Tarja on nähnyt monen ystävänsä kuolleen huumeisiin. "Olen aina halunnut pitää kaikki narut omissa käsissäni. En voi sietää hallinnantunteen menettämistä, siksi olen sanonut huumeille aina ei."
Tarja on nähnyt monen ystävänsä kuolleen huumeisiin. "Olen aina halunnut pitää kaikki narut omissa käsissäni. En voi sietää hallinnantunteen menettämistä, siksi olen sanonut huumeille aina ei."

Yrittäjä Tarja Malströmin lapsuus vaihtuvissa kodeissa värittyi alkoholismilla, väkivallalla ja hyväksikäytöllä. Traumoista selviytyminen on yhä kesken. – Minulla oli kaikki syyt tappaa itseni. Kokemukseni eivät katoa koskaan, mutta enää ne eivät hallitse elämääni.

Helsinkiläinen Tarja Malmström on 36 vuoden ikään mennessä ehtinyt tehdä enemmän kuin moni koko elämässään.

Hän on omistanut siivousyrityksen, pyörittänyt omaa hevostilaa ja kauneudenhoitoketjua, voittanut kilparatsastuskisoja ja kasvattanut yhden Suomen kuuluisimmista hevosista. Nyt hän säveltää musiikkia ja toimii pr-palveluita tarjoavan yrityksen toimitusjohtajana.

Tasaisin väliajoin Tarja on nähty julkisuudessa: milloin eliittitamman omistajana, milloin Pertti Neumannin kumppanina. Rahaa on tullut ovista ja ikkunoista, eikä mikään Tarjan yrityksistä näytä epäonnistuvan.

– Ystävät sanovat minua Hannu Hanheksi, jonka käsissä kaikki muuttuu kullaksi, Tarja hymyilee itsekin.

Jotkut ovat luulleet häntä perijättäreksi, joka on saanut kaiken annettuna. Se ei ole totta.

– Olen tehnyt valtavasti töitä sen eteen, mitä minulla on.

Tyttö likaisissa vaipoissa

Alun perin Tarjan ei pitänyt edes syntyä. Alkuvuonna 1978 hänen biologinen äitinsä merkitsi kalenteriin lääkäriajan aborttia varten. Viime hetkellä mieli muuttui. Syyskuussa Tarja syntyi kolmanneksi lapseksi perheeseen, jossa pelosta tuli hänelle päivittäinen seuralainen.

– Lastensuojelun papereista olen lukenut, että meidät jätettiin päiviksi yksin.

Kun aikuiset lähtivät reissuilleen, pikku-Tarjan itkut kaikuivat isosiskon ja -veljen korville.

– Aloin pitää sisaruksiani vanhempinani, koska vaihtoehtoja ei ollut. En muista noilta ajoilta mitään tarkkaa, ainoastaan tunnetiloja. Turvattomuuden ja yksinjäämisen tunteet olivat voimakkaita.

Kotona Tarja näki väkivaltaa ja rajua alkoholinkäyttöä säännöllisesti. Kerran naapurit löysivät pienen Tarjan hortoilemasta rappukäytävästä likaisissa vaipoissaan. Perheestä tehtiin lastensuojeluilmoituksia.

– Minulla on myös muistikuvia seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Vaikka mieleni ei sitä muista, keho muistaa, Tarja kertoo.

Lopulta lapset otettiin huostaan, kun isä pahoinpiteli miehen, jonka äiti oli tuonut kotiin.

– Muistan, että verta oli ihan joka paikassa. Jonkun piti melkein kuolla ennen kuin perheemme tilanteeseen puututtiin, Tarja kertoo.

Helvetistä toiseen

Isä joutui vankilaan – Tarja ja hänen sisaruksensa lastenkotiin.

– Siellä oli sellainen silmä silmästä -meininki, ja oman kokemukseni mukaan esimerkiksi seksuaalinen käyttäytyminen lasten kesken oli kieroutunutta.

Koko sisaruskolmikko sijoitettiin pian yhdessä uuteen perheeseen. Lyhyen ajan jälkeen tie vei kuitenkin takaisin lastenkotiin, koska kolme lasta olivat olleet sijaisvanhemmille mahdoton pala hoidettavaksi. Terapiaa lapsille ei tarjottu.

Kolmevuotiaana Tarja sijoitettiin uudelleen siskonsa kanssa erään nuoren parin luokse. Veli sijoitettiin toiseen perheeseen.

– He eivät tienneet historiastamme mitään. Perhe kuvitteli saavansa kotiinsa kaksi kaunista tyttöä, mutta sen sijaan he saivat kaksi kovia kokenutta lasta. Minä esimerkiksi oireilin paljon ja hajotin paikkoja. Saatoin hetkessä tuhota vaikkapa keittiön, Tarja kuvailee.

