntäsi paikalle. Kun häntä pyydettiin mukaan vapaakauppasopimusta vastustavalle videolle, ei hän empinyt hetkeäkään.

– Politiikasta pitää olla kiinnostunut. Mitä enemmän meillä on ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostuneita yhteisistä asioista, mutta elävät tässä yhteiskunnassa, sitä enemmän kusessa me olemme. Se on vastuutonta, Pihla jatkaa.

Pihlan ystäväpiiriin on pitkään kuulunut poliittisesti aktiivisia ihmisiä kuten Anni Sinnemäki, joiden ajattelusta hän kertoo oppineensa paljon.

Jo Pihlan lapsuudenkodissa puhuttiin politiikasta. Ruutia kiihkeän nuoren tytön ajattelulle tarjosi porvarillinen Munkkiniemen koulu ja koulukaverit, jotka Pihlan mielestä eivät ikinä kyseenalaistaneet vanhempiensa aatemaailmaa.

– Muistan juhlia, joissa Suomen lippu ja Munkkiniemen koulun lippu kannettiin näyttämölle ja laulettiin Siniristilippumme. Laulun ajan Munkan lippu teki kunniaa Suomen lipulle, Pihla muistelee päätään pyöritellen.

Onneksi elämänkatsomustiedon tunneilta löytyi samanmielinen ystävä, sittemmin kirjailijana tunnettu Helmi Kekkonen, jonka kanssa Pihla alkoi kyseenalaistaa asioita.

– Emme pitäneet suutamme kiinni ja kävimme perinpohjaisia keskusteluja joidenkin luokkakavereidemme kanssa. Meitä pidettiin kommunisteina, mikä vain nauratti meitä, Pihla kertoo.

Liftaamaan ilman rahaa

Munkkiniemi, Helsinki ja Suomi kävivätkin pian nuorelle Pihlalle liian ahtaiksi.

Lukiossa hän päätti hetken mielijohteesta lähteä Ranskaan vaihto-oppilaaksi, vaikkei mielestään osannut kieltä lainkaan.

Vaihto-oppilasvuonna hän liftasi ystävänsä kanssa Ranskan läpi Avignonista Lilleen. Pari vuotta myöhemmin sama parivaljakko päätti liftata yllättämään Norrköpingissä asuvan ystävänsä. Ruotsiin he eivät ottaneet mukaan lainkaan rahaa, koska halusivat kokeilla, miten pitkälle selviäisivät ilman sitä.

– Selvisimme viikon verran. Tapasimme tosi mukavia ihmisiä ja saimme yhdeltä kaupanmyyjäpojalta jopa ilmaiseksi tupakka-askin. Nyt veikkaan, että moni halusi ottaa nuoret tytöt kyytiin siksi, ettei kukaan väärä tyyppi ottaisi, Pihla kertoo.

Reissu päättyi sairaalaan, sillä Pihla sai viiveellä allergisen reaktion asunnosta, jossa heidän lisäkseen oli majaillut kissa.

– Myös ystäväni sai yöpyä kanssani sairaalassa. Muistan, miten tyytyväinen hän oli, kun siksikin yöksi saimme ilmaisen majapaikan, Pihla nauraa.

Kolmikymppistä Pihlaa hirvittävät puolta nuoremman Pihlan seikkailut ja elämänjano.

– 16-vuotiaana sitä kuvittelee olevansa vapaa, rajaton ja kuolematon. Enää en liftaisi, enkä suosittele sitä, enkä ikipäivänä päästäisi omaa tytärtäni liftaamaan. Jos Astrid joskus kysyy olenko liftannut, aion valehdella hänelle.

Sietämätöntä tytöttelyä

Näytteleminen ei kuitenkaan ole ainoa asia, mitä Pihla haluaa tehdä.

Nelisen vuotta sitten valkokankailla nähtiin Pihlan ja hänen kollegansa Pamela Tolan kirjoittama ja ohjaama lyhytelokuva Elma ja Liisa. Kaksikko toivoo, ettei yhteistyö jää yhteen elokuvaan.

– Olemme Pamelan kanssa päässeet taas vauhtiin, kun olemme tehneet lapset tässä välissä, Pihla kertoo.

