Milka Alanen ja Matti Ijäs. Kuva Jouni Harala
Milka Alanen ja Matti Ijäs. Kuva Jouni Harala

Ohjaaja Matti Ijäksen ja näyttelijä Milka Ahlrothin taiteilijaliitto on kestänyt 20 vuotta. Suhde toimii, kun töitä ei tuoda kotiin ja kummallakin on tilaa olla yksin.

Matti Ijäs, 63, on yksi suomalaisen elokuvan tunnetuimpia nimiä. Hän on ohjannut leffoja niin valkokankaalle kuin televisioon kolmenkymmenen vuoden ajan. Milka Ahlroth, 47, on niin ikään tehnyt pitkän uran näyttelijänä, mutta miehensä leffoissa häntä on nähty harvoin.

Tänä sunnuntaina television Kotikatsomossa nähdään kuitenkin pariskunnan yhteinen elokuva Puolin ja toisin. Siinä Milka esittää pikkukaupunkielämään kyllästynyttä yrittäjän vaimoa, jonka ympärillä pyörii monenlaista kaksilahkeista. Oma aviomies haluaa tehdä rahaa rakentamalla tien rajan yli Venäjälle, ja nopeasta rikastumisesta haaveilevat myös venäläiset yhteistyökumppanit. Kun paikkakunnalle saapuu Jussi Vatasen esittämä rehti insinööri, alkaa pyöritys, josta ei käänteitä eikä ruumiitakaan puutu.

Ahneudesta ja vähän rakkaudestakin kertovan humoristisen leffan taustalla on tositarina työntekijästä, joka oli niin lojaali työnantajalleen, että keksi oma-aloitteisesti alibeja tämän syrjähypyille.

– Tässä elokuvassa vilpitön mies joutuu keskelle mustaa maailmaa, josta se ei oikein tiedä, mitä siellä tapahtuu, vaikka katsoja tietää kyllä. Uskon, että työpaikoilla on nykyään aika paljon pelonsekaista lojaaliutta. Elokuva kysyykin milloin ylitetään se raja, jonka jälkeen lojaalius on jo vastuutttomuutta, Matti sanoo.

Omat hommat

Milka ja Matti eivät ole koskaan kantaneet työasioita kotiin. 

– Varmasti se on jollain tasolla ollut ihan tietoinenkin päätös, että emme ole halunneet jakaa työelämääkin. Tein hyvin vähän yhteistyötä myös aikaisemman rouvan (Marja Packalen) kanssa. Ei töistä puhuminen tosin ole kiellettykään, Matti sanoo.

Milkan mukaan töistä jauhaminen kotisohvalla ei ole hedelmällistä, koska kukaan toinen ei voi ratkaista näyttelijän työssään kohtamaa ongelmaa tai umpikujaa.

– Olemme toki kiinnostuneita toistemme töistä, mutta ratkaisut  täytyy löytää itse tai työryhmässä. Ainoa ohje, jonka olen Matilta saanut on: ’Sun pitäisi nukkua enemmän.’ Matin mielestä ei ole mitään järkeä, että pyörin valveilla miettimässä töitäni. Hänen mielestään olisin paljon parempi töissä seuraavana päivänä, jos miettisin vähemmän ja nukkuisin enemmän.

Matti ja Milka tapasivat ensimmäisen kerran Elokuvataiteen laitoksella 90-luvun alussa ja ovat pitäneet yhtä parikymmentä vuotta. Liitto on toiminut, koska molemmilla on ollut siinä omaa tilaa.

– Jos osaa olla yksin, osaa olla kaksinkin. Mutta jos ei osaa, alkaa avioliitossakin helposti nokittaa toista ja kerätä erilaisia ongelmia. Saatetaan mennä väärällä tavalla toisen elämään, vaikkapa kieltämään toisen ystäväpiiri. Yksi hyvän avioliiton perusedellytys on yksinolo. Se, että puoliso antaa toiselle tilaa olla omassa maailmassa, Matti sanoo.

Matin omaa reviiriä kotona on työhuone, jonne Milkakin nykyään änkeää, koska siellä on pariskunnan yhteinen tietokone.

– Kun menen Matin työhuoneeseen, niin useimmiten kuuluu sana ’pois’. Tai nykyään ei edes sitä: kun raotan ovea, Matti tekee vain kädellään hätistämistä kuvaavan eleen. Mun nähdäkseni hän aina lukee tai nukkuu ja 99-prosenttisesti pötköllään siellä, Milka kertoo.

Sopuisa pari

Milkan ja Matin yhteiseloa auttaa myös se, että kumpikaan jaksa mököttää loputtomasti.  Yleensä pariskunnan riidat ovat lyhyitä, ytimekkäitä ja ohi vuorokaudessa.

Jos Matilta palaa hermo, se menee usein käytännön asioissa.

– Saan raivokohtauksen, jos mulla menee rikki joku yksinkertainen asia tai vaikka tietotekniikka ei toimi. Milka taas on niissä tilanteissa ihan rauhallinen, Matti kertoo.

– En mä välttämättä luontaisesti ole rauhallinen. Mutta kun sä hermostut, niin toisen pitää säilyttää hermonsa. Niin kauan kuin kukaan ei ole kuollut tai satuttanut itseään, ajattelen, että mitään oikeaa ongelmaa ei ole, Milka sanoo.

Kummallakaan ei ole tapana esittään mitään suurieleisiä anteeksipyyntöjä riidan jälkeen. Matti tietää, että vaimon saa leppymään vaikka ottamalla puheeksi uudet ensi-iltaelokuvat. Milka ei nimittäin tykkää rypeä pahassa olossa. 

 – Mulla menee kaikki päin persettä, jos riita jatkuu kauan. En kestä pitkävihaisuutta. On helvetin vaikeaa mennä vaikka töihin, jos kotona ei ole selvät välit, Milka kertoo.

Lue lisää taiteilijapariskunnan elämästä ja töistä Me Naisten numerosta 46/2013. Voit myös ostaa digilehden iPadillesi täältä.

Joka päivä -tilaajana pääset lukemaan jutun täältä.

Lue myös:

Tv-kriitikon arvio Puolin ja toisin -elokuvasta

Milka Ahlroth

■ Näyttelijä syntyi 15.8.1966 Turussa mutta asui kouluvuodet Tampereella.
■ Tuttu tv-sarjoista Sydänten Akatemia, Benner & Benner ja Remontti sekä elokuvista Onnen varjot ja Ilonen talo, josta hänet palkittiin parhaan naispääosan Venlalla 2006.
■ Asuu Helsingissä miehensä Matti Ijäksen sekä heidän teini-ikäisen tyttärensä kanssa.

Matti Ijäs

■ Käsikirjoittaja ja ohjaaja syntyi 25.2.1950 Helsingissä.
■ Tunnetuimpia elokuvia Painija, Katsastus, Räpsy & Dolly ja Kaikella rakkaudella.  
■ Sokkotanssi ja Haaveiden kehä havainnoivat tarkasti lapsen maailmaa.
■ Ohjannut sekä käsikirjoittanut yhdessä Heikki Reivilän kanssa Puolin ja toisin -elo­kuvan, joka nähdään sunnuntaina 17.11. TV1:ssä.

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla