Veli-Matti ja Nina Rahja pitävät 1950-lukulaisista sukupuolirooleista: vaikkapa siitä, että Nina tulee nuotiopaikalle hiukset kiharrettuina ja täydessä tällingissä. Kuvat: Katri Lehtola
Veli-Matti ja Nina Rahja pitävät 1950-lukulaisista sukupuolirooleista: vaikkapa siitä, että Nina tulee nuotiopaikalle hiukset kiharrettuina ja täydessä tällingissä. Kuvat: Katri Lehtola

Salamarakastuneet merikapteeni Wellu ja hänen vaimonsa Nina ovat yleensä kuusi viikkoa erossa ja kuusi viikkoa yhdessä. ”Saamme kokea ensinäkemisen huuman yhä uudestaan.”

Rakkaani on minulle aviomies, mutta hän on myös paras ystäväni. Minä tiedän, että jo syntyessäni tähän maailmaan minä olen ollut hänen. – – Joka aamu kun herään, olen yhden päivän lähempänä kotiin tuloasi. Minä rakastan sinua.

Näin Nina Rahja, 40, kirjoittaa blogissaan Merikapteenin vaimo. Hänen kanssaan blogia pitää Veli-Matti ”Wellu” Rahja, 37. Merikapteenina Wellu on useimmiten kuusi viikkoa kerrallaan töissä, joten blogi on tärkeä yhteydenpitoväline viestien ja puheluiden lisäksi.

– Vaikka blogi on julkinen, kirjoitamme sitä toisillemme, Nina sanoo.

Aamulla on kiva herätä, kun toinen on näpytellyt nettiin taas yhden rakkautta tihkuvan kirjoituksen.

– Elämme arkea yhdessä, vaikka olemme eri paikoissa.

Yhteinen arki onnistuu esimerkiksi niin, että Rahjat lähettelevät päiviensä kulusta kuvia toisilleen. Ninan kuvissa ollaan metsälenkillä tai arkipuuhissa. Wellun kuvissa merellinen taustamaisema on aina sama, selfien ottajan ilme korkeintaan vaihtuu.

Välillä Rahjat soittelevat. Silloin Wellu saa usein juosta kentän toivossa pitkin 250-metristä laivaansa. Sillä aikaa Taivassalossa, pienessä Tuiskula-nimisessä mökissä, Nina päästää ärräpäitä, kun puhelu pätkii ja vollottaa kuistilla, kun se katkeaa lopullisesti.

Ikävä saa kiukkuiseksi.

– Pitää olla tosi tarkkana, ettei aleta riidellä sen takia, että on niin kauhea ikävä, Wellu kertoo.

Kun Wellu on merillä, Nina hoitaa kotiasioita, liikkuu luonnossa ja tekee käsitöitä.
Kun Wellu on merillä, Nina hoitaa kotiasioita, liikkuu luonnossa ja tekee käsitöitä.

Se oli salamarakkautta

Wellusta tuli merikapteeni, koska hän sattui syntymään merikapteenisukuun eikä tullut ajatelleeksi, että jollekin muullekin alalle voisi suuntautua. Nyt hän on seilannut meriä 17 vuotta ja ohjaa Suomen suurinta raakaöljytankkeria.

Ninasta tuli täysipäiväinen merikapteenin vaimo viime syksynä, kun hän rakastui ensimmäistä kertaa elämässään.

Rahjojen salaman lailla edennyt rakkaustarina alkoi, kun Wellu lähetti Ninalle Facebook-kaveripyynnön huomattuaan, että tämä oli kommentoinut yhteisen kaverin kuvaa.

– Olemme tienneet toisemme Kalajoelta ihan pikkupenskoista asti, mutta en ollut ikinä puhunut Ninan kanssa mitään, Wellu kertoo.

– Kun kaveripyyntö tuli, mietin että mitä, Wellu! Tuli heti sellainen läpätys sydämeen.

”Meni viisi päivää, ja haimme kuulutukset.”

Kaveripyyntöä seurasivat yksityisviestit, ja puolentoista viikon jälkeen Wellu ajoi suoraan satamasta Ninan luo.

– Olin tosi vakuuttunut, että tämä on tässä, Wellu kertoo.

– Meni viisi päivää, ja haimme kuulutukset, Nina jatkaa.

Perheet kyselivät, pitäisikö juuri tavanneen parin vähän malttaa ennen avioon astelemista. Ei, totesivat Rahjat. He olivat keränneet elämänkokemusta, olleet kumpikin tahollaan naimisissa jo kerran. Tiesivät, että nyt todella kolahti.

– Kun on 40 vuotta odottanut, miksi odottaa enää, Nina kysyy.

Nyt hänen päätehtävänsä elämässä on huolehtia maista käsin, että Wellun on hyvä seilata.

– Tärkeää on olla Wellulle voimavara merelle. Kun voin mahdollisimman hyvin ja tasapainoisesti, Wellun ei tarvitse kantaa huolta.

– Jos kotona ovat asiat hyvin, pystyn olemaan laivalla 200-prosenttisesti läsnä, olemaan siellä ihan supermies, Wellu toteaa.

–Merimiehiä on kautta aikain mennyt yli laidan sydänsurujen takia.

