Marian toimeliaisuus on perua lapsuudesta, porilaisesta maalaistalosta. ”Vieläkin ajattelen, mikä on minun tämän päivän tinkini.”
Marian toimeliaisuus on perua lapsuudesta, porilaisesta maalaistalosta. ”Vieläkin ajattelen, mikä on minun tämän päivän tinkini.”

Maria Kuusiluoma, 46, jäi vuodeksi kotiin pienten lasten vuoksi mutta hurahtikin triathloniin. – Joutilaisuus ei vain ole minulle mahdollista, Maria sanoo.

Viime syksynä näyttelijä Maria Kuusiluomalla oli yksi toive: viettää mahdollisimman paljon aikaa lastensa Lucan, 7, ja Lunan, 5, kanssa.

Virkavapaalla Kansallisteatterista Maria ehtisi viedä lapsia eskariin ja päiväkotiin, kuljettaa jalkapallotreeneihin ja jumppakerhoon, leipoa pullaa, keittää iltapuurot, peitellä unille. Plus hinkata kaakelien välit hammasharjalla, ja kun koti olisi puhdas, alkaisivat ihanan joutilaat päivät. Aikaahan tuntui olevan loputtomiin, kokonainen vuosi.

”Haluan olla fifty and fit.”

– Onnistui ja ei onnistunut, nauraa Maria Kuusiluoma tutulla, käheällä äänellään, kun vuorotteluvapaan loppu jo häämöttää.

– Rupesin treenaamaan triathlonia. Joutilaisuus ei vain ole minua varten. Ajattelin, että nyt jos koskaan ei ole tekosyitä. On kerrankin aikaa laittaa itseni kuntoon.

Maria sanoo, ettei alkanut treenata pelkästään itsensä vuoksi. Tärkeimmät motivaattorit löytyivät kotoa, Luca ja Luna.

– Haluan olla fifty and fit. Kun täytän 50, lapset ovat vähän alle ja päälle kymmenen. Haluan olla hyvässä kondiksessa vielä pitkään, lähteä lasten kanssa Alpeille laskettelureissuille ja pärjätä niille juoksukisoissa, 46-vuotias Maria perustelee.

Enemmän ymmärrystä

Hiilikuituinen pyörä on kevyt nostella, ja Maria esittelee uutta villitystään kuin rakasta lemmikkiä. Sellainenhan tämä maantiepyörä oikeastaan onkin: harkittu hankinta, jonka ylläpitoon tavalla tai toisella osallistuu koko perhe.

– Rungossa on oikeaa väriä, celesteä, ja samaa vihreän sävyä on vaatteissakin, hän intoilee ja vetelee varusteita kassista.

– Kypärä, hanskat, ajolasit. Tämä on täyttä välineurheilua, ja siihen voi hurahtaa täysin. Niin minulle on käynyt.

Maria hankki maantiepyörän kaksi vuotta sitten, kun vasta haaveili triathlonista. Siinä vaiheessa tosin tuntui, että juoksun, uinnin ja pyöräilyn yhdistävän lajin tiellä oli pelkkiä haasteita. Mistä ihmeestä hän löytäisi aikaa jopa neljän tunnin pyörälenkeille, kun lapset harrastavat, vanhemmilla on työnsä ja Marian ammatissa vielä omat aikataulunsa?

– Ei se helppoa olekaan. Jotta pyöräilyssä kehittyisi, pitäisi tehdä minimissään 60 kilometrin lenkkejä. Mistä sellaisen ajan ottaa lapsiperheessä? Siihen vielä juoksulenkit ja uintitreenit päälle, vaikka ne onnistuvatkin helpommin.

”Mieheni manipuloi minut tähän. On helpompaa sovittaa treenaaminen arkeen, kun molemmilla on sama tarve.”

Ratkaisun keksi Marian mies, joka on harrastanut triathlonia jo vuosia.

– Mieheni manipuloi minut tähän. Hän tajusi, että on helpompi sovittaa treenaaminen arkeen, kun molemmilla on sama tarve. Nyt kumpikin ymmärtää, miksi toisen pitää päästä harjoittelemaan. Katsotaan kalenterista, että ai jaa, et ole ehtinyt uintitreeneihin, pitäähän sun päästä.

