Olympiamitalisti Mira Potkonen osaa jo iloita olympiapronssista. Kuva: Sanoma-arkisto/Antti Hämäläinen
Olympiamitalisti Mira Potkonen osaa jo iloita olympiapronssista. Kuva: Sanoma-arkisto/Antti Hämäläinen

Olympiapronssia voittanut nyrkkeilijä Mira Potkonen, 36, nauraa, lyö ja rakastaa kovaa. – Olen mieheeni edelleen umpirakastunut.

Mikä fiilis? Kiitollinen, koska sain pahasta loukkaantumisesta huolimatta klaarattua tämän vuoden läpi tuki- ja kannustusjoukkojen avulla.

Ketä ihailet ? Ihmisiä, jotka ovat taitavia omassa jutussaan.

Mikä eläin olisit? Olen varmaan apina tai joku muu kohelo, joka tuhoaa kaiken.

Milloin olet onnellisimmillasi? Saadessani elää urheilijan arkea.

Mitä pelkäät eniten? Että menettäisin kaikki läheiseni.

Mihin tuhlaat? En mihinkään, koska ei ole mitään, mitä tuhlata. Urheiluvaatteet on heikkouteni, vaikka oikeastaan niitäkin pitäisi ostaa lisää.

Milloin valehtelet? En valehtele, mutta saatan kertoa pienen valkoisen valheen, jos sillä pystyy välttämään toisen mielen pahoittamisen.

Mitä kadut? Nuoruuden hölmöilyjä. Oikeastaan nekin kuuluvat asiaan.

Minkä taidon haluaisit oppia? Olisi hienoa osata tanssia. Nyrkkeilykin vaatii rytmitajua, joten siitä voisi olla tanssissa jopa hyötyä.

Kuka on elämäsi rakkaus? Mieheni. Olen häneen edelleen umpirakastunut, ilman häntä olisi huono olla. Ja lapset tietysti myös.

Minkä ominaisuuden haluaisit muuttaa itsessäsi? Haluaisin olla nyrkkeilyssä vieläkin parempi, teknisempi ja taitavampi. Minulla on lajista vielä paljon opeteltavaa. Katsoin juuri viimeisen otteluni ja mietin, että en edes osaa nyrkkeillä.

Parasta perheessäsi? Yhdessä oleminen ja toisten huomioon ottaminen. Se, että meillä kaikilla on helppo ja hyvä olo. Kotiin on aina ihana tulla.

”Pronssi on ihan ok mitali.”

Suurin saavutuksesi? Olympiapronssi. En heti osannut iloita siitä, olinhan juuri hävinnyt olympialaisten semifinaaliottelun. Se harmitti silloin hirveästi. Nykyään olen jo sitä mieltä, että pronssi on ihan ok mitali.

Arvokkain omistamasi esine? Suomalainen sisu.

Lenkkarit, korkkarit vai kumpparit? Lenkkarit ehdottomasti, kuljen niissä aina.

Missä haluaisit asua? Suomessa on helppo ja hyvä asua, mutta talvet voisin viettää jossain lämpimässä maassa.

Lapsuuden unelma-ammattisi? Ei minulla ollut. Nyrkkeilystä tuli ammatti vähän vahingossa. Kuusi vuotta sitten tajusin, että haluan olla täysipäiväinen urheilija. Olen liikkunut aina, mutta jostain syystä juuri tämä laji kolahti kovaa.

Huomiota herättävin piirteesi? Nauruni ja ääneni, ne kuuluvat usein vähän liiankin kauas.

Kirja yöpöydälläsi? Olen elämäni aikana lukenut vain kaksi kirjaa. Toinen kertoi pikajuoksija Usain Boltista.

Mistä haluat, että sinut muistetaan? Urheilijana hyvistä suorituksista.

Mitä ilman et voisi elää? Perhettäni ja ystäviäni.

Ruoka, jota söisit loppuelämäsi? Thaimaalainen nuudeliwokki.

Mira Potkonen

Nyrkkeilijä syntyi 17.11.1980 Heinävedellä, asuu Nokialla miehensä ja kahden tyttärensä kanssa.

Olympiapronssi Rio de Janeirosta tänä vuonna. Voitti hiljattain myös EM-hopeaa.

Kilpailee 60-kiloisten sarjassa.

Liikunta on yhä tärkeä osa Virpi Sarasvuon arkea, vaikka hän ei enää ehdikään liikkua entiseen malliin.

Entistä huippuhiihtäjä Virpi Sarasvuota nähdään harvoin parrasvaloissa. Eilen hän saapui Urheilugaalaan ilman puolisoaan Jari Sarasvuota.

– Työskentelen yrittäjänä. Sain juuri viime viikolla postissa valmentajan ammattitutkinnon paperit. Kasailen siihen liittyvää materiaalia valmiiksi, Virpi kertoi kuulumisiaan.

Virpi kertoi, että liikunta on yhä tärkeä osa hänen arkeaan.

– Liikun aktiivisesti, vaikka riippuu tietysti mihin vertaa. Urheilu-ura oli täysin eri elämä ja eri vaihe. Olisi tietysti kauhean kätevää, jos olisin nykyisessä arjessa yhtä hyvässä kunnossa kuin ammattiaikoina.

Virpillä ja Jarilla on kaksi yhteistä tytärtä, joiden elämää nainen ei halunnut tarkemmin kommentoida.

Gaalailtaan hän suhtautui odottavin mielin.

– Täällä on paljon ihmisiä, joita ei muuten tapaa. Elämä on aika lailla työtä ja arkea muuten.

Arttu Wiskarin mukaan pienet arjen muutokset ovat tärkeimpiä. 

Laulaja Arttu Wiskari on tehnyt vuoden ajan muutoksia hyvinvointiinsa.

– Aloitin pienten muutosten tekemisen viime vuoden alussa. Aloin liikkua ja katsoa ruokavaliossa pieniä juttuja. Kesän söin ja join miten halusin ja olin ihan puhki.

Syksyn alussa laulaja aloitti tipattoman ja aloitti treenaamaan personal trainerin kanssa.

– Neljän kuukauden tipaton oli iso muutos, ja sen aikana tein lisää pieniä muutoksia. Kun ne olivat hallussa, päätin tipattoman häämatkamme ajaksi, viime kesänä lastensa äidin kanssa avioitunut Arttu kertoo.

”Kaikki perheenäidit tietävät, miten vaikea säännöllisten liikunta-aikojen järjestäminen on.”

Arkisin Arttu tekee musiikkia ja hoitaa 2- ja 4-vuotiata lapsia kotona. Viikonloput hän keikkailee.

– En ole oikein ikinä lomalla. Kaikki perheenäidit tietävät, miten vaikeaa säännöllisten liikunta-aikojen järjestäminen on. Joskus pitää mennä salille aamulla, joskus illalla. Saatan usein mennä salille vasta yhdeksältä. Se, että jaksaa raahautua sinne, on pääjuttu. En aseta itselleni mitään älyttömiä tavoitteita, jotka saavutettuani repsahdan.

Arttu ei seuraa tarkasti kilojen tippumista, vaan yrittää vaalia pieniä muutoksia arjessaan.

– Eilen tehtiin kotona taas terveellistä safkaa. Paistoimme kasviksia, pinaattia ja lihaa.

Keikkalavojen lisäksi Wiskari nähdään Supermarsu-elokuvassa, joka saa ensi-iltansa ensi viikolla. Laulaja pitää päähenkilö Emilian isäpuolen Pertin roolia lähes luonneroolina.

– Pertissä on noin puolet Arttu Wiskaria. Vähän hömelömpi versio meikäläisestä se on.