Murheiden välttämiseksi Rahjat pyrkivät suoruuteen ja avoimuuteen. Eniten vääntöä Rahjoille tulee elämänkatsomuksesta. Nina on räväkämpi ja mustavalkoisempi, Wellu taas on oppinut merillä joustavaksi.

Ikävän sietämätön ihanuus

Wellulla on pitkät työputket ja pitkät lomat. Lomilla Rahjat haluavat olla joka hetken yhdessä, ja siksi Nina on jättäytynyt pois työelämästä. Päätös oli helppo, tuli Ninan mukaan sydämestä.

– Pyöritän kotiarkea, huolehdin että kaikki on kunnossa ja rullaa. Teen käsitöitä, luen ja urheilen, Nina luettelee.

– En kaipaa mitään hässäkkää. Tuollahan olisi Turku täynnä kauppakeskuksia, mutta hoidan siellä vain pakolliset asiat ja nekin pitkin hampain.

Rahjat arvostavat 1950-lukulaisia sukupuolirooleja. Molemmista on hauskaa, että Nina sipsuttaa nuotiopaikalle tai veneeseen korkkareissa ja mekossa, tukka käherrettynä. On hetken hölmö nainen, josta mies saa huolehtia. Kotirouvaksi ryhtyminen sopii fiftarityyliin.

– Olisin tosi huolissani, jos ajattelisimme, että täytyy olla oma elämä ja oma työ. Sehän merkkaisi sitä, että lakaisisimme toisemme vähän taka-alalle. Jos sinä menisit töihin, minä haluaisin jäädä pois töistä. Niin meillä olisi aikaa toisillemme, Wellu miettii.

Rahallisesti se tuskin toimisi yhtä hyvin kuin nykytilanne. Merikapteenin keskipalkka kuukaudessa on 10 815 euroa.

Merikapteenin työ ei Wellun mukaan todellakaan ole mitään suurta seikkailua merten tyrskyissä. Hiirikädestä kärsiminen on kapteenille todennäköisempää kuin vaaratilanteeseen joutuminen kannella. Nina on silti kieltänyt miestään ”lorkkimasta”, kurkottelemasta laitojen yli.

Arki merellä on laitosmaista, toisteista ja säänneltyä. Siksi loman pitää todella olla lomaa. Jos Rahjat eivät ulkoile, he saunovat. Kahdeksan tuntia jaksaa hyvin saunoa, Wellu kehaisee. Tai sitten he katsovat Frendejä tai pitävät levyraatia ja tanssivat oman pikku diskopallonsa välkkeessä mökin matalassa yläkerrassa.

”Heti tulee ikävä, jos lähden esimerkiksi kauppaan ja sinä et lähde.”

Kun Wellu on lomalla, hän saattaa laittaa puhelimensa kiinni moneksi viikoksi. Läheiset tietävät, että Ninan kännykästä tavoittaa.

– Yksi kaveri kysyi, että miten pärjäätte yhdellä puhelimella. Ettehän saa toisianne kiinni, jos olette eri paikoissa. Mutta ei me olla eri paikoissa! Nina nauraa.

– Heti tulee ikävä, jos lähden esimerkiksi kauppaan ja sinä et lähde, Wellu kertoo.

Nina ja Wellu menivät naimisiin heti suhteensa alkumetreillä. ”Kun on 40 vuotta odottanut, miksi odottaa enää,” Nina kysyy.
Nina ja Wellu menivät naimisiin heti suhteensa alkumetreillä. ”Kun on 40 vuotta odottanut, miksi odottaa enää,” Nina kysyy.

Osaanko enää pussailla?

Kun tieto Wellun seuraavasta töihinlähtöpäivästä tulee, pariskunta kääntyy entistäkin vahvemmin omaan kuplaansa. Kamalalta tuntuvan lähdön jälkeen helpotuksen hetki on ensimmäinen puhelu Wellun päästyä työpaikalle.

– Se puhelu on sellainen, että huh, ei tässä nyt kuoltukaan, Nina kertoo.

Pisimmillään Wellu ja Nina ovat olleet erossa 103 päivää. Kahden kuukauden kohdalla kumpikin mietti tahollaan, eikö tämä koskaan lopu. Iltaisin yksin nukkumaan meneminen tuntui pahimmalta. Silloin täytyi kuvitella, että toinen makaa vieressä.

– Kun jälleen näimme, oli kuin olisimme tavanneet ensi kertaa. Jännitti niin, ettei pystynyt syömään ja tuntui, ettei voi nukkua edellisenä yönä. Sydän pamppaili, Nina kuvailee.

– Tuli mieleen, että osaanko edes pussailla enää, Wellu sanoo.

Henkistä yhteyttä erossaolo ei katkaise, ja fyysiselle yhteydelle katkot tekevät hyvääkin.

– Fyysisen läheisyyden puute ei ole ollenkaan niin suuri juttu kuin luulisi, Wellu sanoo.

– Olemme onnekkaita, sillä saamme kokea ensinäkemisen huuman yhä uudelleen ja uudelleen, Nina toteaa.

Rahjat ajattelevat, että ikävöiminenkin on oikeastaan mahtavaa. Se on merkki siitä, että suhde voi hyvin.

– Lähtöpäivän pitääkin olla kauhea. Sehän merkkaa, että koti on siisti paikka, Wellu sanoo.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Me Naisissa syksyllä 2017.