”Pelleilytyön tekemisessä on siedettävä paljon häpeää”, Niina sanoo. Kuvat: Liisa Valonen
”Pelleilytyön tekemisessä on siedettävä paljon häpeää”, Niina sanoo. Kuvat: Liisa Valonen

Räväkkänä koomikkona tunnetun Niina Lahtisen sisällä asuu miellyttäjä ja diplomaatti. – Ahdistun, jos jollain ei ole lähelläni hyvin.

Ensin huonot uutiset: Niina Lahtisen, 36, kesä kuluu töissä.

Ja sitten ne hyvät: Työ on vuosien unelma, oma tv-show, jota Niina tekee näyttelijä Riku Niemisen kanssa. Työryhmässä on hyviä kavereita ja kapellimestarina paras ystävä, Katja Lappi.

Heinäkuinen työpäivä käynnistyy Niinan kotona Riihimäellä, kun kapellimestari naapurista ilmaantuu paikalle. Naiset kirjoittavat biisejä, kun Niinan ja Aku Hirviniemen perheen nuorin, australianpaimenkoira Metku ravaa pihalla Katjan monirotuisen kanssa.

Saman ruokapöydän ääressä on pidetty useita ideapalavereja, tässä syntyi esimerkiksi Venla-palkittu Siskonpeti. Ja on Riihimäellä syntynyt muutakin hyvää.

– Kuten esimerkiksi mun lapseni, Niina sanoo ylpeänä.

Siis Annikki, 9, ja Tuulikki, 6.

– Kymmenen vuotta sitten en olisi uskonut, että minulla olisi nyt omakotitalo, kaksi lasta, Volvo ja asuisin Riihimäellä. Nyt kuitenkin tykkään seurata tyttöjen kasvamista. Tuntuu, että elämän tarkoitus on elämän jatkuminen. Vanhemmuus muuttaa ihmistä.

Duunariperheen taiteilija

”Minusta tuli koomikko ja käsikirjoittaja, mutta lapsuudenperheessäni ei ole muita taiteilijoita. Taustani on tavallinen perustyöläisperhe: isä on veturinkuljettaja ja äiti elintarvikelaborantti. Vanhempani ovat ujoja ihmisiä ja sitä sukupolvea, jonka esiintymisvietin koulu onnistui traumatisoimaan. Kun isällä oli koulussa laulukoe, hän ehti tuskin aloittaa Oolannin sotansa, kun opettaja jo sanoi, että kiitos Teijo, riittää. Onneksi opettajien sukupolvet ovat vaihtuneet moneen kertaan.

Lapsuudenkodissani kuitenkin luettiin paljon, vietiin teatteriin ja laulettiin äidin kanssa. Omille lapsilleni luen joka ilta. Annikki ahmii ainakin pari kirjaa päivässä. Muistan saman vaiheen: kolmasluokkalaisena fillaroin Riihimäen kirjastoon ja palasin nippu kirjoja tarakalla.

”Isä sanoi aina, että voit tehdä mitä vain, kunhan et ryhdy ammattinyrkkeilijäksi.”

Taisin olla enemmän isän tyttö, koska isä oli rennompi ja lapsethan aina rakastavat sitä rennompaa vanhempaa. Isä kannusti, olipa kyseessä polkupyörän kumin paikkaus tai laiturin rakentaminen. Hän vei pelaamaan korista ja lentopalloa eikä välittänyt, vaikkei niistä tullut pysyviä harrastuksia. Hän sanoi aina, että voit tehdä mitä vain, kunhan et ryhdy ammattinyrkkeilijäksi. Vielä silloin ei ollut esimerkkinä Eva Wahlströmiä.

Äitini Hilkka kantoi perheessämme enemmän vastuuta, oli aina luotettava ja huolehti asioista. Kai voin sanoa, että arvostan äitiä enemmän.

 


Kaksi vuotta vanhemman Tiina-siskon (oik.) kanssa. ”Sisko on yhä yksi läheisimmistä.”

 

Barrikadeilla

Löysin teatterin pariin, kun isosiskoni Tiina meni mukaan Riihimäen nuorisoteatterin toimintaan. Hän tiesi, että käsikirjoitin esityksiä koulussa ja totesi, että nuorisoteatteri on ihan sun paikka. Tiina puhui Kallesta ja Jukasta, ja ajattelin, että ne varmaan ovat aikuisia ohjaajia. He olivatkin ikäisiämme kavereita, jotka vetivät teatteria. Olin 13, ja se kaikki oli minusta järkyttävän lumoavaa.

Jukka Kurosesta tuli drag-artisti ja Kalle Ropposesta valosuunnittelija. Teemme yhä töitä yhdessä.

Nuorisoteatterissa me Akunkin kanssa tapasimme. Hän on neljä vuotta nuorempi ja kuului vähän juniorimpaan porukkaan, mutta ystäviä meistä tuli heti.

Teatteri toimi vuonna 1917 rakennetussa vanhassa elokuvateatterissa. Rakennus oli purku-uhan alla, mutta meille luvattiin, että saisimme tehdä siellä yhden proggiksen. Valtasimme tilan ja osoitimme mieltä Riihimäen kaupunginvaltuuston kokouksessa. Episodin päätteeksi rakennus päätettiin säästää. Tälläkin hetkellä siellä toimii nuorisoteatteri sekä Kino Sampo ry, joka esittää eurooppalaisia taide-elokuvia.

Metodina unelmointi

Opiskeluaikana Turussa unelmoimme paljon. Siitä tuli meidän teatteri-ilmaisun ohjaajiksi opiskelevien metodi, ja se vaikuttaa minuun edelleen. Ajattelen, että teen sitä, mikä kiinnostaa, ja että työ voi oikeasti olla unelmien toteuttamista. Yritän olla auki ympäristölle ja muille ihmisille, improvisaation metodein sanoa asioille kyllä ja syttyä niistä. Inspiroituminen on yksi hienoimmista tunnetiloista.

”Ajattelen, että teen sitä, mikä kiinnostaa, ja että työ voi oikeasti olla unelmien toteuttamista.”

On minulla ollut toinenkin teoria, niin sanottu autotallimetodi, jonka olen lainannut amerikkalaiselta rokkarilta Dave Grohlilta. Hänen mukaansa muusikoksi tullaan niin, että soitetaan ensin yksin autotallissa ja ollaan ihan paska, otetaan sitten kavereita mukaan ja ollaan edelleen paskoja. Sitten vain soitetaan niin kauan, että ollaan parempia ja tullaan ulos autotallista.

Olen tehnyt samaa. Olen aina uskonut, että kannattaa mieluummin kehittyä farmijoukkueessa, jossa saa peliaikaa kuin päästä suoraan edustusjoukkueeseen istumaan vaihtopenkillä. Kun palasin Turusta Riihimäelle, huomasin kaikkien haluavan tehdä revyytä. Perustimme kesärevyyn, rakensimme lavan ja esiinnyimme kaksi kesää pihalla. Ei siitä rahaa saatu.

 


”Poliittinen ajatteluni revähti, kun menin Hirviniemien päivällispöytään”, Niina kuvailee.

 

Rakas Riihimäki

Muutto 22-vuotiaana takaisin kotipaikkakunnalle ei ollut päivänselvää. Helsingissä tuntui tapahtuvan kaikkea hienoa. Entisestä kotikaupungista sain kuitenkin kaksion 300 eurolla, joten Riihimäki voitti.

Paluu kotinurkille ei ollut paha juttu, mutta se oli, etten yhtään tiennyt, mitä minusta tulee. Olin tyhjän päällä, mutta innokas tekemään. Myös ystävien tuki auttoi. Olen ylpeä, etten ole koskaan hävennyt sitä, mistä olen kotoisin. Joillekin kotipaikkakunta tuntuu olevan niin tärkeä issue, että he sanovat olevansa Helsingistä, vaikka ovatkin Järvenpäästä.

”Olen ylpeä, etten ole koskaan hävennyt sitä, mistä olen kotoisin.”

Aluksi olin työtön ja opetin osa-aikaisena teatteri-ilmaisua Riihimäellä, Turengissa ja Tervakoskella. Jukka ja toinen nuorisoteatterin aikainen kaverini Janne Kataja olivat perustaneet firmat. Tein vuosia keikkaa Jannen ohjelmatoimistossa ja Jukan taustatanssijana sekä show-viihteen käsikirjoittajana.

Tähden rouvana

Akun kanssa olemme olleet yhdessä 17 vuotta. Aloimme seurustella opiskeluaikanani, mutta juuri kun valmistuin ja palasin Riihimäelle, Aku pääsi Teatterikorkeakouluun ja muutti Helsinkiin. Aku on vaikuttanut elämääni enemmän kuin kukaan muu. On iso juttu rakastua toiseen niin paljon, että haluaa nähdä hänet isänä. En ollut koskaan ajatellut hankkia lapsia.

Aku on myös hyvä ystävä ja tuki. Epätoivon hetkinä sparraamme toisiamme. Usein apu on konkreettista: keksitään yhdessä laulu Putous-hahmolle tai käänne johonkin sketsiin.

”Aku on myös hyvä ystävä ja tuki.”

Teemme paljon töitä enkä tiedä, jaksaisiko tätä katsoa vierestä, jos ei olisi samalla alalla. Nytkin Aku on kesän Vekarajärvellä Louhimiehen Tuntematonta sotilasta kuvaamassa. On sairaan hienoa, että mun mies saa näytellä alikersantti Hietasta.

Kun katselen Akun kuvia kenttäolosuhteista ja kuuntelen sotajuttuja, olen miettinyt, meneeköhän se sekaisin tänä kesänä. Niemisen Riku on lohduttanut, että ei mene, Akulla on jalat maassa.

