Muusikot Eva Louhivuori, 30, ja Emmanuel Laudic, 28, napsivat vuoroin suupaloja toistensa salaattikulhoista helsinkiläisellä studiolla. Aamun ratsastuslenkiltä suoraan töihin tullut Eva vaihtaa tallipuseronsa puhtaaseen Manun edessä.
Touhussa ei ole mitään, mitä mies ei olisi nähnyt ennenkin, mutta tilanne on silti uusi: Eva ja Manu ovat yhä musiikkiduo, mutta eivät enää rakastavaisia. Pariskunta laittoi pisteen seitsemän ja puoli vuotta kestäneelle seurustelulleen toissa kesänä. Nyt he kertovat siitä ensi kertaa julkisesti.
– Läheisillemme kerroimme heti, kun olimme tehneet päätöksen erostamme. Jotkut ovat ihmetelleet, miten pystymme edes olemaan samassa huoneessa enää, toiset ovat hermoilleet, miten bändin nyt käy, Manu sanoo.
– Mutta ei meillä ole mitään draamaa meneillään. Vaikka kaikki on muuttunut, tavallaan kaikki on ennallaan, Eva sanoo kuin rauhoitellen muita.
Ei siis sotakirveitä, kostohaluja tai katkeria kyyneliä. Voiko näinkin erota?
Ero tuntui oikealta
Hyvä meininki, sellainen sopivan härö hauskanpito, on ollut Eva & Manu -duon tavaramerkki alusta alkaen. Se on kuulunut parin musiikissa ja keikoilla sekä näkynyt Evan ja Manun arkielämässä. Pari tuli tunnetuksi, kun se lähti kiertämään Eurooppaa ikälopulla pakettiautollaan, julkaisi reissullaan biisin viikossa ja piti matkaltaan suosittua blogia.
– Me kasvoimme aikuisiksi yhdessä, ja olemme kokeneet keskenämme mielettömiä juttuja. Olemme tehneet oikeastaan kaikkea, mitä nuoren mieli on keksinyt haluta. Vietimme todellista ex tempore -elämää, Manu sanoo vähän ylpeyttä äänessään.
Jyväskyläläinen Eva ja pariisilainen Manu tutustuivat yhdeksän vuotta sitten opiskellessaan musiikkia Bostonissa Yhdysvalloissa. Sieltä pari muutti Lontooseen, teki sitten matka-autoseikkailunsa ja asettui lopulta Suomeen. Välillä kotina toimi pikkuruinen yksiö Helsingissä, sitten maalaistalo Nurmijärvellä, jossa cityelämä vaihtui ruohonleikkuuseen ja takkapuiden kanteluun. Liikenevät rahat käytettiin musiikintekoon ja matkusteluun.
”Kaikissa suhteissa pitää tehdä kompromisseja, mutta ratkaisevaa on, mistä asioista niitä tehdään.”
– Seitsemän vuoden aikana muutimme ainakin yhdeksän kertaa, Manu ynnäilee.
Viimeinen yhteinen osoite oli Pariisissa. Siellä kypsyi ajatus erosta. Ei ollut erityistä kuohuntaa, vain tunne siitä, että suhde oli tullut loppuunsa. Eropäätös tehtiin heinäkuussa 2016.
– Eroaminen tuntui jotenkin luonnolliselta ja oikealta. Emme halunneet jäädä roikkumaan väljähtyneeseen tilaan ja odottamaan, milloin riitautuisimme ja tuhoisimme hyvät välimme. Listasimme plussat ja miinukset, ja päätimme lopettaa suhteen ennen kuin siitä tulisi paskaa, Eva sanoo.
– Kaikissa suhteissa pitää tehdä kompromisseja, mutta ratkaisevaa on, mistä asioista niitä tehdään. Se, jättääkö toinen hammastahnatuubin auki ei ole niin vakavaa kuin se, saako hän sinut tuntemaan itsesi paremmaksi sinuksi vai heikommaksi sinuksi. Olen ylpeä siitä, että olimme tarpeeksi rohkeita tekemään ratkaisun nopeasti ja ajoissa.
”Eroaminen oli oikea päätös.”
Manu nyökyttelee vieressä.
