Vuonna 2003 Päivi Lipponen oli juuri julkaissun kirjan elämästään pääministeri Paavo Lipposen puolisona. Arkistojutussa pääset kurkistamaan pariskunnan rakkaustarinaan.

Päivi Lipponen, 37, istuu nahkatakissaan, syö lempisalaattiaan
ja jännittää tuoreen kirjansa Miten ihmeellinen tapahtuu vastaanottoa. Kirja on kertomus hänen maailmankuvansa muodostumisesta ja vuosista pääministerin puolisona. Sen väkevänä juonteena kulkee kuitenkin hänen ja silloisen pääministerin, nykyisen puhemiehen Paavo Lipposen, 62, rakkaustarina.

– Olen kertonut elämästäni avoimesti ja rehellisesti. Päivi jatkaa, että hänen tarkoituksensa on ollut oman elämänsä kautta kuvata myös yhteiskunnallista muutosta.

Kirjan myötä lukija saa kurkistaa kulissien taakse intiimiin elämään ja ehkä eniten hätkähdyttää mörököllimäisenä murahtelijana pidetyn Paavo Lipposen pehmeä puoli – hänhän on romeompi kuin Romeo itse!

Ratkaisut eivät olleet helppoja Päivin ja Paavon rakkaustarinan alku yli kahdeksan vuotta sitten herätti suurta huomiota; olivathan molemmat vielä tahollaan naimisissa ja lisäksi pariskunnalla oli iso ikäero.

Helppo ajatus siitä, kuinka nuori nainen iskee huomattavassa asemassa olevan ukkomiehen saa kirjassa aivan uudenlaisen sävyn.

– Paavo puski minun elämääni, Päivi Lipponen kirjoittaa.

– Eivätkä ratkaisut olleet helppoja kummallekaan, hän sanoo.

Päivi Lipponen kertoo ensi tapaamisesta. Päivi pääsi demarien opiskelijalehden toimittajana haastattelemaan puolueen puheenjohtajaa, joka tunnin kestäneen tilaisuuden jälkeen ehdotti sinunkauppoja.

– Paavo teki minuun heti vaikutuksen, Päivi Lipponen kertoo.

Siitä alkoikin kirjeenvaihto: aluksi Paavo lähetteli Päiville kolumnejaan, mutta myöhemmin runoja, kirjoja. Erityisesti Edith Södergranin runot sykähdyttivät molempia ja Paavo omistikin
niistä joitakin Päiville, mm. runon Päivä viilenee.

Sitten tulivat puhelinsoitot ja tapaamiset.

Lopulta Päivi oli tilanteessa, jossa hän joutui pohtimaan salatun suhteen ominaisuutta.

– En halunnut piileskellä, saati tulla narratuksi, sillä rakastuminen merkitsi minulle Yrsa Steniusta lainatakseni, halua enempään, ei vähempään. Ihminen luulee hallitsevansa elämäänsä älyllään ja aliarvioi helposti pinnan alla liikkuvia tunteitaan. Jälkeenpäin ajateltuna ihminen ei ole oikein järjissään rakastuessaan, Päivi kirjoittaa kirjassaan.

Paavo on charmantti mies

Päivi asui jo kaksin Cecilia-tyttärensä kanssa erottuaan ensimmäisestä aviopuolisostaan.

Vuosi 1994 oli Päivin ruuhkavuosi, Siihen osui avioero, yksinhuoltajuus, opiskelujen päättyminen ja astuminen työelämään, rakastuminen.

– Mutta Paavoon rakastuminen ei kuitenkaan ollut avioeroni syy. Olin sitä paitsi aina ajatellut tietäväni, miksi nuoret naiset rakastuvat vanhempiin miehiin ja miksi vanhemmat miehet rakastuvat nuoriin naisiin. Sitten minulle kävi juuri niin, Päivi kirjoittaa.

Päivi Lipponen kertoo arvostavansa Paavon lukeneisuutta, älyä ja kielellistä lahjakkuutta, hän ei ollut tavannut aiemmin Paavon kaltaista sivistynyttä ja lahjakasta miestä.

– Paavo on myös hyvin charmantti mies – sitä en voi kiistää, Päivi Lipponen sanoo.

Paavo saa pisteitä myös jääräpäisyydestään ja romanttisuudestaan. Ilman noita ominaisuuksia suhdetta ei ehkä olisi koskaan syntynytkään, sillä tuli piste, jolloin Päivi laittoi välit poikki, vaihtoi kotinumeronsa salaiseksi, pakkasi tyttärensä ja omat tavaransa ja lähti pitkälle matkalle Eurooppaan.