Työn alla on televisiosarja peräkammarin kaksostytöistä. Sitä ystävykset kirjoittavat päät sauhuten ja toistensa suuhun puhuen aina, kun pystyvät nipistämään aikaa muulta elämältä.

Kaikki eivät kuitenkaan katso hyvällä naisia, jotka haluavat tehdä paljon.

Jussi-gaalassa miestuottaja neuvoi Pihlaa, että tämän kannattaisi keskittyä ainoastaan näyttelemiseen eikä pilata hienoa kansainvälistä uraansa olemalla kuten Angelina Jolie, jonka ohjaustyölle nauretaan selän takana.

Turha luulla, että Pihlalta jäisi luu kurkkuun tällaisissa tilanteissa. Myöhemmin hän kysyi neuvon antaneelta tuottajalta, oliko tämä samaa mieltä myös miesnäyttelijöistä, jotka ovat siirtyneet kameran toiselle puolelle.

– En pääsisi ikinä eteenpäin, jos miettisin, nauraako joku selkäni takana. Ei minua voi pelotella tekemästä asioita, jotka ovat minulle intohimo. En suostu pelkuruuteen ja vertailuun. Haluan antaa itselleni oikeuden myös olla huono. Vain virheiden kautta voi edetä onnistumisiin.

Pihla kertoo kasvaneensa suvussa, jossa korostettiin, ettei saa olla taloudellisesti tai henkisesti riippuvainen toisista. Sellaisen kasvatuksen jälkeen tytöttelyä ja pelottelua on vaikea ymmärtää.

– En voi antaa muiden päättää, miten minun pitää ajatella ja olla. En toivo sitä tyttärelleni enkä kenellekään muullekaan. Naisena tällä miesvaltaisella alalla on pakko olla vahva, mutta totta kai saa loukkaantua, jos loukataan, Pihla pohtii.

– Olen 32-vuotias nainen ja myös äiti, joten tytöttelyn aika voisi olla ohi.

Mallia omasta äidistä

Kun kaksi ja puolivuotias Astrid laulaa Bonzo pientä leikkihauvaa tai Pientä tytön tylleröistä, Pihla istuu katselemassa tytärtään ja hänen sydämensä on pakahtua rakkaudesta.

Vaikka lapsi sai alkunsa nopeasti Pihlan ja Alexin tapaamisen jälkeen, äitiys tuntui heti maailman luonnollisimmalta asialta.

– Kolmekymmentä oli hyvä ikä tulla äidiksi. Vanhemmillani oli about sen ikäisinä jo neljä lasta, Pihla sanoo.

Astridin syntymän aikaan nuori perhe perusti kodin Helsinkiin, mutta aina heidän kotinsa ei välttämättä ole Suomessa. Berliini tuntuisi unelmien kotikaupungilta kansainvälisen ilmapiirinsä sekä Alexin äidinkielen takia, mutta tulevaisuuden suunnittelu ei ole elokuva-alalla helppoa.

Paras esikuva äitiyteen löytyy läheltä.

– Minulla on ihan mieletön äiti ja toivon, että tyttäreni voisi joskus sanoa samaa minusta. Äitini on älykäs ja vahva ja rakastava ja täysin peloton. En edes yritä olla kuin hän, mutta toivon salaa, että jotkut ominaisuudet siirtyisivät minuun automaattisesti, vaikka geeneissä, Pihla sanoo.

Pihla epäilee olevansa välillä liian lepsu äiti, mutta tietää kyllä, mitä haluaisi tyttärelleen opettaa:

– Pitää olla reilu, empaattinen ja rohkea. Tässä yhteiskunnassa empatia on katoamassa ja individualismia vain korostetaan. Koko maailma saattaa tuhoutua siihen.

Pihla
Viitala

Näyttelijä on syntynyt Helsingissä 30.9.1982.

Tunnetuimpia rooleja leffoissa Käsky (2008), Rööperi (2009) ja Paha perhe (2010) ja Kesäkaverit (2014). Tehnyt töitä myös ulkomailla.

Päärooli suositussa Mustat lesket -tv-sarjassa, jonka kuvaukset jatkuvat keväällä.

Elokuva Latin Lover saa ensi-iltansa Etelä-Euroopassa ensi kuussa.

Asuu Helsingissä miehensä Alex Schimpfin ja kaksivuotiaan Astrid-tyttären kanssa.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.