Sami ja Meeri ovat matkustaneet mukana toistensa töissä. Nyt tehdään yhteistä kirjaa. ”En ollut nähnyt kenenkään pistävän sydämensä niin syvälle työhön kuin Meeri. Hän on niin tiukka periaatteen nainen, että vierellä minunkaan on vaikea ottaa mitään leväperäisesti”, Sami sanoo. Kuvat: Liisa Valonen
Sami ja Meeri ovat matkustaneet mukana toistensa töissä. Nyt tehdään yhteistä kirjaa. ”En ollut nähnyt kenenkään pistävän sydämensä niin syvälle työhön kuin Meeri. Hän on niin tiukka periaatteen nainen, että vierellä minunkaan on vaikea ottaa mitään leväperäisesti”, Sami sanoo. Kuvat: Liisa Valonen

Valokuvaaja Meeri Koutaniemen ja rokkari Sami Yaffan rakkaus perustuu vapaaehtoisuuteen. – Se miten kaikki tapahtui, pakottaa uskomaan kohtaloon.

Helsingissä kalliolaiskodin olohuoneessa maailmankarttatapetti ulottuu koko seinälle. Kartta on sävyiltään rauhallinen, vaaleaa ja beigeä, mutta jos kotiväki, valokuvaaja Meeri Koutaniemi, 29, ja muusikko Sami Yaffa, 53, merkkaisivat siihen kaikki vierailemansa paikat, kuva kirjavoituisi nopeasti rukseista. Maailmanmatkat näkyvät joka puolella: marokkolaisina mattoina, värikkäinä kankaina, Samin eksoottisina soittimina ja Meerin ottamina kuvina.

Pariskunnan toinen koti Espanjan Mallorcalla on samantyylinen.

– Sekin näyttää kelluvan ilmassa, Meeri ja Sami esittelevät ylimmän kerroksen maisemiaan.

Palkittu dokumentaristi ja maailmankiertueita tahkonnut basisti ovat matkustamisen hard core -pari: viime vuonna Meerille kertyi 250 reissupäivää, Samille 200. Tämän vuoden viidestä ensimmäisestä kuukaudesta neljä vierähti ulkomailla. Matkustaminen on niin tavallinen osa arkea, että se on melkein kuin kolmas koti, pysyvä tila.

Mutta tänään ollaan Helsingissä, jo neljättä päivää. Sellainen on harvinaista. Meeri ja Sami laskeskelevat, että he ovat olleet pisimmillään viikon yhtä aikaa kotosalla. Se viikko Mallorcalla oli ”absoluuttinen täydellisyys”.

– Vietimme kaikki päivät makuuhuoneessa, ja heräsimme vain syömään, Sami naurahtaa.

Liikkuva elämäntyyli on määrittänyt reilun vuoden kestänyttä suhdetta sen ensihetkistä asti.

– Tässä ihmissuhteessa kaikki lähtee vapaaehtoisuudesta ja itsenäisyydestä, emme voisi ripustautua toisiimme. Olemme kaksi itsenäistä ihmistä, jotka ovat päättäneet jakaa elämänsä. Pikemminkin pyrimme pois siitä, että toinen olisi velvollinen antamaan minulle yhtään mitään, on se sitten onnellisuutta, seuraa tai turvaa Meeri aloittaa.

Sami nyökkää vieressä.

”Meillä molemmilla on kokemusta asioista, jotka ovat parisuhteessa myrkyllisiä.”

– Meillä molemmilla on kokemusta asioista, jotka ovat parisuhteessa myrkyllisiä. Siksi tunnen mieletöntä arvostusta tätä juttua kohtaan, Sami sanoo.

– Kun tällaisesta kumppanuudesta ja onnellisuudesta ei ole aiemmin tiennyt mitään, se on nyt hyvällä tavalla lyönyt meidät kumoon.

Meeri vie jalat alta

Samin piti vain ehdottaa duuni-ideaa. Hän oli asunut Yhdysvalloissa lähes 30 vuotta, muuttanut sitten Eurooppaan ja seurannut soittohommia myös Suomeen.

– Olin yhdellä duunimatkoistani Helsingissä samaan aikaan, kun Syyrian kriisi oli päällä ja pakolaisia tuli Suomeen. Ilmapiiri oli kiristynyt, ja täällä oli nuija tunnelma, jolle halusin tehdä jotain. Ajattelin kysyä Meeriä mukaan mahdolliseen hyväntekeväisyyskampanjaan.

Sinä maaliskuun lopun päivänä Sami oli väsynyt pitkästä Amerikan-kiertueesta, kuumeesta kipeä ja lähdössä kotiin Mallorcalle. Kun Meeri ehdotti palaveria, Sami oli vähällä kieltäytyä. No jos tunniksi sitten – kun nyt samassa kaupungissa oltiin.

– Olin tutustunut Meerin töihin ja odotin, että sieltä tulee supervakava nainen. En tiennyt yhtään, että se on tollainen! Sami räjähtää nauruun.

Tunti venyi viideksi tunniksi, kunnes Samin oli pakko lähteä lentokentälle. Meerikin oli matkustamassa viikoksi Italiaan dokumenttielokuvansa ensi-iltaan.

Seuraavana yönä Samilta lähti piiitkä viesti.

– Tosi syvällinen, romanttinen ja rehellinen, Meeri kuvailee.

– No, nääntyneenä ja kuumehouruissani… Sami vinoilee vieressä.

Sami ehdotti, että Meeri lentäisi Mallorcalle ottamaan kansikuvan hänen elämäkertaansa. Että Italiastahan olisi sinne vain lyhyt pyrähdys.

– Tiesin, että jos ottaisin sen lennon, kaikki muuttuisi. Ensikohtaamisessa oli ollut niin erityinen tunnelma, käsin tunnusteltava jännite. Jos lähtisin matkaan, se olisi sitten menoa.

Sami on ensimmäistä kertaa suhteessa suomalaisen naisen kanssa. Meerinkin edellisessä suhteessa kotikieli oli englanti. Meeri on jo tartuttanut Samiin Kuusamon murresanoja. ”Kaupassa katsotaan pitkään, kun kysyn, halluukkonää tai otakkonää”, Sami kertoo.
Sami on ensimmäistä kertaa suhteessa suomalaisen naisen kanssa. Meerinkin edellisessä suhteessa kotikieli oli englanti. Meeri on jo tartuttanut Samiin Kuusamon murresanoja. ”Kaupassa katsotaan pitkään, kun kysyn, halluukkonää tai otakkonää”, Sami kertoo.

Meeri lähti Italiasta kesken viikon ja vietti Samin luona kolme päivää. Viimeisenä iltana otettiin kirjan kansikuva.

– Se miten kaikki tapahtui, pakottaa uskomaan, että näin oli tarkoitettu. Siihen, että meidän kuuluikin kohdata. Olen monesti kiittänyt Samia, että hän löysi minut, Meeri miettii.

Sami ja Meeri etsivät sopivia sanoja kuvaamaan, miksi juuri heidän kahden välillä kolahti. Meeri puhuu magiasta, Sami kosmisesta yhteydestä. Sitten kumpikin purskahtaa nauruun.

– Ei helvetti, ei me sentään noin hörhöjä olla!

Rokkariin iskee pieni pakokauhu

Oikeasti Meeriä ja Samia yhdistävät maanläheisemmät asiat. Niin kuin huumorintaju ja leikkisyys. Uteliaisuus ja seikkailuhenki. Se, miten muita kohdellaan. Rakkaus luontoon, kiinnostus kirjoihin.

– Kun tulin ensimmäistä kertaa tänne Meerin kämppään, tuijotin suu auki hänen kirjojaan. Olin että, voinko jäädä vuodeksi ja lukea ne kaikki! Minulla oli ollut iso kirjasto New Yorkin -kodissa, ja Meerillä oli kuin jatko sille.