Päivi tyttärineen oli ehtinyt siirtyä jo Saksan puolelle, kun Paavo tuli etsimään heitä Pariisista. Lopulta hän onnistui selvittämään paluuaikataulut ja Päivi sai laivalle valtavan ruusukimpun. Joskus illan hämärässä hän ilmaantui Päivin ikkunan alle.

– Emme olisi yhdessä ilman Paavon järkähtämättömyyttä, ilman hänen tapaansa aloittaa nollasta ja valloittaa minut aina uudestaan, Päivi kirjoittaa.

Ikäerolla on väliä

Päivi Lipponen ei vähättele suuren ikäeron merkitystä heidän liitossaan, sillä se oli suhteen jatkumisen kannalta kynnyskysymys.

– Suurimmat keskustelut suhteessamme liittyivät ikäeroon. Minä en halunnut elää viisikymppisen elämää, halusin elää nuoren naisen elämää ja siihen liittyi ehdoton kaipuu yhteisiin lapsiin,
Päivi Lipponen sanoo.

– Paavo halusi sulauttaa minut omaan elämäänsä ja hänen viestinsä oli, että vanha koira ei opi istumaan. Mutta myös minä olin järkähtämätön. Miksi Paavo jäi kiinni minuun? Vappu Taipale sanoi kerran eräässä juhlapuheessaan "Elämätöntä elämää ei voi säästää". Luulen, että Paavolla oli paljon elämätöntä elämää takanaan, Päivi kirjoittaa kirjassaan.

Oma kysymyksensä oli Paavon asema pääministerinä.

– Kun Paavo varoitti minua siitä, miten elämäni tulisi muuttumaan hänen rinnallaan, kysyin vain kuinka minun elämäni voisi muuttua? Minulla on työ, perhe, ystävät ja omat luottamustehtäväni.

"Sinun elämäsi tässä muuttuu."

Tosiasiassa kummankin elämä muuttui rajusti: Paavosta tuli uusperheen isä ja Päivistä "kunniallinen Päivi-rouva".

Olen vinguttanut rajoja

Pääministerin avopuolisona ja myöhemmin aviovaimona Päivi Lipponen joutui hakemaan aivan oman tapansa toimia ja edustaa.

– Olen aika lailla vinguttanut perinteisen naisen rajoja, Päivi puuskahtaa.

– Aluksi olin sinisilmäinen ja kuvittelin jääräpäisesti, että kykenisin hoitamaan kaiken kuten ennenkin. Edustin sellaista sukupolvea, jolle oma ammatti ja oma pankkitili olivat itsestäänselvyyksiä. Halusin olla tavallinen työtätekevä perheenäiti, hoitaa omat luottamustehtäväni ja pyrkiä jopa kansanedustajaksi. Huomasin kuitenkin lopulta, että tehtävä oli mahdoton.

Päivi Lipponen kertoo aina ihailleensa Tellervo Koivistoa siinä, että hän on kyennyt säilyttämään vahvan oman identiteetin hyvin karismaattisen miehen rinnalla.

– Karismaattinen ihminen sulauttaa helposti toisen itseensä, varsinkin kun kysymyksessä on suuri ikäero.

Siksipä Päivi oli suorastaan ilahtunut Iltalypsyn sketsistä, jossa Paavo tilitti menneensä illalla nukkumaan kainon historianopettajan kanssa ja heränneensä aamulla Margaret Thatcherin vierestä. Ja sekä Paavo että Päivi ovat nauraneet vedet silmissä Itse Valtiaiden laululle, jossa "Paavo-kullalta jäi huomaamatta, että Päivi se onkin, joka tässä perheessä opettaa".

Vainko puoliso

Vaikka Päivi on aina halunnut säilyttää oman työnsä, hän antaa arvon myös häntä edeltäville pääministerien rouville, jotka ovat tehneet omalla tavallaan työtä niin kodeissaan kuin miestensä uran edistämiseksi.

– Tilanne ei ole helppo, Päivi toteaa.

Nykyisenkin pääministerin puoliso on joutunut jäämään virkavapaalle.

