Tuore äiti Nasima Razmyar ja hänen miehensä Johan Fager vaalivat parisuhdettaan veneilemällä, mökkeilemällä ja käymällä konserteissa. Kuvat: Juha Salminen
Tuore äiti Nasima Razmyar ja hänen miehensä Johan Fager vaalivat parisuhdettaan veneilemällä, mökkeilemällä ja käymällä konserteissa. Kuvat: Juha Salminen

Nasima Razmyarille on tapahtunut lyhyessä ajassa paljon: mies, lapsi, uusi koti ja pesti apulaispormestarina. – Vaikka äitiys tuntuu upealta, myös riittämättömyys on osa arkipäivää.

Helsingin Kauppatorin turistivilinässä apulaispormestari Nasima Razmyar, 32, popsii mustikoita ja osoittaa vastapäisen Kaupungintalon ikkunaa. Siellä on hänen uusi työhuoneensa. Tila on vielä hetken remontissa, mutta kunhan se valmistuu, työhuone tarjoaa huikeat näkymät merelle.

Nasima on ollut uudessa virassaan vasta muutaman viikon, mutta tuntee työn jo omakseen. Siihen kuuluu kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden ylläpitoa ja kehittämistä. Sähköposti on jo täynnä tapaamispyyntöjä kaupunkilaisilta ja eri tahoilta.

”Rakastuminen, avioliitto, lapsi ja yhteinen asunto – huh! Nyt tuntuu, että voisin vähän aikaa vain olla ja tehdä töitä.”

Nasimalle on tapahtunut muutamassa vuodessa paljon, tärkeimpänä Jonas-pojan syntymä 11 kuukautta sitten. Äiti ei malta olla esittelemättä pojan kuvia kännykästään. Kuulostaa, että siirtyminen kansanedustajasta apulaispormestariksi on vain pieni sivujuonne elämässä.

– Rakastuminen, avioliitto, lapsi ja yhteinen asunto – huh! Nyt tuntuu, että voisin vähän aikaa vain olla ja tehdä töitä, Nasima pyörittää päätään onnellisena.

Nasima ei silti puhu ruuhkavuosista, termi kuulostaa hänestä epämukavalta. Hänhän elää elämänsä onnellisinta aikaa.

– Haluan nauttia tästä ihanasta ajasta, pienestä lapsestani ja mahtavasta työstäni.

Niiden kesken Nasima haluaa säilyttää sopivan tasapainon. Työhön kuuluu iltamenoja ja edustusta, ja vauvan synnyttyä parisuhdeaikaa on muutenkin vähemmän. Silloin kun aikuisten aikaa järjestyy, aviomies Johan Fager vie Nasimaa Musiikkitalon konsertteihin ja illalliselle.

– Parisuhteen yhteistä aikaa on nyt vähemmän. Meidän pitäisi oppia ottamaan enemmän omaa aikaa. Ei ole hyvä, jos vanhemmat elävät vain lapsensa kautta, Nasima miettii.

–Minun pitää kuitenkin varoa, etten vietä iltoja kulttuuririennoissa liian usein. Haluan olla paikalla, kun lapseni menee nukkumaan ja iltapesulle. Kun poika on nukahtanut, emme malta olla katselematta kuvia hänestä.

TALVIPUUTARHA JA KASVITIETEELLINEN PUUTARHA

”Puutarhat muistuttavat Kabulista”

”Syntymäkaupunkini Kabul mielletään uutiskuvien perusteella karuksi ja surulliseksi, mutta minä muistan sieltä isovanhempieni puutarhan, tulppaanit ja ruusut. En ole nähnyt muuta niin kaunista. Puutarhan verannalla juotiin teetä ja nukuttiin serkkujen kanssa päiväunet. Heräsimme ruusun tuoksuun.

Talvipuutarhan kasvit tuovat Nasimalle mieleen isovanhempien puutarhan Kabulissa.
Talvipuutarhan kasvit tuovat Nasimalle mieleen isovanhempien puutarhan Kabulissa.