Tyttöjä oiottiin kurittamalla.

– Edelleenkin miesten nahkavyön haju saa niskakarvani nousemaan pystyyn, Tarja kertoo.

Siskokset siirrettiin taas lastenkotiin – tällä kertaa uuteen osoitteeseen. Siellä Tarja sai mukaviakin muistoja ja oppi soittamaan pianoa. Musiikki auttoi ikävien asioiden käsittelyssä.

Paha olo kuitenkin kyti syvällä. Kun Tarjan sisko adoptoitiin toiseen perheeseen, neljävuotias Tarja ei reagoinut mitenkään, vaikka aiemmin kaksikko oli ollut erottamaton.

– En luottanut enää keneenkään enkä osannut olla surullinen. Hyväksikäyttö ja väkivalta olivat saaneet minussa aikaan sen, että olin muiden seurassa ainoastaan fyysisesti läsnä. Mieleni oli aina jossain muualla.

Henkistä ruoskaa

Viisivuotiaana Tarja vihdoin sai turvallisen kodin, kun hänen nykyiset vanhempansa adoptoivat hänet. Tarja sai usein tavata siskoaan. Hän alkoi vähitellen luottaa uusiin vanhempiinsa.

– Se näkyi pahan olon purkautumisena. Huusin jatkuvasti enkä nukkunut öitä. Ahdistuin, jos joku halasi tai kosketti.

Adoptiovanhemmilla oli onneksi pitkä pinna. He ymmärsivät, kun Tarja sulkeutui omaan maailmaansa.

– Oli kuin minulla olisi ollut panssari, josta kaikki kimposi pois.

Vuosien varrella Tarja on kokeillut monia tapoja menneisyytensä selättämiseksi. Musiikki ja ratsastus toivat lohtua jo lapsena.

– Ratsastus antoi hallinnan- ja vapaudentunnetta, jota minulla ei elämässäni aiemmin ollut.

Koulussa keskittyminen tuotti vaikeuksia. Teini-ikäisenä Tarja kipuili menneisyyttään kapinoimalla. Alkoholi virtasi, ja Tarja pyöri jengeissä. Hänestä kehkeytyi nainen, jolle harva uskalsi sanoa vastaan. Ulospäin hän huokui voimaa, mutta sisin huusi.

– Saatoin mennä hirveällä syöksyllä syvälle synkkyyteen. Sieltä nouseminen oli todella vaikeaa. En viillellyt, mutta ruoskin itseäni henkisellä tasolla.

Menneisyys nousi mieleen välähdyksenomaisina muistikuvina. Ne ahdistivat niin, että Tarja yritti nuorena kahdesti itsemurhaa.

– Ajattelin yksinkertaisesti, että nyt saa riittää. Olen sietänyt tarpeeksi, eikä minun tarvitse kestää enempää.

 


 

Pakoa työhön

Tarja alkoi käydä läpi menneisyyttään ja kaikkea kokemaansa, koska koki sen auttavan häntä eteenpäin. 16-vuotiaana hän lähti tapaamaan biologista äitiään.

– Äidin kohtaaminen ei herättänyt minussa oikeastaan mitään tunteita.

Samalla vierailulla Tarja sai yllättäen tietää, että hänellä on kahden sisaruksensa lisäksi pikkuveli ja isosisko, joista hän ei aiemmin ollut tiennyt.

– Uusi isosisko tupsahti elämääni positiivisena hahmona menneisyydestäni. Hänen avullaan aloin käydä läpi omaa historiaani. Ymmärsin, että perheessäni kaikilta löytyy historiastaan isoja traumoja.

Isosisko pyöritti omaa siivousfirmaansa, johon pyysi Tarjaa töihin.

– Rupesin neuroottisesti purkamaan pahaa oloani työhön. Siivoushommat olivat traumatisoituneelle nuorelle oiva pakotie. Siivotessa tavallaan siivosin omaa sisintäni. Itsessäni löytyi niin paljon siivottavaa, että hinkkasin kaiken puhtaaksi hammasharjalla, Tarja kertoo.

18-vuotiaana Tarja osti yrityksen siskoltaan.

– Yrittäjyyskin oli pakoreitti. Koska tein töitä koko ajan, minun ei tarvinnut pysähtyä ajattelemaan lapsuuden kauhuja.

Suhdepakka sekaisin

Lapsuuden kokemukset ovat heijastuneet Tarjan ihmissuhteisiin.

– Minulla ei ole koskaan ollut tasapainoista parisuhdetta. Kaikki on ollut vuoristorataa.

Tarjan takaraivossa kyti pitkään ajatus, että elämä ei voi olla hyvää. Siksi hän on usein luonut suhteisiin ongelmia juuri silloin, kun kaikki on mennyt mukavasti.