– Eroaminen silloin oli oikea päätös. Useimmat kai eroavat, kun jännite on kireimmillään. Silloin suhteesta lähdetään raivolla ja keskisormi pystyssä. Emme jääneet odottamaan sitä romahdusta.
Oikeasti yksin
Manulla ja Evalla on montakin selitystä sille, miksi ero sujui niin siististi. Ei täysin suruitta tai tunteitta mutta hirmu asiallisesti.
– Ehkä eroamista helpotti, ettei siihen liittynyt menettämisen pelkoa. Meillä ei ollut yhteistä omaisuutta, ei lapsia tai asuntolainaa, joita olisi pitänyt jakaa tai hyvästellä. Emme omista muuta kuin tavaramme ja soittimemme, Manu järkeilee.
– Emme myöskään pelänneet menettävämme toisiamme, Eva jatkaa.
– Juttelemme monta kertaa päivässä. Missään vaiheessa ei ole tullut sellaista ikävää tai tunnetta, että kadottaisi toisen kokonaan.
Pari päätti heti alussa, etteivät bändi tai musiikin tekeminen saisi kärsiä parisuhteen loppumisesta. Ne ja ystävyys asetettiin etusijalle, sitten käytiin keskustelua, miten tavoitteeseen päästäisiin.
– Olisimme voineet vetää ruksit koko juttumme päälle ja sanoa hyvästit seitsemälle upealle vuodelle. Toinen tapa oli iloita kaikesta koetusta ja aloittaa uusi kausi elämässä. Valitsimme jälkimmäisen, Manu selvittää.
Liikkuvainen elämäkin oli tavallaan valmistellut Evaa ja Manua. Se oli totuttanut jatkuviin muutoksiin.
– Olemme kokeneet valtavasti yhdessä, mutta samaan aikaan kummallakin on ollut omat jutut ja harrastukset. Meillä oli parisuhteessakin paljon aikaa itsellemme. Eroaminen ei laukaissut meissä identiteettikriisiä. Yhteisissä kodeissakin meillä on aina ollut omat tilamme, nurkkaukset, joihin vetäytyä. Ehkä se kaikki on osaltaan loiventanut muutosta, joka erosta on seurannut.
” Alkuun oikein tarkkailin, millaista oli mennä nukkumaan ja herätä yksin.”
Eva ja Manu asuvat nyt omissa osoitteissaan Helsingissä. Manulla on kämppäkaverinaan bändin rumpali, Eva asuu ensimmäistä kertaa elämässään itsekseen.
– Se on ollut uutta, että olen ensimmäistä kertaa oikeasti yksin. Alkuun oikein tarkkailin, millaista oli istahtaa syömään yksin, mennä nukkumaan ja herätä yksin. Huomasinkin tykkääväni siitä, Eva kertoo.
Ranskalainen Manu aikoo erosta huolimatta pitää kotinsa Suomessa. Täällä ovat ystävät ja tärkeä työyhteisö. ”Työn sosiaalinen puoli on minulle tärkeämpää kuin bisnesmenestys. Olemme Evan kanssa mahtava työpari edelleen.” Kuva: Jouni Harala
Eikä Eva ihan omin nokkineen pyöri. Tälläkin hetkellä jaloissa päivystää monirotuinen Edi, virallisemmin Edward the Hound, Romaniasta pelastettu katukoira. Sen piti muuttaa Evan ja Manun luo jo Pariisiin, mutta kun eropäätös syntyi, koiran tuloa lykättiin. Edi seuraa Evan perässä herkeämättä. Manu kertoo, miten koira hermostuu, jos Eva katoaa sen näkyvistä hetkeksikin.
– Silloin Edi alkaa heti hikoilla tassunpohjistaan. Joskus studion ovella voi nähdä kosteita tassunjälkiä, jos Edi on jätetty hetkeksi odottamaan.
Irti intiimistä
Toistaiseksi Edi on päässyt mukaan muutamille keikkamatkoille Eva & Manun syyskiertueella. Rundin kohokohtiin kuuluu esiintyminen Helsingin Tavastialla ja uuden sinkun julkaisujuhlat. Alien on vihdoin uutta materiaalia kolmen vuoden jälkeen.
– Eipäs kun kahden, Manu korjaa.
– Kolmenpas, Eva väittää vastaan.
