Petteri Poukka viettää aikaa yksinäisen Kyöstin kanssa. – Se ei edes tunnu vapaaehtoistyöltä, koska itsellekin tulee niin hyvä mieli.

Petteri Poukan, 33, blogikirjoitus Olen vaikeasti yksinäinen on kerännyt Facebookissa jo yli 10 000 tykkäystä ja lukuisia positiivisia kommentteja.

Blogissaan Petteri kertoo käyvänsä kerran viikossa tapaamassa yksinäistä 80-vuotiasta Kyöstiä. Molemmille tulee tapaamisista hyvä mieli.

– Kirjoitin tekstin viikko sitten ja tiedustelin parilta ystävältäni, kehtaako tällaista julkaista. Pelkäsin, että näyttää siltä, että yritän tehdä itsestäni pyhimystä. He kuitenkin kannustivat julkaisemaan, Petteri kertoo.

Petteri kertoo olevansa jopa hieman yllättynyt siitä, ettei negatiivista palautetta ole tullut lainkaan. Sen sijaan moni on kertonut lähteneensä Petterin kannustamana mukaan vapaaehtoistoimintaan.

– Tarkoitukseni oli, että ihmiset lähtisivät mukaan. Monet puhuvat, että pitäis lähteä mukaan, ja minä yritin antaa sen viimeisen potkun perseelle.

Yksinäisyydestä aurinkoon

Petterikin oli ehtinyt miettiä vapaaehtoistyötä kauan, kunnes hän liittyi mukaan Suurella sydämellä -järjestön toimintaan Turussa.

– Puhuin varmaan viisi vuotta, että joku päivä menen, mutta viimeinen puhelinsoitto jäi tekemättä.

Vapaahtoistyö jatkui, kun mies muutti pari vuotta sitten Nokialle, missä hän on esimerkiksi auttanut vanhuksia tietotekniikka-asioissa.

Kun Petteri palasi tammikuussa maailmanympärimatkaltaan, hän ilmoitti Nokian seurakuntaan, että on taas käytettävissä vapaaehtoistoimintaan. Seurakunnasta otettiin yhteyttä pian, ja pian Petteri meni diakoniatyöntekijän kanssa palvelukotiin. Siellä hän tapasi miehen, josta hän käyttää blogissaan nimeä Kyösti.

– Minua jännitti aika paljon, mitä oli tulossa. Olisi ollut noloa, jos kemiat eivät olisi kohdanneet.

– Mutta kun menee mukaan vilpittömän iloisesti, ei se voi kovin pahasti pieleen mennä.

Yhteinen sävel löytyi onneksi helposti, vaikka Kyösti kertoikin olevansa vaikeasti yksinäinen.

– Hän ei suostunut edes katsomaan ikkunasta ulos, vaan piti sälekaihtimia kiinni. Houkuttelin hänet kuitenkin istuskelemaan ulos aurinkoon.

Nuoret miehet mukaan

Petteri vierailee Kyöstin luona maanantai-iltapäivisin. Hän kannustaa kaikkia mukaan vapaaehtoistyöhön.

– Ei se edes tunnu vapaaehtoistyöltä, koska itsellekin tulee niin hyvä mieli, Petteri sanoo.

– Olen käynyt vanhusten tapahtumissa keittämässä kahvia ja tarjoilemassa, vaikka en ole koskaan tarjoilijan hommia tehnytkään. He ilahtuvat, kun paikalla on nuoria ihmisiä. Etenkin nuoret miehet ovat suuri harvinaisuus vapaaehtoistyössä.

Kyöstin luona käydessään Petteri on myös havahtunut siihen, kuinka paljon yksinäisyyttä Suomessa on.

– Jos ihmiset liittyisivät enenevissä määrin mukaan toimintaan, uskon, että Suomestakin tulisi parempi paikka. Se vie pari tuntia kerran viikossa tai kahdessa, mutta antaa aika hyvin takaisinkin, Petteri kannustaa.