– Nuorempana tunsin eläväni ainoastaan vaikeuksien kautta. Jos elämä kävi tasaiseksi, halusin aina sekoittaa pakan. Minulla on edelleen sellainen oman sopan keittämistaito, joka tulee esiin, kun pitäisi heittäytyä parisuhteeseen täysillä.

Luottamus muihin oli pitkään nollassa.

– Se on yhä kompastuskiveni ihmissuhteissa.

Ensimmäinen kumppani, johon Tarja oppi luottamaan, on hänen kahden lapsensa isä. Menneisyys sai Tarjan harkitsemaan lastenhankintaa moneen kertaan.

– Jossain vaiheessa olin sitä mieltä, että tämä maailma ei ole oikea paikka lapsille, koska täällä on niin paljon pahuutta.

Tarja kuitenkin päätti, että oikean kumppanin kanssa lapsilla olisi hyvä olla. Kun pariskunnan esikoinen syntyi, vanhat pelot heräsivät. Pieni tyttö oli kuin ilmetty äitinsä. Tarja kuvitteli, että sama historia toistuisi pienokaisen kohdalla.

– Kuvittelin jopa päiväkodin työntekijöiden ja lapsen isän käyttävän häntä hyväksi, mikä ei tietenkään ollut totta, Tarja kertoo.

Lopulta Tarja näki itsekin ajatustensa järjettömyyden. Nykyään hän osaa ajatella äitiyttä rationaalisemmalta kantilta eikä ole enää yhtä neuroottinen.

– En ole pullantuoksuinen vaan pikemminkin realistinen äiti. Mielestäni levännyt ja itseään toteuttava äiti on hyvä äiti. Kun saan tehdä omia juttujani, olen onnellinen. Se heijastuu lapsiini.

Muutama vuosi sitten Tarja erosi miehestään, ja nykyään lapset asuvat isänsä luona.

– Eron jälkeen mietimme pitkään, kumman luona lapset asuvat. Lopulta tein raskaan päätöksen, että he ovat minulla vain laajennetulla tapaamisoikeudella, koska työni on niin aikaa vievää. Isänsä luona lapsilla on se rauhallinen ympäristö, jossa heidän kuuluu kasvaa.

 


 

Kohti kipeimpiä tilanteita

– Kun joutuu hyväksikäytetyksi alle viisivuotiaana, siinä on kaikki syyt vaikka tappaa itsensä. Näiden asioiden käsitteleminen ei ole ollut missään nimessä helppoa, mutta se on ollut pakko tehdä, Tarja miettii.

Tarja oli päälle kaksikymppinen, kun hän päätti alkaa järjestelmällisesti purkaa traumojaan. Hän kävi läpi menneitä tapahtumia ja vieraili lapsuuden maisemissaan. Ensimmäisenä hän asteli synnyinkotinsa oven taa. Talon uudet asukkaat päästivät Tarjan katsomaan paikkaa, josta kaikki oli alkanut.

– Vierailulla jäsentelin mielessäni liikkuneita välähdyksiä todellisiin paikkoihin. Epämääräinen vereen liittyvä muisto sai oikean ympäristön. Se oli merkityksellistä minulle.

Pitkän harkinnan jälkeen Tarja soitti väkivaltaisille sijaisvanhemmilleen. Se oli hänen elämänsä vaikein puhelu.

– Kun esittelin itseni, puhelimen päässä mentiin paniikkiin ja kyseltiin, aionko soittaa poliisille. Vaikka olin itse pelännyt soittoa, jouduinkin rauhoittelemaan heitä.

Anteeksipyyntöä tai katumusta Tarja ei saanut sijaisäidistään irti. Ei hän sitä kaivannutkaan.

– Minulle oli tärkeintä oppia ymmärtämään heitä. Jokaisella on historiansa. Kaikilla minulle väkivaltaisilla ihmisillä on ollut oma väkivaltainen historiansa.

Menneisyyden perkaamisesta tuli vuoden mittainen projekti.

– Olen jääräpäisesti mennyt tosi kipeisiin tilanteisiin. Olen käsitellyt tapahtuneita mielessäni ja matkan varrella kertonut muutamalle valitulle tästä kaikesta. Se on auttanut.

Elämä aina uusiksi

Lapsuudesta puhuminen ei ole vieläkään helppoa. Kyyneleet nousevat, kun rankat aiheet otetaan esiin.

– Toki suren yhä, mutta enää menneisyys ei saa minusta otetta. Jossain vaiheessa se hallitsi elämääni. Nyt sillä ei ole enää sellaista voimaa, Tarja kuulostaa vahvalta.

– Kokemukseni eivät koskaan katoa. Ne ovat osa mieltäni ja fysiikkaani. Mutta ne tekivät minusta tällaisen. Ilman näitä kokemuksiani olisin eri ihminen. En vaihtaisi elämääni, enkä ole katkera.