Maria myöntää, että aikaisemmin tuli huomauteltua miehen urheilemisesta. Enää ei tarvitse.

– Mies varmasti ajatteli, että tolle pitää järjestää jotain muuta tekemistä kuin suun auontaa.

 


Vapaa vuosi kului eri tavalla kuin Maria suunnitteli. Lasten varttumisesta hän tuntee haikeutta. ”Esikoisesta näen, että hän on jo lähdössä.”
Vapaa vuosi kului eri tavalla kuin Maria suunnitteli. Lasten varttumisesta hän tuntee haikeutta. ”Esikoisesta näen, että hän on jo lähdössä.”

 

Valmentajien tuki liikuttaa

Marian kroppa paljastaa, että takana on pitkä kuntoiluharrastus eikä pelkkä tuore villitys. Hauiksissa ja reisissä on potkua. Ei kai sentään tällaista urheilijan bodya hankita yhden vuorotteluvapaan aikana?

– No ei. Olen treenannut aina, juoksua, spinningiä ja salitreenejä. Silti harmittaa, etten alkanut tosissani harjoitella jo 15 vuotta sitten. Saan tutuissa lajeissa ihan hyviä tuloksia, mutta uusissa on tässä iässä jo vaikeampaa.

Maria ei edes yritä peitellä kilpailuhenkisyyttään. Kun triathloniin liittyvä juoksuryhmä aloitti tammikuussa, porukalle tehtiin ensin Cooperin testi. Tulos harmittaa, koska odotukset olivat korkealla.

– Vuonna 1990 juoksin Cooperissa 2 960 metriä, ja nyt meni vain 2 700. Olin ihan varma, että olisin juossut satasen enemmän. Kyllä otti päähän.

Tosiasiassa Maria pärjäsi hyvin: 2 700 metriä vastaa 30–39-vuotiaiden miesten parasta eli erittäin hyvää suoritusta.

Uimisen Maria aloitti vuosi sitten konkreettisesti alkeista: lastenaltaasta.

– Osasin vain mökkiuintia, vapaata en ollenkaan. Suurempi ongelma oli, että olen ollut lapsena vähällä hukkua ja pelännyt vettä siitä lähtien. Valmentaja pisti minut kontalleen lastenaltaaseen ja opetti, miten pää laitetaan veden alle. Pelkään yhä, mutta nykyään jo vähemmän.

”Valmentajalle tekee mieli näyttää, mitä olen oppinut.”

Valmentajien empatia hämmentää Mariaa. Kun on koko aikuisikänsä tehnyt töitä teatterissa, jossa on oltava itsekäs, hän oletti, että urheilussa on samoin.

– Se välittämisen määrä on uskomatonta. Siitä tulee jopa vähän lapsellinen olo. Tekee mieli näyttää, että katso, mitä olen oppinut.

– Mutta en kuvittele olevani urheilija vaan keski-ikäinen liikunnan harrastaja.

Seitsemän nopeaa vuotta

Maria sytyttää uuden tupakan ja toteaa, että polttaminen on huono juttu. Lasten vuoksi hän haluaisi lopettaa.

– Mies on lopettanut. Sillä on paljon kovempi tahto.

Lapset toistuvat koko ajan Marian puheessa. Vuorotteluvapaa tuntuu hujahtavan ohi, ja se hirvittää. Teatterilaiselle on ollut ylellisyyttä olla iltaisin kotona.

– Äitienpäivän iltana menin pihalle ja tajusin, että luonto oli muuttunut viikossa ruskeasta vihreäksi. En ole koskaan ennen kokenut kevättä niin vahvasti. Tuli tunne, että kunpa tämä jatkuisi ikuisesti.

Sama ajatus liittyy lapsiin. Tekee kipeää huomata, miten nopeasti he kasvavat. Tunne on ollut pinnalla viime kuukausina.