Minulla ei ole puutarhaa, hyvä kun saan orkideani pysymään hengissä. Helsingin kukkaistutukset, Talvipuutarha ja Kasvitieteellinen puutarha muistuttavat Kabulista. Käymme puutarhoissa silloin tällöin.

Lapsuus Kabulissa oli iloista. Oli silloinkin räjähdyksiä, ja olen nähnyt, miten pommitukset alkoivat. Päällimmäisenä muistan kuitenkin sukuni.

Ystäväni ja mieheni eivät halua, että matkustaisin Afganistaniin. Uskaltaisin kyllä, mutta tiedän, että ihana muistikuvani kaupungista hajoaisi. Haluan edelleen uskoa, että kaupungista tulee vielä kaunis kuin puutarha.

Isovanhempani asuivat Kabulissa elämänsä loppuun. Kun muutimme Suomeen, emme tienneet, ettemme enää koskaan pääse Kabuliin ja hyvästelemään heitä. Se on ollut raskasta erityisesti äidilleni.”

PUU-KÄPYLÄ

”Pitkään pahvilaatikko toimi kahvipöytänä”

”Isäni Mohammed Daud Razmyar työskenteli Afganistanissa ministeripäällikkönä, pääministeriäkin korkeammassa asemassa. Sitten isästä tehtiin suurlähettiläs, ja muutimme Moskovaan, kun olin viisivuotias. Meidän oli tarkoitus palata Afganistaniin, mutta sota muutti suunnitelmat. Saimme turvapaikan Rovaniemeltä vuonna 1992. Olin kahdeksanvuotias.

Moskovan-kotimme oli ollut upea iso talo, jossa melkein eksyi. Vanhempani eivät jääneet kaipaamaan sen kristalleja, sillä he menettivät läheisiään ja kotimaansa. Heidän elämänsä oli totaalisesti murtunut. Siitä selviäminen ja uuden elämän rakentaminen oli kauheaa, eikä sitä toivoisi kenellekään. Minulla on ihanat vanhemmat, jotka päättivät, että jos lapsilla menee Suomessa hyvin, kaikki on ollut sen arvoista.

Nasima rakastaa kaupunkibulevardeja. Oma suosikkikatu löytyy lapsuuden maisemista Käpylästä.
Nasima rakastaa kaupunkibulevardeja. Oma suosikkikatu löytyy lapsuuden maisemista Käpylästä.

Asuimme Rovaniemellä reilut puoli vuotta. Muistan, että talvi ja lumi tuntuivat hienoilta, mutta muuten kaikki tuntui tyhjältä, emmekä tienneet, mistä aloittaa.

Sitten vastaanottokeskuksen hälinä vaihtui kerrostalokotiin Helsingin Puu-Käpylässä. Pitkään pahvilaatikko toimi kahvipöytänä, ja ostimme tavaroita kirpputorilta. Venäjällä olin ollut suurlähettilään lapsi ja saanut erityiskohtelua. Suomessa olin pakolaisperheen lapsi, mutta en koskaan ajatellut olevani muita vähempiarvoinen. Saimme toisen mahdollisuuden ja olimme siitä kiitollisia. Kolmatta ei ehkä tulisi koskaan. Tänä päivänä olemme kaikki onnellisia.

”Minulla on sarja hymytyttöpatsaita ja sain stipendin melkein joka vuosi.”

Kotiuduimme nopeasti Helsinkiin, Käpylä oli turvallinen ja kotoisa alue lapselle. Leikimme ulkona majoissa ja kallioilla. Meillä ei ollut mahdollisuutta matkustella, mutta kävimme Kumpulan maauimalassa. Vanhempani asuvat edelleen Käpylässä, ja käyn siellä viikottain.