Entäs se, kun Sami alkoi kertoa suosikkielokuvastaan The Shutka Book of Records. Dokumentti kuvaa makedonialaisen Shutkan kylän erikoisia asukkaita.

– Yleensä kukaan ei ole kuullutkaan leffasta. Mitkä olivat tsäänssit, että Meeri oli käynyt siellä, Sami heittää.

– You had me by Shutka, dear!

Meeri kuvailee Samia yhdeksi hauskimmista tuntemistaan ihmisistä. Mies on täynnä elämänmakuisia tarinoita.

”Meillä on älyttömän kivaa yhdessä.”

– Meillä on älyttömän kivaa yhdessä. Voimme hölmöillä toisillemme ja olla samalla toistemme parhaat keskustelukumppanit. Vaikka näemme töissämme rankkoja asioita, se ei määrittele persooniamme, Meeri sanoo.

– Suhteestamme puuttuu myös valta-asettelu, se kumpi määrää ja kumpi joustaa. Menemme samassa rytmissä.

Sitten ovat ne samanhenkiset vanhemmat sekä lapsuuden kokemukset. Sami vietti lapsuutensa 1970-luvun Espoossa ja Meeri 1990-luvun Kuusamossa, silti niissä oli yllättävän paljon yhteistä. Meeri vitsailee, että tieto eksyi matkalla Kuusamoon. Vaikka he ovat eri sukupolvea, kumpikin on hiihtänyt kouluun puusuksilla.

Isät ovat olleet taiteellisia, hiljaisia ja ahkeria, äidit rakastavia, viisaita ja vahvoja.

– Meillä kummallakin on upeat perheet. Lapsina meidät tutustutettiin taiteisiin ja luontoon ja annettiin harrastaa, Sami aloittaa.

– Olemme todenneet, että vanhempamme ovat tonttuja. He ovat antaneet meille mielettömät lahjat elämään, Meeri jatkaa.

Sitä Meeri vähän jännitti, miten hänen viisi sisarustaan suhtautuisivat Samiin.

– Tiesin, että he tykkäisivät Samista, mutta mietin, olisivatko he pidättyväisiä aluksi. Meidät on kasvatettu tiukasti niin, että vieläkin niiaamme vieraille.

Kohtaaminen oli kaikkea muuta: se oli täynnä intoa, huutoa ja naurua.

– Kuusamon koti on minulle rakkain paikka, ja tuntuu tärkeältä, että Samikin viihtyy siellä, Meeri sanoo.

Tosin ensimmäisellä visiitillä rokkariin iski pakokauhu. Isossa kotitalossa majoittui silloin parikymmentä ihmistä. Aamut heräilevän lapsikatraan keskellä kuulostivat samalta kuin suihkukoneen moottori valmistautuisi nousuun.

– Kolmantena päivänä tuli pakko päästä ulos. Juoksin rantaan, hyppäsin veneeseen ja soudin keskelle järveä, Sami kertoo.

Pitkä mies oikaisi veneessä makuulleen ja hengitti syvään. Hiljaisuus tuntui ihanalta, mutta sitä ei kestänyt kauan.

– Myrsky alkoi kuin tyhjästä ja puhalsi minut takaisin ihanaan kaaokseen. Kai mun kuului olla siellä.

Koutaniemi + Yaffa = Koutaffa

Meeri ja Sami tapasivat maaliskuussa, ja marraskuussa Marokossa ostettiin kihlasormukset. Sami ripusti ne kaulaansa odottamaan oikeaa kosintahetkeä. Meeri oli jo sopinut kuvausmatkasta naisvankilaan El Salvadoriin, jonne Sami lähtisi mukaan. Mies ajatteli, että tulivuoren reunalta löytyisi täydellinen paikka.

– Ei se sitten tuntunutkaan oikealta. Pidin aina mielessä, että oikean paikan tietää, kun se osuu kohdalle.

Se osui kohdalle joulupäivänä Kuusamossa. Meeri oli halunnut näyttää Samille yhden lempipaikoistaan maailmassa, kotijärven jäähän kairatun avannon. Sami pyristeli ensin, mutta pulahti sitten jäihin. Kun hän nousi avannosta hän tajusi yhtäkkiä, että tässä se nyt on.

”Polvistuin siihen hankeen koko upeassa alastomuudessani.”

– Polvistuin siihen hankeen koko upeassa alastomuudessani, Sami muistelee.

– Se oli luontevan täydellistä, Meeri sanoo.

– Hytisimme, nauroimme ja hyppäsimme sitten uudestaan avantoon. Saunan jälkeen jaoimme hetken perheeni kanssa.

Meerin ja Samin häitä vietetään Mallorcalla syyskuun alkupuolella. Päivä valikoitui sillä perusteella, että silloin molemmilla on vapaata. Yksi kotikylän viinitarhureista on luvannut kotinsa vihkipaikaksi. Juhlat vietetään läheisellä 1700-luvun kartanolla, jossa on tilaa rellestää.

– Juhliin tulee tietysti paljon muusikoita, joten meteliä riittää, Sami ennakoi.

– Olen aina miettinyt, että jos joskus menen naimisiin, häiden täytyy olla täydet juhlat, Meeri jatkaa.

Meerillä ei ollut kuitenkaan tylliunelmia naimisiinmenostaan.

– Instituutiona avioliitto ei määritä minua eikä parisuhdettani millään tavalla, enkä osaa suhtautua siihen erityisen intohimoisesti. En taida olla mikään hääihminen. Tärkeimmältä tuntuu ilon ja kumppanuuden jakaminen, hän sanoo.

– No mutta suostuit silti – kiitti rakas! Sami kuittaa vieressä.

Samille avioliitto on kolmas. Ensimmäisensä hän solmi vuonna 1990 saadakseen green cardin Yhdysvaltoihin. Toisella kerralla hän avioitui bändikaverinsa kanssa.

– Minä en silloin nähnyt syytä mennä naimisiin, mutta Karmen halusi sitä. Suhteemme oli silloin kestänyt 10 vuotta, mutta häistä alkoi alamäki. Se oli vaikea ero, Sami vakavoituu.

” Tunnen ensimmäistä kertaa, että oikeasti haluan naimisiin tämän ihmisen kanssa.”

– Nyt tunnen ensimmäistä kertaa, että oikeasti haluan naimisiin tämän ihmisen kanssa. Että se tuntuu tärkeältä ja oikealta.

Pöydän ääressä tulee hiljaista. Hetki tuntuu erityiseltä.

– Molemmat halusimme tätä salaa jo kuukausi tapaamisemme jälkeen, Meeri sanoo sitten.

Meerin ja Samin rakkaus ei ole noudattanut mitään tyypillistä kaavaa. Yhteen muutosta päätettiin kuukauden tuttavuuden jälkeen. Tai no, kukaan ei oikeastaan muuttanut mihinkään: kumpikin vain antoi toiselle kotinsa avaimen. Helsingin-kodin oveen ilmestyi hauska kyltti ”Koutaffa”.

– Edellisen poikaystäväni kanssa puhuimme yhteen muutosta neljä vuotta. Se tuntui aina vaikealta, koska niin ei kuulunut tapahtua, Meeri kertoo.

– Samin kanssa kaikki on tapahtunut kuin itsestään.

Sama pätee ajatuksiin omasta perheestä.

– Lapsi tulee, jos on tullakseen. Sillekään ei ole aikataulua eikä suunnitelmaa.