– Seitsemän vuotta on kulunut järkyttävän nopeasti. Nyt esikoinen menee jo kouluun. Näen hänestä, että hän on jo lähdössä, vaikka onkin tietenkin vielä pikkulapsi. Kavereiden lähellä en saa enää pussailla.

Maria tuli äidiksi 39-vuotiaana. Edellisessä liitossaan näyttelijä Jarmo Mäkisen kanssa lapset eivät kuuluneet suunnitelmiin. Uuden puolison kanssa ajatukset muuttuivat.

– En ollut huolissani, tulenko äidiksi. Jossain kohtaa kyllä havahduin, että ahaa, olen 37 ja nyt jo 38. En ymmärrä sellaista ajattelua, että otetaan nappi, kun tulee ongelma. Onhan selvää, että hedelmällisyys laskee iän myötä. Omista valinnoistaan pitää kantaa vastuu.

Maria sanoo, ettei tunne luopuneensa mistään, vaikka ei saanut lapsia nuorempana. Mutta oma idealismi ehti varmasti kasvaa suuremmaksi kuin nuoremmilla äideillä. Nyt alkuaikojen innostus huvittaa.

– Kerroin ystävälleni, että minun lapseni eivät saa syödä sokeria ennen kuin menevät kouluun. Ystäväni, jolla on kolme lasta, naureskeli, että aiotko mennä synttäreille viereen vahtimaan.

”Pidän paljon kuria ja olen itsekin ollut tästä vähän hämmästynyt.”

Idealismi on vuosien aikana vaihtunut järjen ääneen ja realismiin. Maria sanoo, että on oikeastaan aika tiukka äiti.

– Vaatteita ei jätetä lattialle, jokainen siivoaa omat jälkensä eikä tavaroita unohdeta pihalle. Pidän paljon kuria ja olen tästä itsekin ollut vähän hämmästynyt. Mutta en ole mikään varmistelija, lasten kanssa kaikki voi muuttua hetkessä.

 


Maria hankki maantiepyörän, kun vasta haaveili triathlonista. Nyt tähtäimessä on kilpailu, jossa tavoitteena on päästä perille.
Maria hankki maantiepyörän, kun vasta haaveili triathlonista. Nyt tähtäimessä on kilpailu, jossa tavoitteena on päästä perille.

 

Isoisän opit

– Kesäteatterin lipunmyynti, Maria vastaa puhelimeen.

– Montako laitetaan ja mihin osoitteeseen? Selvä, kiitos, ja tervetuloa.

Kesken kaiken äänessä on yhtäkkiä Kirjurinluodon kesäteatterin puuhanainen, tuottaja, pr-tyyppi, kahvinkeittäjä ja ”tuotantoasioista” vastaava, kuten käyntikortissa lukee. Kaikkea tätä on kuulunut Marian kesään jo yhdeksättä vuotta peräkkäin, siitä lähtien, kun hän sai päähänsä, että Porista puuttuu kesäteatteri ja että hänhän voisi sellaisen perustaa.

– Tietämättömyys on luojan lahja, Maria naureskelee.

Tietämättömyyttä tai ei, sama ominaisuus ajoi hänet kolme vuotta sitten myös Taaborinvuoren kesäteatterin puuhanaiseksi Nurmijärvelle.

Kirjuriluodon suunnalle vetivät juuret, sillä Maria on kotoisin maalaistalosta Porista. Satavuotias Vantalan kotitila on vanhempien kuoltua Marian ja hänen veljensä hallussa. Sinne hän suuntaa varsinkin keväisin sitä useammin, mitä lähempänä Kirjurinluodon ensi-ilta on.

Viimeksi Maria ajoi Porista Helsinkiin vain muutama päivä sitten. Oli jo melkein yö, ja Maria huomasi, miten joku vielä ajeli traktoria pellolla.

– Yhtäkkiä tuli aivan käsittämätön ikävä isää, ja muistin, miten hän teki keväisin töitä pellolla. Vaikka isän kuolemasta on jo 19 vuotta, tunne tuli vahvana.

Marian äiti oli musiikinopettaja ja aikanaan ensimmäinen Sibelius-Akatemiasta valmistunut pyörätuoliopiskelija. Äiti oli sairastunut kaksivuotiaana polioon, joka vammautti hänet.

