Kuva Andreas Janett
Kuva Andreas Janett

Näyttelijä Nicke Lignell ei tunne oloaan uhatuksi, vaikka vaimo Raakel Lignell on täysillä hurahtanut elämäntaparemonttiinsa ja laihduttanut 50 kiloa. Mies oli tukena joka vaiheessa

Urheiluhulluus ei aiheuta mustasukkaisuutta

Nicke Lignell:

"Minusta Raakel on ollut rohkea elämänmuutoksessaan. Uskallusta tarvitaan aina ihmisen ottaessa ensimmäisen askeleensa kohti uutta. Raksu on itse nostanut itseään omista lähtökohdistaan. Uskon, että hänkin ajattelee 'hitto, uskalsinpas!'

Raakel oli jo pitkään potenut epäterveellistä oloa, fyysistä jaksamattomuutta ja eräänlaista rajamailla liikkumista. En sano, että me ympärillä olevat olisimme olleet mitenkään pettyneitä, mutta kyllähän huonovointisuus heijastuu kaikkeen. Meistä oli tullut tsemppaajia. Oli selvää, että muutosta tarvittiin, mutta se onnistuisi vain, jos se lähtisi Raksun halusta.

Raksu hurahti elämäntaparemonttiinsa. Sellainen on hänelle tyypillistä, hän on projekti-ihminen.

Missään vaiheessa en ole tuntenut mustasukkaisuutta, että vaimollani on nyt omia menojaan ja sosiaalinen piiri, jota minä en tunne. Kuntosali Feeniksin ryhmästä on tullut hänelle toinen perhe, jonka kanssa hän viettää paljon aikaa ja jonka jäsenille hän avautuu tunteistaan.

Olen kuullut naisista, joiden muutosprosessi on tyssännyt miehen vastustukseen. Puoliso on tuntenut naisensa uuden elämän uhaksi. Minulle se on vieras ajatus. Uskallan väittää, etten kertaakaan ole sanonut Raksulle, että älä nyt taas lähde salille.

Ehkä meillä luottamus pelaa, koska olemme työssämme freelancereita ja tottuneet siihen, että kumpikin tapaa jatkuvasti uusia ihmisiä. Tunnemme toisemme hyvin ja tulemme hemmetin hyvin juttuun, olemme olleet yhdessä niin pitkään. Raksun kanssa me tykkäämme toisistamme aika tavalla, ihan niin kuin ennenkin.


Laihtuminen on ollut vain osa Raksun muutosta. Suurin vaikutus heijastuu hänen henkisestä olemuksestaan. Hän on energinen, jaksava, innostuva. Sen sijaan, että hän vastaisi kaikkeen ’en mä jaksa, en mä kuule nyt pysty’, Raksu onkin nykyään se, joka houkuttelee muita mukaansa. Koen, että olemme saaneet valtavasti uusia mahdollisuuksia. Raksu on uudella tapaa läsnäoleva.

Kaiken kaikkiaan Raksun hurahtaminen on ollut yksinomaan upea, positiivinen juttu. Olen hänestä valtavan ylpeä.”

Ihailua kaikenkokoisena

Raakel Lignell:

"Tiedän, että Nicke on puolestani onnellinen. Olemme aina nähneet toisemme, ja olen kokenut hyväksyntää ja ihailua kaikenkokoisena.

Kuntoiluhurahdukseni on ollut minun projektini ja itsekästäkin, mutta tarvitsin sitä todella. Kaikki lähti siitä, kun oivalsin, että täytyyhän minulla vielä olla elämä.

Tällä kertaa en ajatellut muutosta dieettinä, vaan sen piti olla pysyvää. Tästä eteenpäin syömiseni ovat valintoja, jotka vaikuttavat koko loppuelämääni.

Ulkonäköni muuttuminen on ollut pitkä prosessi, eikä pääni ole aina seurannut mukana reaaliajassa. Pitkään näin peilistä isomman naisen kuin pienentynyt vaatekokoni sanoi. Nyt näen sieltä ikäiseni hyvinvoivan ihmisen. Toistaiseksi se riittää, en ole vielä kiinnostunut tarkemmasta muokkaamisesta enkä edes haluaisi näyttää teiniltä.

Syömisiäni konkreettisemmin perheen arjessa näkyy toisenlainen ajankäyttöni. Alkuun tunsin melkein huonoa omatuntoa lähtiessäni treeneihin. Kyselin aina perheeltä, sopiiko ja voinko mennä, mutta kun he lopulta eivät suunnilleen viitsineet edes nyökäyttää, lakkasin kyselemästä. Tiedän, että he tukevat minua täysillä.

Perheemme tuesta kertoo se, miten muut antoivat minulle aikaa muuttua. He eivät asettaneet paineita tai vaatineet todisteita onnistumisesta. Olen saanut olla sellainen kuin olin, mutta saanut muuttua täksi, mikä olen nyt.

Olen ollut projektissani sillä tapaa itsekäs, etten ole kerjännyt perheeltäni kehuja tai oikein edes antanut heille mahdollisuutta tukea minua. En ole halunnut paapomista tai kannustusta, vaan tahtonut tehdä tämän kokonaan itse. Arvostan sitä, miten Nicke otti ohjat ja vastuun arjesta silloin, kun minä kirjoitin kirjaani. Melko lailla lukittauduin autotallimme tietokoneen taakse viikkokausiksi."

Lasten lentäminen pesästä on ollut Raakelille kriisi, jota hän on terapoinut liikkumalla. Lue koko haastattelu Me Naisten uusimmassa numerossa 15/2013.
 

Raakel bloggaa Hyvä terveys -lehden nettisivuilla: Raxun remppa

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti

Timon ja hänen puolisonsa Maikin ensimmäinen yhteinen lapsi on poika. 

Timo Lavikaisen, 43, perheessä eletään jännittäviä aikoja.

Timo valmistautuu parhaillaan Putoukseen ja kuvaa sketsejä tammikuussa alkavaa ohjelmaa varten. Samaan aikaan on puhelimen oltava lähettyvillä, sillä Timon puolison Maikin laskettu aika on näillä hetkillä.

– Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen, Timo totesi, kun hän saapui 95-elokuvan kutsuvierasensi-iltaan Espoon kulttuurikeskukseen.

Timolla on niin sanotun ”tavallisen kansalaisen rooli” kaikkien aikojen suurimmassa suomalaisessa jääkiekkoelokuvassa. Elokuvaan liittyy jo nyt muitakin tärkeitä muistoja, Timo kertoo.

”Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen.”

– Kun minulla oli tässä viimeinen kuvauspäivä, vaimo teki positiivisen raskaustestin. Jouluvauvaa meille odotetaan.

Timolla on parikymppinen tytär, ja Maikilla on 10-vuotias tytär. Pian syntyvä lapsi on parin ensimmäinen yhteinen. Näyttelijä kertoo, että hartaasti odotettu vauva on poika.

– Meillä ehti olla useampi, kolme keskenmenoa ja sitten lopulta tärppäsi näin. Ne olivat kovia paikkoja.

Timo luottaa, että vauvan hoito palailee mieleen vanhasta muistista.

– Suhtaudun luottavaisesti. Uskon, että kasvattajana olen rennompi, kun kaikki ei ole ihan uutta.