Vaikeuksien jälkeen Tarjaa ei pysäytä tai pelota mikään.

– Kun nykyään päätän jotain, en kysele muiden mielipiteitä. Luotan intuitiooni, se ei ole koskaan mennyt harhaan.

Toisinaan päätökset mullistavat koko Tarjan elämän kertaheitolla. Yhden suurista valinnoistaan hän teki 2000-luvun puolivälissä, juuri kun oma siivousfirma oli isoimmillaan. Tarjalla oli kuusi alaista ja töitä riitti, mutta Tarja keksi laittaa hommalle stopin ja tehdä rakkaasta hevosharrastuksestaan ammatin.

– Minulla on aina ollut hirveä kilpailuvietti ja palo menestyä. Jostain syystä tykkään tehdä asioita aina isosti, Tarja kertoo.

Viime vuonna hevosurakin sai päättyä, kun Tarja luopui viimeisestä hevosestaan. Nyt intuitio on käskenyt Tarjaa tähtäämään musiikkiuralle. Hän on alkanut säveltää omia kappaleita.

Lisäksi sisäinen ääni on ohjannut kertomaan lapsuuden kokemuksista avoimesti, jotta Suomen lastensuojelutilanne muuttuisi. Hiljattain julkisuudessa esillä olleet lapsisurmat ja huostaanottopäätökset ovat saaneet Tarjan peilaamaan nykymaailmaa omiin kokemuksiinsa. Hän on kokoamassa menneisyydestään kirjaa.

Vaikka Tarja pitää montaa rautaa tulilla, hän ei pelkää epäonnistumista.

– Olen kokenut niin paljon, etten usko pahan olevan enää edessä. Johdatus vie nyt ehdottomasti toiseen suuntaan.

Lue lisää:

Sijaisäitiyden koettelema Olga Temonen: "Tunnen biologisen äidin tuskan"

Satu Taiveaho: ”Minua sanottiin uraihmiseksi, jolla ei ole aikaa perheelle”

 

Tarja Malmström

Yrittäjä syntyi 5.9.1978. Asuu Helsingissä koiransa Ronjan kanssa.Tytär ja poika asuvat isänsä luona. Tarja tapaa heitä joka toinen viikonloppu sekä juhlapyhinä.Ryhtyi yrittäjäksi 18-vuotiaana ostamalla siivousalanyrityksen. Sen jälkeen pyöritti omaa hevostilaa. Säveltää musiikkia ja on tehnyt kappaleita yhteistyössä saksalais-albanialaisen laulaja Alida Dukan kanssa.Harrastaa kuntosalia, juoksua ja pianonsoittoa.

Muusikko ja tutkija Linda Urbanskin isä lähti, kun Linda ja hänen kehitysvammainen sisarensa Sandra olivat pieniä. Siitä saakka Linda on miettinyt, missä menevät rakkauden ja anteeksiannon rajat.

Tutkija ja muusikko Linda Urbanski, 32, viettää tänäkin vuonna joulun kuten aina – äitinsä, tätinsä, isäpuolensa ja pikkusiskonsa Sandran kanssa.

Sandralla on Downin syndrooma. Siskosten välit ovat läheiset.

– Olisin sydämestäni toivonut, että Sandra olisi saanut olla terve. Toisaalta olen kiitollinen siitä, että hän on elämässäni juuri sellaisena kuin on. Hän on opettanut minulle suvaitsevaisuutta, armollisuutta ja hetkistä nauttimista, Linda kertoo.

Sandran Downin syndrooma todettiin heti synnytyslaitoksella. Vuosi Sandran syntymän jälkeen Lindan isä jätti perheensä. Tuli avioero, isä aloitti tahollaan uuden elämän.

– Isäni ei kestänyt erityislapsen syntymää. Isä oli minulle tosi rakas. Yhtäkkiä häntä ei enää näkynyt. Kaipasin isää hirveästi koko lapsuuteni ajan, Linda sanoo.

”On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään.”

Vuosia myöhemmin, kun Lindan isä oli vakavasti sairas, hän pahoitteli esikoistyttärelleen tapahtunutta.

– Perheen hylkääminen on äärimmäisen julma teko, mutta annoin sen isälle anteeksi. Halusin antaa hänelle rauhan. Mikä oli tapahtunut, oli tapahtunut, Linda Urbanski sanoo.

– Maailma ei ole mustavalkoinen. On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään. Anteeksianto on valtavan tärkeää.

Linda Urbanski kertoo, millainen hänen suhteensa pikkusiskoonsa on, millaista oli yhdistää tutkijan ammatti muusikon työhön ja miten Sandra auttaa häntä rentoutumaan Me Naisten uudessa numerossa 50–51. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.