Yksinäinen ahma ja sirkusmies

Muita aikatauluja kyllä on. Kesän aikana Sami soittaa 32 festarikeikkaa Michael Monroen yhtyeessä sekä ruotsalaisessa The Hellacoptersissa. Meeri valmistelee kirjoja ja näyttelyitä El Salvadorin naisvangeista sekä tietokirjaa tyttöjen ympärileikkauksista. Yhdessä kuvataan talvella ilmestyvää Sami Yaffan maailma -kirjaa.

Tuoreimmat matkat Irlantiin, Venäjälle, Japaniin, Kolumbiaan, Israeliin ja Palestiinaan ovat olleet erityisiä, koska niillä on kuljettu yhdessä.

– Helpottaa, kun molemmilla on ymmärtämys toisen ammatista, kulkemisesta ja väsymyksestä, mitä kotiin tullessaan kantaa. Yleensä Meeri työskentelee yksin rankoissa paikoissa, minä taas kierrän pari kuukautta mielettömän sirkuksen kanssa. Niiden keskeltä on vaikea hypätä suoraan kotimoodiin, Sami miettii.

Meeri nappaa kiinni ajatuksesta.

”Välillä en muista, miten yksin olen ollutkaan.”

– Kotiin palaaminen on tosi erilaista nyt verrattuna aikaan ennen seurusteluamme. Välillä en muista, miten yksin olen ollutkaan. Suhde antaa konkreettista voimaa, kun saa lähteä ja palata näin rakastaviin kotioloihin, hän sanoo.

Ennen Meeri palasi kotiinsa hiljaisuuteen. Purki mieltään luonnossa ja liikkumalla. Meeri on niin tottunut kulkemaan yksin, että Sami kutsuu häntä joskus ahmaksi.

– Se on yksinäinen ja rankka vaeltaja, Sami heittää.

Kun Meeri nyt palaa reissuiltaan, kotona tai puhelimen päässä on Sami, joka kysyy, miten jakselet.

– Välillä tulen kotiin aika huonossa kunnossa. Sami ottaa vastaan kaiken, haluan sitten olla hiljaa tai keskustella. Kun toinen kysyy, millaista siellä oli, kaikki koettu tulee käsiteltyä paremmin läpi.

Yksinoloa kumpikaan ei kaipaa. Pienetkin hetket halutaan olla yhdessä. Joskus niiden eteen nähdään hirveästi vaivaa: Sami on matkustanut keikkapaikkojen välillä satoja kilometrejä ollakseen Meerin kanssa neljä tuntia.

– Kyllä meillä molemmilla on myös oman tilan tarve, mutta löydämme sen tilan jakamalla. Kun haluamme huokaista muusta maailmasta, teemme sen kahdestaan.

Koutaffat

Sami Yaffa

  • 53-vuotias muusikko, syntyjään Sami Takamäki.
  • Vihitään Meeri Koutaniemen kanssa syyskuussa.
  • Pariskunta valmistelee Sami Yaffan maailma -kirjaa Samin vetämän Soundtracker-tv-sarjan jatkoksi.
  • Soittaa Michael Monroen yhtyeessä ja tuuraa ruotsalaisessa The Hellacoptersissa. Tunnetaan mm. bändeistä Hanoi Rocks, New York Dolls, Joan Jett and The Blackhearts, Demolition 23, Pelle Miljoona Oy.
  • Omaelämäkerta Tie taipuu ilmestyi viime vuonna.

 

Meeri Koutaniemi

  • 29-vuotias valokuvaaja ja dokumentaristi.
  • Kihloissa muusikko Sami Yaffan kanssa. Pariskunnalla on kodit Helsingissä ja Mallorcalla.
  • 11-kuvaajakollektiivin jäsen. Tunnetaan myös Pahan jälkeen -sarjasta Arman Alizadin kanssa.
  • Töitä on julkaistu muun muassa Time-lehdessä. Palkittu mm. kansainvälisen kuvajournalismin Visa pour l’image -palkinnolla.
  • Harrastaa tanssia ja soittaa poikkihuilua.
Vierailija