– Vaikka olen pitänytkin kiinni omista töistäni – joista tämä kirjaprojekti on yksi – olen kyllä joutunut kokemaan sen, miltä tuntuu tulla kohdelluksi vain toisen puolisona. Se tuntuu oudolta, jos itsellä kuitenkin on oma tutkinto, oma työpaikka, omat opinnot, omat luottamustoimet. Naisen asema määritellään edelleenkin usein miehen kautta ja monesti ne määrittelijät ovat miehiä, Päivi sanoo.

Edustustehtäviensä myötä Päivi joutui sukeltamaan maailmaan, joka entuudestaan oli hänelle aika vieras, ja se liittyi muotiin ja kauneuteen.

– Kun olin valmistautumassa ensimmäiseen viralliseen tilaisuuteeni, Lipposen hallituksen kolmevuotisjuhlaan, Paavo kysäisi illalla: Kai sinä olet varannut kampaajan? En ollut, ei tullut mieleenikään. Myöhemmin oli pakko ryhtyä kiinnittämään
enemmän huomiota huoliteltuun ulkonäköön ja vaatteitakin
aloin hankkia muualta kuin tehtaanmyymälästä.

– Vähitellen sain muutenkin varmuutta emännöimiseen. Ensimmäisissä tilaisuuksissa arastelin enkä osannut ottaa paikkaani, pelkäsin olevani vierailleni häiriöksi.

Paavolla ja tytöillä on hyvä suhde

Jos Päivin elämä muuttui, muuttui myös Paavo Lipposen, josta tuli ensin uusperheen isä Cecilialle ja myöhemmin yhteisille tyttärille Emilialle, 5, ja Sofialle, 3,5. Puuhamaat, huvipuistot
ja hampurilaispaikat, korvatulehdukset, päivystyspoliklinikat ja vanhempainillat tulivat tutuiksi.

Päivi piti tiukasti alusta asti kiinni siitä, että molemmat kantavat vastuuta arjesta. Pääministeri suhteutti työnsä lasten arkeen niin pitkälle kuin kykeni.

– Paavon tehtäviin kuuluu Cecilian kouluun vienti ja tyttöjen kuljetukset harrastuksiin. Hän huolehtii myös aamupalasta ja pyrkii aina iltaisin kotiin lukeakseen tytöille iltasadun. Ja usein Paavo on ollut se, joka on valvonut korvatulehdukset.

Päivi muistaa tilanteen viime vaalikeskusteluun liittyen.

– Paavon sanottiin rynnänneen tilaisuudesta ulos ärtyneenä. Sen katsottiin johtuneen käydystä keskustelusta. Tosiasiassa paneeli venyi ja Paavo oli myöhässä minuuttiaikataulustaan – hänen piti viedä Emilia tanssitunnille!

– Tytöt ovat Paavolle tärkeitä. Annan suuren arvon miehelleni siitä, että hän on vaativan työnsä ohessa kyennyt näinkin paljon osallistumaan heidän hoitoonsa. Silti; lapsen arjessa eläminen ei ole uhraus, vaan etuoikeus.

Koskaan ennen Suomen historiassa ei ollut tilannetta, jossa pääministerillä olisi ollut niin pienet lapset kuin Lipposilla.

– Meidän piti miettiä, kuinka voisimme yhdistää vähäisen vapaa-ajan ja perhe-elämän ja siksi tuntui luontevalta liikkua Paavon matkoilla yhdessä. Se sujui hyvin ja herätti vain positiivista huomiota.

Oma koti ja huone

Viime kuukaudet Päivi Lipponen on totutellut pääministerin puolison roolin sijasta puhemiehen puolison rooliin.

Roolin vaihdokseen liittyi myös muutto omaan Töölön-kotiin, siihen asti perhe oli asunut kauniissa Kesärannassa ahtaissa oloissa. Neljä vuotta perhe oli valmistanut ateriat vaatekomeron
kokoisessa keittiössä, syönyt ne olohuoneen matalan pöydän ääressä ja kuivattanut pyykit läpi huoneiston vedetyillä naruilla.

Lipposet hyvästelivät Kesärannan haikeana, mutta Päivi kertoo oman kodin onnen huipentuneen siihen, että saa asetella keittiön pöydälle hedelmiä lasimaljaan!

Toinen merkittävä hetki oli, kun Päivi sai kirjat paikoilleen kirjahyllyyn.

– Pääministerin työ on tähän asti hallinnut elämäämme. Siihen kuului myös jatkuva kritiikki ja suuret paineet, jotka karkottivat yöunet. Ihailen kovasti Paavon voimavaroja.

Puhemiehen päivät eivät ole ihan yhtä pitkiä, mutta kritiikiltä ei nytkään vältytä.

– Cecilia valittikin: äiti sinähän lupasit, ettei Paavoa enää haukuta televisiossa ja kuitenkin haukutaan.

– Elämä on nyt kuitenkin aika tyytyväistä ja tasapainoista. Uusi elämänvaihe symboloituu työhuoneeseeni, joka on ikiomaa aluettani ja täyttyy minun historiastani.

Siellä on tilaa valmistella väitöskirjaa ja paneutua kirjallisiin töihin. Keväällä ilmestynyt Nainen ja ero -kirja saa jatkoa
näinä viikkoina, kun markkinoille tulee miehen eroa käsittelevä teos.

Viime aikoina Paavo Lipposelle on ennustettu useita eri EU-johtotehtäviä, eikä hän ole vastannut kieltävästi. Miten perheen arki sitten järjestyy?

– Me elämme nyt päivän kerrallaan emmekä spekuloi tulevilla tehtävillä, Päivi sanoo päättäväisesti.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla

Näyttelijä Elisabeth Moss on television uuden kultakauden ykkösnainen. – Olisin tyytyväinen, vaikka tekisin tv-sarjoja lopun elämääni.

Kun Elisabeth Mossin, 35, tähdittämää The Handmaid’s Tale -sarjaa käsikirjoitettiin, Donald Trumpin tie presidentiksi näytti vielä melkein mahdottomalta. Mutta sitten lähes koko maailman yllätykseksi Trump valittiin Yhdysvaltain johtoon ja The Handmaid’s Talesta tuli äkkiä pelottavan ajankohtainen.

– Me halusimme vain tehdä mahdollisimman hienon sarjan. Tapa, jolla The Handmaid’s Tale koskettaa nyt katsojia, tuntuu karmaisevalta, näyttelijä Elisabeth Moss kertoo cannesilaisen hotellin patiolla.

Moss esittää tulevaisuuteen sijoittuvassa sarjassa Offred-nimistä naista, joka on pakotettu synnytyskoneeksi. Margaret Atwoodin Orjattaresi-romaaniin perustuva tarina on lähes kauhuelokuvamainen. Kun Trumpin valtaantulon jälkeen Yhdysvaltain hallinto ryhtyi ajamaan naisten oikeuksien rajoittamiseen tähtääviä lakeja, dystopia ei enää näyttänytkään etäiseltä.

Elisabeth Moss on sarjassa mukana myös tuottajana.

– Joskus taiteessa saavutetaan osin tiedostamattakin jotain olennaista tästä ajasta, hän sanoo.

Kahdeksan kuukauden avioliitto

Syyskuussa Moss valittiin arvostetussa New York Magazinessa television uuden kultakauden kuningattareksi. Mossin ansiolistalla ovat myös The Handmaid’s Talea edeltäneet Mad Men ja Top of the Lake, joiden naissankarit ovat monella tapaa edelläkävijöitä. Mad Menin Peggy Olsonin roolista Moss sai vuosien varrella peräti kuusi Emmy-palkintoa.

– Urallani ei ole ollut vaihetta, jolloin olisin joutunut todella taistelemaan ja torjumaan epätoivoa, Moss myöntää menestyksensä.

Mad Menin alkutaipaleella Moss näytti talkshow-esiintymisissään usein hieman hermostuneelta. Kiitosten ja palkintojen kertyessä varautuneisuus on kuitenkin vaihtunut lennokkuudeksi.

”Toisaalta rakastan laittautumista. Olen aina rakastanut.”

Nytkin Moss hymähtelee usein haastattelun lomassa. Hän nauraa kertoessaan, kuinka vaikeaa on saada ylle Cannesin punaiselle matolle tarkoitettu iltapuku.

– Toisaalta rakastan laittautumista. Olen aina rakastanut, Moss sanoo.

Top of the Lake -sarjan ohjannut Jane Campion on kuvaillut Mossia Mona Lisaa muistuttavaksi hahmoksi.

– Roolihahmoni Robin on ehkä monalisamainen. Hän kätkee tunteensa ja motivaationsa. Mutta en kai ole sellainen tosielämässä, Moss arvelee.

Yksityiselämästään Moss on ollut joka tapauksessa vähäsanainen. Viime vuonna hänen huhuttiin seurustelevan brittinäyttelijä Tom Hiddlestonin kanssa, mutta sitten Hiddleston alkoi tapailla laulaja Taylor Swiftiä. Syyskuussa Moss saapui Emmy-gaalaan seuralaisenaan oma äitinsä Linda.