Ystävätoimintaa järjestävät esimerkiksi suurellasydamella.fi, hiljaiset.fi, vapaaehtoistyo.fi sekä Punainen Risti.

Lue myös:

Vuoden vapaaehtoinen: ”Jos minä olen selvinnyt, mikseivät muutkin”

The Voice of Finland -kilpailija kävi pohjalla: ”Yksinäisyys ja päihteet ovat tappava yhdistelmä”

Yksinäistä elämää elänyt Vares-tähti: ”Löytäisinpä ikuisen rakkauden”

Liikunta on yhä tärkeä osa Virpi Sarasvuon arkea, vaikka hän ei enää ehdikään liikkua entiseen malliin.

Entistä huippuhiihtäjä Virpi Sarasvuota nähdään harvoin parrasvaloissa. Eilen hän saapui Urheilugaalaan ilman puolisoaan Jari Sarasvuota.

– Työskentelen yrittäjänä. Sain juuri viime viikolla postissa valmentajan ammattitutkinnon paperit. Kasailen siihen liittyvää materiaalia valmiiksi, Virpi kertoi kuulumisiaan.

Virpi kertoi, että liikunta on yhä tärkeä osa hänen arkeaan.

– Liikun aktiivisesti, vaikka riippuu tietysti mihin vertaa. Urheilu-ura oli täysin eri elämä ja eri vaihe. Olisi tietysti kauhean kätevää, jos olisin nykyisessä arjessa yhtä hyvässä kunnossa kuin ammattiaikoina.

Virpillä ja Jarilla on kaksi yhteistä tytärtä, joiden elämää nainen ei halunnut tarkemmin kommentoida.

Gaalailtaan hän suhtautui odottavin mielin.

– Täällä on paljon ihmisiä, joita ei muuten tapaa. Elämä on aika lailla työtä ja arkea muuten.

Arttu Wiskarin mukaan pienet arjen muutokset ovat tärkeimpiä. 

Laulaja Arttu Wiskari on tehnyt vuoden ajan muutoksia hyvinvointiinsa.

– Aloitin pienten muutosten tekemisen viime vuoden alussa. Aloin liikkua ja katsoa ruokavaliossa pieniä juttuja. Kesän söin ja join miten halusin ja olin ihan puhki.

Syksyn alussa laulaja aloitti tipattoman ja aloitti treenaamaan personal trainerin kanssa.

– Neljän kuukauden tipaton oli iso muutos, ja sen aikana tein lisää pieniä muutoksia. Kun ne olivat hallussa, päätin tipattoman häämatkamme ajaksi, viime kesänä lastensa äidin kanssa avioitunut Arttu kertoo.

”Kaikki perheenäidit tietävät, miten vaikea säännöllisten liikunta-aikojen järjestäminen on.”

Arkisin Arttu tekee musiikkia ja hoitaa 2- ja 4-vuotiata lapsia kotona. Viikonloput hän keikkailee.

– En ole oikein ikinä lomalla. Kaikki perheenäidit tietävät, miten vaikeaa säännöllisten liikunta-aikojen järjestäminen on. Joskus pitää mennä salille aamulla, joskus illalla. Saatan usein mennä salille vasta yhdeksältä. Se, että jaksaa raahautua sinne, on pääjuttu. En aseta itselleni mitään älyttömiä tavoitteita, jotka saavutettuani repsahdan.

Arttu ei seuraa tarkasti kilojen tippumista, vaan yrittää vaalia pieniä muutoksia arjessaan.

– Eilen tehtiin kotona taas terveellistä safkaa. Paistoimme kasviksia, pinaattia ja lihaa.

Keikkalavojen lisäksi Wiskari nähdään Supermarsu-elokuvassa, joka saa ensi-iltansa ensi viikolla. Laulaja pitää päähenkilö Emilian isäpuolen Pertin roolia lähes luonneroolina.

– Pertissä on noin puolet Arttu Wiskaria. Vähän hömelömpi versio meikäläisestä se on.