Pian avioituvat Meeri Koutaniemi ja Sami Yaffa: ”Emme aiemmin tienneet tällaisesta onnellisuudesta”

Liikaa ikäeroa, Meeri on vasta aikuistunut ja Sami on jo yli 50. Kaikki Samin naisjutut menevät aina samalla kaavalla: ensin ollaan jonkin eksoottisen naisen kanssa kuin paita ja peppu, kunnes tulee joku bändihomma joka heittää heidät erilleen. Samilla on myös jo yksi Meeriä vanhempi lapsi, kauheaa ajatella että hänestä tulisi vielä joku vanha rokki-isä parin vuoden kuluttua. En usko tähän juttuun vaikka haluaisin, ovat viettäneet toistensa kanssa niin vähän aikaakin kun molemmat aina reissussa.
Lue kommentti

Koulujärjestelmä sortaa poikia, koska hoivaleikkejä leikkineet naisopettajat yrittävät heidän pään sisään, kirjoitti kasvatustieteen tohtori. Kysyimme, mistä ihmeestä on kyse.

Kasvatustieteen tohtori Jukka Kujala otti tänään kärkkäästi kantaa suomalaiseen koulujärjestelmään mielipidekirjoituksessaan, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa.  Kujala kirjoitti näin: ”Peruskoulun arkista oppimista ja opetussisältöjä koordinoivat menestyjäopettajat, joista suurin osa on naisia. Poikien oppimisen maailmaa rakentavat akateemiset ihmiset, joilta puuttuvat seisaaltaan pissaamisen kokemukset sekä Valtteri Bottaksen tai Partik Laineen sankariuran seuraamisen tunteet oman isän kanssa.”

Ja jatkoi:

”Poikien pään sisään yrittävät opettajat, joiden oma lapsuus on keskittynyt tyttöjen hoivaleikkeihin ja kasvavan tytön kokemusmaailmaan. On mahdoton yhdistelmä onnistua kohtaamaan lukemisesta kiinnostumaton poika Neiti Etsivä -positiosta.”

Kirjoituksen alla Kujalan kannanottoa sekä kiiteltiin että kritisoitiin. Osan mukaan Jukan kirjoitus kiteytti hyvin suomalaisen peruskoulutuksen ongelman. Toisten mielestä Kujala menee kirjoituksessaan kuitenkin ihan liian pitkälle.

Kritisoijien mukaan Kujalan näkemys on voimakas yleistys, joka ei pidä paikkaansa. Kommentoijat toteavat, että kirjoitus myös syyllistää naisopettajia ja sysää vastuun poikien heikommasta peruskoulumenestyksestä naisopettajien harteille.

Onko Kujala oikeasti sitä mieltä, että naisopettajista ei ole opettamaan poikia? Ovatko poikien haasteet koulumaailmassa hänen mielestään naisopettajien vika? Mitä tekemistä seisaallaan pissaamisella on minkään kanssa?

Soitimme Jukalle ja kysyimme.

Jukka Kujala, mitä yritit kirjoituksellasi sanoa?

”Halusin kirjoituksellani kiinnittää huomion siihen, että tällä hetkellä koulumaailmassa poikien kohtaaminen on vaikeaa. Yksi syy siihen on se, että opettajakunta on voimakkaasti tietynlaista.

Tällä hetkellä valtaosa opettajista on naispuolisia huippumenestyjiä. Heiltä puuttuu epäonnistumisen kokemukset ja ymmärrys siitä, millaista on olla kasvava poika. Heillä ei ole kosketuspintaa siihen, millaista on olla esimerkiksi heikosti menestynyt tai vaikean sosiaalisen taustan reunoilla oleva kaveri. Se heijastuu myös heidän asenteisiinsa ja ylipäätään siihen, miten opetus järjestetään.

”Kirjoituksessani on läsnä aito huoli siitä, että peruskoulu ei pysty kohtaamaan reppanapoikia.”