Se tiedetään, että Moss meni vuonna 2010 naimisiin koomikko Fred Armisenin kanssa. Liitto kesti kahdeksan kuukautta. Myöhemmin Moss on kuvaillut suhdetta traumatisoivaksi ja itseään 15 vuotta vanhempaa Armisenia epänormaaliksi.

Mutta on Mosskin ristiriitainen hahmo. Hän kertoo olevansa feministi ja tekee hyväntekeväisyystyötä naisasia- ja perhesuunnittelujärjestöjen puolesta. Toisaalta hän kuuluu skientologiakirkkoon. Vaikka näyttelijä ei yleensä avaudu yksityisasioistaan, elokuussa hän yllättäen puolusti skientologiaa julkisesti. Taustalla oli Instagram-kommentissa esitetty kritiikki: miten autoritaarisesta maailmasta varoittavan The Handmaid’s Talen tähti voi kuulua lahkoon, joka kohtelee jäseniään kuin sarjan painajaismaailman hallinto? Moss vastasi lyhyesti ilmoittamalla, että uskonnonvapaus, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo ovat hänelle tärkeitä.

Kylpytakissa töllön ääressä

Suomessa odotetaan yhä Top of the Laken toista tuotantokautta, joka valmistui melkein vuosi sitten. Ensimmäinen kausi esitettiin Ylellä, mutta toista kautta ei ole ostettu siitä yksinkertaisesta syystä, että se on niin kallis. Mossin nimestä voi nyt pyytää isoja rahoja.

Aikoinaan elokuvanäyttelijät olivat tähtiä, ja jos joku siirtyi televisioon, kyseessä oli askel alaspäin ja pysyvä arvonalennus. Moss on kiistatta tähti, mutta ei tee silti Hollywoodissa elokuvia oikeastaan lainkaan.

– Olisin tyytyväinen, vaikka tekisin sarjoja lopun elämääni, hän kommentoi.

Mossilla on kuitenkin uusi työkenttä eurooppalaisissa elokuvissa. Näyteltyään parissa brittielokuvassa hän otti vastaan roolin ruotsalaisessa satiirissa. Ruben Östlundin ohjaama The Square voitti tänä vuonna Cannesin elokuvajuhlien Kultaisen palmun.

”Juhlavuus ei ainoastaan kuulu asiaan, se on kaiken työn keskellä kivaa.” Toukokuussa näyttelijä Elisabeth Mossin tähdittämä The Square voitti Cannesin elokuvajuhlilla Kultaisen palmun.
”Juhlavuus ei ainoastaan kuulu asiaan, se on kaiken työn keskellä kivaa.” Toukokuussa näyttelijä Elisabeth Mossin tähdittämä The Square voitti Cannesin elokuvajuhlilla Kultaisen palmun.

Moss nauraa muistellessaan, millaista oli lukea käsikirjoitus ensimmäisen kerran.

– Se oli aivan hullu! Yhdysvalloissa elokuvat ovat yleensä sellaisia, että ne on mahdollisimman helppo selittää. Perusidean pitää olla näppärä, jotta leffa ylipäänsä rahoitetaan. Media selittääkin ne sitten puhki.

Mossin roolihahmoja yhdistää eräs seikka: he pistävät luun kurkkuun turhantärkeille miehille.

– Minua kiinnostaa kaksinaismoraalisuuden paljastaminen huumorin keinoin. Saarnaamisella tavoitat vain samanmieliset. Ajattelutapojen muuttamiseen sen sijaan tarvitaan oivalluksia ja uusia näkökulmia.

Vapaa-ajan puutettaan Moss pahoittelee vasta päästessään mehustelemaan, miten hän sen käyttäisi.

– Luksusta on se, että saan olla vähän aikaa yksin. Joskus en halua nähdä ketään. Olen kylpytakissa ilman meikkiä ja katson televisiota. Sellainen on lomaa.

Näyttelijä syntyi 24.7.1982 Los Angelesissa Yhdysvalloissa.

Tunnetaan mm. rooleistaan tv-sarjoissa Mad Men, Top of the Lake ja The Handmaid’s Tale.

Saanut mm. parhaan naispääosan Golden Globen ja peräti kuusi Emmyä Mad Men -sarjan Peggy Olsonina.