– No ei voi olla kolmea vuotta vielä…
– Onpas! Facebook muistutti juuri vanhasta päivityksestä kolme vuotta sitten.
Siinä välissä Eva ja Manu ovat vaihtaneet levy-yhtiötä ja aloittaneet päivätyöt laulunkirjoittajina. Kumpikin tekee biisejä nyt myös muille artisteille ja muiden kirjoittajien kanssa. Manu on tehnyt esimerkiksi laulaja Ollien julkaiseman kappaleen Haluun enemmän, ja Evan kirjoittamia lauluja julkaistaan Japanissa ja Etelä-Koreassa.
– Se on ainoa muutos urallamme eron jälkeen. Ennen teimme musiikkiamme intiimisti. Kirjoitimme kappaleita toisillemme, ja viimeistelimme ne yhdessä oman bändin käyttöön. Emme edelleenkään ala esittää muiden lauluja, mutta on ollut virkistävää päästää ulkopuolisia mukaan luovaan prosessiimme, Manu sanoo.
Uusia Eva & Manu -lauluja on kirjoitettu Yhdysvalloissa asuvan tuottaja Nico Stadin, Jukka Immosen sekä ruotsalaisen Cazzi Opeian kanssa.
– Aiemmin halusin, että päätämme kaikesta itse ja teemme kaiken itse. Miten väärässä olinkaan! Eva nauraa.
– On ollut mahtavaa saada uusia ideoita muilta. Yhdessä työskennellessä olen oppinut uutta itsestänikin.
Manu on pannut merkille muutoksen työtavoissa ja itsekurissa.
– Kun istahdan työpöytään jonkun vieraan kanssa, oma työpanos on 200 prosenttia. En halua aiheuttaa pettymystä enkä kehtaa olla se, joka sanoo, että katsotaan tämä loppuun huomenna.
Ensi viikolla julkaistava Alien poikkeaa myös näkökulmaltaan aiemmista Eva & Manu -biiseistä. Niistä useimmat ovat parisuhdelauluja, kun tämä kertoo ulkopuolisuuden ja erilaisuuden tuntemuksista.
”Tunnen erilaisuutta edelleen.”
– Varsinkin nuorena se oli tuttu tunne ja iso osa kasvuikää, Eva avaa laulun teemaa.
– Tunnen erilaisuutta edelleen, mutta nyt aikuisena se on positiivinen tunne. Olen ylpeä, millainen olen, enkä tunne tarvetta mukautua muiden kaltaiseksi.
Eronneet, eivät alakuloiset
Manu lupaa, että rento ja hullutteleva meno jatkuu Evan & Manun keikoilla edelleen. Hauskanpito ja kujeileva asenne eivät ole hiipuneet erossa.
– Emme todellakaan ala laulaa surumielisiä erolauluja tai muutu alakuloisiksi esiintyjiksi. En koe, että ero on vaikuttanut taiteeseemme. Meillä on edelleen täydellinen luottamus toisiimme ystävinä ja työparina, hän miettii.
”Eron jälkeen yhdessä työskentely on ollut jopa rennompaa.”
Eva tunnustaa jännittäneensä yleisön reaktiota erouutiseen, onhan rakkaussuhde kuitenkin ollut osa duon imagoa.
– Olimme pari ennen kuin olimme bändi. Minun oli joskus vaikea pitää ne asiat erillään. Koen, että eron jälkeen yhdessä työskentely on ollut jopa rennompaa. En suutu tai ota kaikkea niin vakavasti, Eva pohtii.
Eva on nyt nähnyt enemmän ystäviään, perhettään, viettänyt aikaa mökillä ja hevostalleilla. Manu on matkustellut vieläkin enemmän ja reissannut säännöllisemmin kotiseuduillaan Ranskassa. Hän haaveilee talosta siellä.
– Kotini pysyy kuitenkin Suomessa, koska täällä ovat läheisimmät ystäväni, työni ja tärkeä työyhteisö. Mutta olisi kiva saada Ranskaan pieni kakkoskoti, jossa voisi viettää kesät, lomailla ja kirjoittaa lauluja, Manu suunnittelee.
– Minun on helppo nähdä meidät viettämässä iltaa kymmenenkin vuoden päästä. Grillailemme pihalla, soitamme hyvää musaa, ja Evan lapset pyörivät siinä minun lasteni kanssa.