Kirjoitukseni oli piikikäs ja kärjistävä. Samalla siinä on kuitenkin läsnä aito huoli siitä, että peruskoulu ei pysty kohtaamaan reppanapoikia – eikä tyttöjäkään – koska heitä opettavat ihmiset ovat kaikki niin samanlaisia ja katsovat maailmaa samanlaisten lasien läpi.”

Kirjoituksessasi toteat, että tällä hetkellä ”poikien oppimisen maailmaa rakentavat akateemiset ihmiset, joilta puuttuvat seisaaltaan pissaamisen kokemukset”. Miten seisaallaan pissaamisella on mitään tekemistä opettajan pätevyyden kanssa?

”Seisaaltaan pissaaminen on kirjoituksessani ronski kielikuva. Sen tarkoituksena ei ole kritisoida naisopettajia, vaan kiinnittää huomio siihen, että kouluihin tarvitaan monipuolisemmin ihmisiä, jotka tarkastelevat maailmaa erilaisista näkökulmista. Kirjoituksessani en ota kantaa naisten pedagogisiin taitoihin ja kykyyn opettaa vaan siihen, että asioita pitäisi osata katsoa useammasta maailmasta.

Kirjoituksesi voi tulkita syyllistävän naisopettajia. Oliko se tarkoituksesi?

”Ei. Sukupuolella ei ole mitään väliä siinä, kuinka hyvä opettaja on. Siihen olisi kuitenkin kaikkien syytä keskittyä, että poikalapset otetaan paremmin huomioon. On erilaista olla pieni poika kuin pieni tyttö.

”Erilaisuuden hyväksymistä ja sukupuolisensitiivisyyttä tulisi tuoda opettajakoulutukseen.”

Myös opettajakoulutuksen pitäisi herätä tähän kysymykseen. Erilaisuuden hyväksymistä ja sukupuolisensitiivisyyttä tulisi tuoda koulutukseen. Se tarkoittaa sitä, että otetaan huomioon kaikkien haasteet tasapuolisesti – myös niiden, jotka ovat jotain muuta sukupuolta kuin tyttöjä ja poikia.”

Miten tämän koulumaailmaan liittyvän ongelman voisi mielestäsi korjata?

”Tällä hetkellä Suomessa on yksi peruskoulujärjestelmä eikä juurikaan yksityisiä kouluja. Haluaisin nähdä niitä enemmän. Niissä kouluissa jokaiselle voitaisiin tarjota yksilöllistä opetusta ja vaihtoehtoisia polkuja, jottei kukaan putoa kelkasta sen takia, että koulujärjestelmä ei tue oikealla tavalla.” 

Tn-ope

Mitä tekemistä seisaallaan pissaamisella on opettajan pätevyyden kanssa? Kysyimme kasvatustieteen tohtorilta, joka on huolissaan poikien opp...

Käsityön uudistus on hyvä esimerkki poikien sortamisesta koulumaailmassa. Nykyään ei saa painottaa omia mielenkiinnonkohteitaan, vaikka käsityön tavoitteet on mahdollista saavuttaa oppilaslähtöisesti oppilaan omia mielenkiinnonkohteita kunnioittaen. Nykyiselle käsityöntutkimukselle on ominaista vääristyneeseen tasa-arvoon perustuva ajattelu, jossa poikien pakottaminen virkkaamaan edistää tasa-arvoa. Käsityön yliopistotason johtopaikoilla on käytännössä vain tekstiilipuolen edustajia, jotka...
Lue kommentti
P. Karjalainen

Mitä tekemistä seisaallaan pissaamisella on opettajan pätevyyden kanssa? Kysyimme kasvatustieteen tohtorilta, joka on huolissaan poikien opp...

Kujala on mielestäni hakoteillä millaisia naisopettajia kouluissa on. Uusi opsi nimenomaan antaa mahdollisuuden kohdata erilaiset ja eritasoiset oppijat yksilöinä ja painottaa heidän vahvuuksiaan. Jotenkin nyt veikkaisin, että tämä henkilö ei ole peruskoulussa opettanut eikä ole uutta opsia lukenut eikä tunne peruskoulun naispuolisia opettajia. Sterotyyppinen käsitys 10 tyttöjen ominaisuuksista ei liene tutkittua tietoa. Opettajan kyky innostaa lapsia opiskelemaan ei riipu pelkästään...
Lue kommentti

Muusikko Arttu Wiskari ei todellakaan ole jouluihminen. – Mitä vähemmän joulua ja joulumieltä on ilmassa, sitä rennompi ja parempi jouluni on, hän kuvailee.

Muusikko Arttu Wiskari viettää joulua usein yksin, kun Pauliina-vaimo ja perheen 4- ja 2-vuotiaat lapset lähtevät maalle.

– En ole oikein ikinä viettänyt joulua aikuisiällä. Vanhemmat ovat eronneet ja omissa menoissa jouluna. Sukulaisia tai serkkuja ei ole.

– Yleensä pelaan jouluaattona pleikkaa. Bändin jätkiä tai kavereita saattaa tulla käymään, hengailemme ja käymme saunassa.

Lasten syntymän myötä Arttu on halunnut tarjota heille mahdollisuuden jouluun, vaikka ei itse siitä niin välitäkään.

– Haen pojan kanssa meille kuusen ja lapset saavat koristella sen. Lapsille myös hankimme lahjoja, jotka käyn aattona viemässä maalle anoppilaan, jossa vaimo ja lapset joulua viettävät.

”Tänä vuonna vaimo sanoi, että minun ei tarvitse tulla ollenkaan maalle, mutta haluan käydä moikkaamassa siellä perhettä.”

Vaimo on hyväksynyt aviomiehensä tavan viettää joulua osittain yksin.

– Meillä on koira, jota ei voi viedä yöksi maalle, joten olen koiravahtina. Tänä vuonna vaimo sanoi, että minun ei tarvitse tulla ollenkaan maalle, mutta haluan käydä moikkaamassa siellä perhettä.

Arttu arvelee, että näin joulu on hänelle oikeaa rauhoittumisen aikaa

– Rauhoittuminen on itselle vaikeaa keikkareissujen jälkeen. Yleensä joulu on myös yhtä kiirettä, joka paikka on sitä ennen tukossa ja rahaa menee kaikkeen mahdolliseen. 

”Nautin suunnattoman paljon yksin kotona siitä rauhasta, kun puhelin ei soi koko aikaa.”

– Nautin suunnattoman paljon yksin kotona siitä rauhasta, kun puhelin ei soi koko aikaa. Mitä vähemmän joulua ja joulumieltä on ilmassa, sitä rennompi ja parempi jouluni on.

Yksi jouluperinne laulajallakin on. Hän käy viemässä kynttilän tai kynttilöitä poisnukkuneiden kavereiden haudoille.

– Läheisin heistä on Idols-Vesku, joka on vanha luokkakaverini. Joskus jätän kaikille yhteisen kynttilän muualla nukkuneiden kivelle. Se riittää minulle jouluherkistelyksi, Arttu kertoi Lastenklinikoiden Kummien JouluMielelle -konsertissa, joka näytetään MTV3:lla 17.12. Lähetyksen aikana kerätään varoja pikkupotilaiden hyväksi.

Vierailija

Arttu Wiskari viettää perhevapaata joulua: ”Pelaan kavereiden kanssa pleikkaa, kun vaimo ja lapset ovat maalla”

Juuri näin. Haluan käydä moikkaamassa lapsia vaikka vaimo sanoi että ei tarvitse tulla joulunviettoon. Vautsi miten reilua. Mä en katsoisi hetkeäkään sitä että lähtisin maalle lasten kanssa ja herra jäisi kotiin pelaa pleikkaa ja nauttimaan hiljaisuudesta...no, jokainen tavallaan.
Lue kommentti