– Äidin olotila oli realiteetti, mutta sain kotona paljon rakkautta enkä koe, että olisin jäänyt mitään ilman.

Maria sanoo, että on sääli, etteivät hänen lapsensa saaneet tuntea hänen vanhempiaan. Onneksi heillä on toiset isovanhemmat. Ja onneksi on vanha kotipaikka, lapsetkin pääsevät juurilleen.

”Vaikka minulla ei olisi mitään tekemistä, minulla olisi silloinkin kiire.”

Siellä voi saada selityksensä sekin, miksi joutilaisuus ei tahdo Marialta luonnistua. Marian äiti tarvitsi paljon apua kotona, ja isoisä opetti, että päivän tinki pitää tehdä loppuun. Töitä ei koskaan jätetty kesken, koska maatalossa oli aina paljon tekemistä.

– Ajattelen vieläkin usein, että mikä on minun tämän päivän tinkini.

Vuorotteluvapaalla se oli pakko taas tunnustaa.

– Taisin haaveilla sellaisesta, joka ei ole edes minun persoonalleni mahdollista. Joutilaisuus on vain mielikuvani jostain. Ehkä se toteutuu seuraavassa elämässä. Vaikka minulla ei olisi mitään tekemistä, minulla olisi silloinkin kiire.

 

Maria Kuusiluoma

  • Syntynyt 2.11.1969 Porissa, asuu Helsingissä.

  • Avoliitossa, kaksi lasta.

  • Kansallisteatterin näyttelijä. Näyttelee syksyllä Canth-näytelmässä, jonka ohjaa Kaisa Korhonen.

  • Suosittu tv-rooli Käenpesä-sarjassa 2004–2007.

  • Porin Kirjurinluodon ja Nurmijärven Taaborinvuoren kesäteattereiden tuottaja.

  • Taaborinvuoren Risto Räppääjä ja nuudelipää -esitykset 22.7.–4.8. ohjaus Taavi Vartia.

Muusikko ja tutkija Linda Urbanskin isä lähti, kun Linda ja hänen kehitysvammainen sisarensa Sandra olivat pieniä. Siitä saakka Linda on miettinyt, missä menevät rakkauden ja anteeksiannon rajat.

Tutkija ja muusikko Linda Urbanski, 32, viettää tänäkin vuonna joulun kuten aina – äitinsä, tätinsä, isäpuolensa ja pikkusiskonsa Sandran kanssa.

Sandralla on Downin syndrooma. Siskosten välit ovat läheiset.

– Olisin sydämestäni toivonut, että Sandra olisi saanut olla terve. Toisaalta olen kiitollinen siitä, että hän on elämässäni juuri sellaisena kuin on. Hän on opettanut minulle suvaitsevaisuutta, armollisuutta ja hetkistä nauttimista, Linda kertoo.

Sandran Downin syndrooma todettiin heti synnytyslaitoksella. Vuosi Sandran syntymän jälkeen Lindan isä jätti perheensä. Tuli avioero, isä aloitti tahollaan uuden elämän.

– Isäni ei kestänyt erityislapsen syntymää. Isä oli minulle tosi rakas. Yhtäkkiä häntä ei enää näkynyt. Kaipasin isää hirveästi koko lapsuuteni ajan, Linda sanoo.

”On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään.”

Vuosia myöhemmin, kun Lindan isä oli vakavasti sairas, hän pahoitteli esikoistyttärelleen tapahtunutta.

– Perheen hylkääminen on äärimmäisen julma teko, mutta annoin sen isälle anteeksi. Halusin antaa hänelle rauhan. Mikä oli tapahtunut, oli tapahtunut, Linda Urbanski sanoo.

– Maailma ei ole mustavalkoinen. On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään. Anteeksianto on valtavan tärkeää.

Linda Urbanski kertoo, millainen hänen suhteensa pikkusiskoonsa on, millaista oli yhdistää tutkijan ammatti muusikon työhön ja miten Sandra auttaa häntä rentoutumaan Me Naisten uudessa numerossa 50–51. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.