”Painonnostoon liitetään maskuliinisuus ja miehekkyys. Itsekin pelkäsin joskus lihastenkasvua. Nykyään kauneuskuvani on muuttunut. Arvostan isoja lihaksia, sillä tiedän, miten paljon työtä ne ovat vaatineet”, painonnostaja Anni Vuohijoki sanoo. Kuva: Jonna Öhrnberg
”Painonnostoon liitetään maskuliinisuus ja miehekkyys. Itsekin pelkäsin joskus lihastenkasvua. Nykyään kauneuskuvani on muuttunut. Arvostan isoja lihaksia, sillä tiedän, miten paljon työtä ne ovat vaatineet”, painonnostaja Anni Vuohijoki sanoo. Kuva: Jonna Öhrnberg

Painonnostaja Anni Vuohijoki ei halunnut vuosiin puhua siitä, mitä hänen veljelleen tapahtui.

Painonnostaja Anni Vuohijoki, 28, päätyi aikoinaan punttisalille urheilevien isoveljien mukana. Yleisurheilua ja jalkapalloa harrastanut Anni tykkäsi fysiikkatreeneistä, mutta valmentajien mielestä hän ei tarvinnut enempää voimaa.

– Kun muut menivät salille, minun käskettiin mennä vaikka juoksemaan vetoja. Tein kuitenkin itse voimatreenejä omalla ajallani. Ajattelin pitkään, että minulla ei ole tarpeeksi kurinalaisuutta yksilöurheilijaksi.

Juuri näihin aikoihin 11 vuotta vuotta sitten, vähän ennen Annin 18-vuotissyntymäpäivää, tapahtui tragedia, joka muutti hänen koko elämänsä. Opiskelijajuhlista palaamassa ollut isoveli valikoitui täysin sattumanvaraisesti hänelle ennestään tuntemattomien väkivallan uhriksi ja menehtyi saamiinsa vammoihin.

Anni ei halunnut vuosiin puhua tapahtuneesta. Jalkapallo jäi, sillä yhteisö alkoi tuntua ahdistavalta. Punttisalilla hän sai purkaa tuntojaan rauhassa.

– Äitini sanoi alusta asti, että Laurista ei tule meidän perheessä mikään haamu. He puhuivat hänestä avoimesti, mutta minulla kesti vuosia tulla sinuiksi asian kanssa.

Menestyksen vuosi 2016

Anni kärsi tapahtuneen jälkeen pitkään unettomuudesta ja pelkäsi pimeää. Heti abivuoden jälkeen hän haki opiskelemaan lääkäriksi, mutta ei päässyt läpi pääsykokeista.

–  Onneksi. En siinä tilassa olisi ollut valmis työhön.

” Monilla ihmisillä on traumoja, ja tavallaan ne kaikki kasvattavat.”

Mutta voimannostosta Anni tykkäsi. Seura houkutteli hänet kokeilemaan painonnostoa, jossa hän kiskaisi ensiyrittämällä rikki SM-kisarajan.

Anni huomasi pian, että hänestä olikin yksilöurheilijaksi, kun laji oli mielekäs. Viime kesänä hän edusti Suomea lajissa Rion olympialaisissa. Samana vuonna hän pääsi sisään myös opiskelemaan lääketiedettä.

– Vaikka tulen olemaan koko elämäni surullinen Laurin menetyksestä, olen hyväksynyt asian osaksi elämääni. Minun on ollut pakko puntaroida omaa tekemistäni, omia päämääriäni. Monilla ihmisillä on traumoja, ja tavallaan ne kaikki kasvattavat. Olen nykyiseen elämäntilanteeseeni hyvin tyytyväinen, Anni kertoi Lidl All Stars -tilaisuudessa, jossa julkistettiin ketjun urheilijaohjelmaan valitut nuoret urheilijat.

Tilaajille
Nuori Johanna Holmström ajatteli poikaystävästään, että tämä oli täysin erilainen kuin muut maahanmuuttajat.
Nuori Johanna Holmström ajatteli poikaystävästään, että tämä oli täysin erilainen kuin muut maahanmuuttajat.

Vasta vuosien jälkeen kirjailija Johanna Holmström tajusi elävänsä eriarvoisessa avioliitossa. Eron jälkeen hän ei kaipaa uutta suhdetta. 

Lapsena kirjailija Johanna Holmström, 36, halusi olla mies. Hän oli varma, että naiset ovat huonompia kuin miehet – tai että mies on jollain ääneen lausumattomalla tapaa enemmän ihminen kuin nainen.

– Olin tyttömäinen, mutta vihasin sukupuoltani ja samastuin pitkään...

Psykoterapeutti Maaret Kallio on kiitollinen pitkästä parisuhteestaan ja lapsistaan. – Perhe ja lapset eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio täytti viime elokuussa 40 vuotta.

– Juhlin synttäreitäni isosti ystävien kanssa. 40 oli hyvä paikka miettiä, miten olen elänyt, mitä saanut ja mitä haluan tehdä. Olen vanha sielu, eikä minulla ole ikinä ollut ikäkriisiä. Odotan innolla seuraavaa vuosikymmentä, Maaret kertoo.

Uusi vuosikymmen tuo tullessaan ainakin lisää opiskelua, sillä Maaret kouluttautuu parhaillaan kouluttaja-pyskoterapeutiksi. Opinnot sisältävät teoriaopetuksen lisäksi 125 tuntia psykoterapiaa.

– Ilman pitkiä terapioitani kykyni lukea mieltäni ja tapojani olisi huomattavasti heikompi. Jos en itse voisi hyvin, en voisi auttaa ketään. Tätä työtä ei pystyisi tekemään, jos jäisin vapaa-ajalla liiaksi pohtimaan asiakkaiden ongelmia, hän sanoo.

Jaksamisessa Maaretia auttaa se, että hän on perheenäiti. Perheeseen kuuluvat aviomies ja kaksi lasta. Maaretille perhe on lähestulkoon koko elämä.

– Toivoin pitkää ja hyvää parisuhdetta sekä lapsia, ja olen äärimmäisen kiitollinen, että sain ne. Perhe ja lapset eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Jaksamisessa auttaa myös se, että Maaret sammuttaa sähköpostinsa eikä käy somessa arkisin enää kello 18:n jälkeen.

Maaret kertoo käsitelleensä terapiassa myös omaa lapsuuttaan. Hän on nelilapsisen perheen toinen lapsi, ja luonnehtii lapsuudenperhettään puuhakkaaksi ja tavalliseksi monella tapaa. 

Mitä tietokirjailija ja Lujasti lempeä -bloggaaja kertoo kirjoittamisesta? Entä parisuhteesta ja lempimaastaan? Lue Maaretin Elämäni numeroina -haastattelu Me Naisten tuoreimmasta numerosta 3/2018. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

Sinisukkainen

Perhe auttaa Maaret Kalliota jaksamaan: ”Jos en itse voi hyvin, en voisi auttaa ketään”

Minusta Maaret Kalliolla on viisautta ja kohtuudentajua, joita mikään koulutus ei pysty opettamaan. Antaa kuitenkin virallista taustatukea. Omaan myös pitkän parisuhteen ja kivat aikuiset lapset, hauskasti monisärmäiset lapsenlapset. Omaa ymmärtämystä siinä tarvitaan ja toisten kuuntelemisen halua/kykyä, mutta sitä voi opetella. Loppujen lopuksi kyse on sittenkin kenties vain hyvästä tuurista; jotakin on naksahtanut paikoilleen. Huonoja aikoja on ollut meilläkin, mutta niistä on päästä yli ja...
Lue kommentti