Minut määriteltiin pitkään Aku Hirviniemen rouvana, mikä tällaisesta vanhasta feminististä tuntui kummalliselta. Tietenkin haluaisin tulla määritellyksi itsenäni, oman työni kautta. Olenhan minäkin taiteilija.

Sain omaa nimeä, kun pääsin käsikirjoittamaan Yle Leaksia ja panelistiksi Hyviin ja huonoihin uutisiin. Aku on ollut onnellinen menestyksestäni. Tällä alalla menestys tarkoittaa, että voi tehdä mitä haluaa.

Aatteen palo

Sain demarivanhemmiltani punaiset juuret, mutta poliittinen ajatteluni revähti, kun menin Hirviniemien päivällispöytään. Siinä missä isäni oli ollut järjestäytynyt ay-aktiivi, Akun kotona oli tehty intohimoisesti politiikkaa ja laulettu Agit-Propin lauluja 60-luvulta lähtien. Anoppini Erja kuului nuorena poliittiseen laululiikkeeseen.

Kun istuin Riihimäen valtuustossa vasemmistoliiton sitoutumattomana edustajana 2008–2012, appiukkoni Rauli oli vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja. Rauli aina kysyi muiden kannat ennen kokousta ja saattoi todeta, että hyvä mielipide, sano se ääneen tuolla salissa. Samalla lailla Rauli kannusti tytärtään Aino-Kaisaa (Pekonen), joka istuu jo toista kauttaan eduskunnassa.

”Olen aina yrittänyt puolustaa naisten työssäkäyntiä.”

Omaksi saavutuksekseni valtuustossa lasken vuorohoitopäiväkodin rakentamisen. Suunnitelma oli jo olemassa, kun oikea siipi päätti kaataa sen. Pidin tunteikkaan puheenvuoron vaikeista työmatkoista ja -ajoista, jonka jälkeen kokoomus pyysi neuvottelutaukoa, perui aikeensa ja päiväkoti päätettiin tehdä. Meidänkin lapset ovat käyneet sitä päiväkotia.

Olen aina yrittänyt puolustaa naisten työssäkäyntiä. Meidän apuna on ollut tukiverkosto. Kun minulta kysytään, miksi asutte Riihimäellä, luettelen syyt: Teijo, Hilkka, Rauli, Erja, Aino-Kaisa ja Tiina.

Työssäni minulla ei ole poliittista agendaa, vaikka julkisuus antaisi siihen valtaa. On eri asia, onko yleisönä 42 valtuutettua vai 500 000 katsojaa. Mieluiten nostan esille asioita, jotka naurattavat. Omiin arvoihini kuuluvat ennen kaikkea ekologisuus ja tasa-arvo. Paasausta ei kukaan jaksaisi kuunnella.

Epävarmuuksia

Minussa asuu miellyttäjä ja diplomaatti. Ahdistun, jos jollain ei ole lähelläni hyvin. Menen lukkoon ja olen vakuuttunut, että kaikki johtuu minusta. Ärtyisät ihmiset pelottavat, ja auki olevat, ystävälliset rauhoittavat.

Kun olen epävarma, tarvitsen ystävän sanomaan, että kuvittelen vain. Äskettäin kuvauksissa olin varma, että Riku oli pahantuulinen, koska olin niin huono. Ystäväni vakuutti, ettei pidä paikkaansa. Aina ei ystäväkään näe lävitseni, ja miten voisikaan.

”Tykkään liikkua moottoriveneellä, koska se on ainoa vauhtilaji, jota voi harrastaa ilman kypärää.”

Tämän pelleilytyön tekeminen vaatii ympärille ryhmän, koska on siedettävä paljon häpeää eikä itseään saa ottaa liian vakavasti. Silloin on hyvä, kun joku sanoo, että kyllä tämä onnistuu.

En muutenkaan kaipaa paljon yksinäisyyttä. Kun töiden vuoksi täytyy jäädä Helsinkiin yöksi, huomaan, että nyt on kyllä liian yksinäistä. Tykkään perheestäni. Minusta on mahtava seurata tyttöjen kasvua.

Kolme vuotta sitten ostimme mökin Saimaan saaresta, vaikka mökkeily ei ole kuulunut kummankaan lapsuuteen. Elokuussa vietämme siellä kaksi viikkoa. Saimaa on uskomattoman kaunista seutua. Tykkään liikkua moottoriveneellä, koska se on ainoa vauhtilaji, jota voi harrastaa ilman kypärää.

Saaressakin olemme porukoissa, sillä Akun siskon, Aino-Kaisan perhe rakastui paikkaan ja osti mökin parin minuutin venematkan päästä. Tänä kesänä yritämme saada Katajat innostumaan. Hanke on jo työn alla.”

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.