Tiedostin varhain olevani erilainen. Minulla ei ollut verkostoa tai isovanhempia Suomessa. Opettajien kannustus auttoi sopeutumaan Suomeen. Vanhempani eivät saaneet kunnon töitä, joten ymmärsin, että ainoa tapa selvitä, on opiskella ahkerasti ja tehdä paljon töitä. Halusin, että vanhemmillani olisi kevätjuhlissa hyvä olo siitä, että menestyn. Minulla on sarja hymytyttöpatsaita ja sain stipendin melkein joka vuosi.

Suomen kieliopin haltuun ottaminen kesti aikansa. Ainekirjoitusteni punakynämerkinnät vähenivät vuosi vuodelta, koska jaksoin yrittää. Sain koenumeroiden päälle usein yhden lisänumeron yritteliäisyydestä.

Tämän päivän maahanmuuttopolitiikka on erilaista, ja afganistanilaisten pakkopalautukset koskettavat läheltä. Ihmisillä on edelleen painavia syitä lähteä Afganistanista. Kun heille väitetään, että maa on turvallinen, silloin ei edes haluta tuntea sikäläisiä olosuhteita.

Olin mukana yhden palautuslennon yhteydessä järjestetyssä mielenosoituksessa. Kansanedustajana minulla oli ensimmäistä kertaa voimaton olo.”

LAUTTASAARI

”Yritimme rakentaa pesää ennen lapsen syntymää”

”Muutimme Helsingin Lauttasaareen vuosi sitten, kun raskauteni oli jo pitkällä. Yritimme rakentaa pesää ennen lapsen syntymää, mutta olen vasta tänä kesänä ehtinyt kunnolla järjestellä yhteistä kotiamme.

Nasima Razmyar on kotiutunut hyvin Helsingin Lauttasaareen. ”Meri on minulle tärkeä, rauhoittava ja kaunis elementti.”
Nasima Razmyar on kotiutunut hyvin Helsingin Lauttasaareen. ”Meri on minulle tärkeä, rauhoittava ja kaunis elementti.”

Olemme kävelleet Jonaksen kanssa Lauttasaaren ympäri satoja kertoja. Meri on minulle tärkeä, rauhoittava ja kaunis elementti. Lauttasaaressa meri on kaikkialla. Täällä on myös hienoja ja tilavia leikkipuistoja. Hiekkalaatikot ja leikkipuistot alkavat nyt tulla tutuiksi.

”Jokainen tuore äiti tietää, että riittämättömyys ja osaamattomuus ovat arkipäivää.”

Äitiys tuntuu upealta ja hienolta. Jokainen tuore äiti tietää, että riittämättömyys ja osaamattomuus ovat arkipäivää. Illalla nukkumaan mennessä minulla on päällimmäisenä mielessä lapsen lämpö ja ihanat asiat, joita olemme tehneet yhdessä. Aamulla ennen töihin lähtöä tuoksuttelen poikaani pitkään.”

CAFE REGATTA

”Korvapuusti maistuu paremmalta meri-ilmassa”

”On suloista, kuinka isossa kaupungissa pidetään pientä kotikutoista merenrantakahvilaa, missä ei tarvitse olla viimeisen päälle hienoa, mutta konsepti toimii. Kahvia ja korvapuusti maistuvat meri-ilmassa paremmalta.

Kävelemme Töölöön ympäri vuoden, välillä lenkkimme kiertävät myös Keskuspuistoon. Valtava alue ulottuu Töölönlahdelta Vantaan rajalle.

”Ostimme juuri pienen moottoriveneen, jolla ajamme joka toinen päivä saaristoon.” 

Suomi on paitsi tuhansien järvien, myös tuhansien saarien maa. Ostimme juuri pienen moottoriveneen, jolla ajamme joka toinen päivä saaristoon. Viimeksi kävimme Suomenlinnassa, Vallisaaressa ja Isosaaressa. Helsingin saaristo on niin upea, että tänä kesänä ei ole tullut tarvetta lähteä ulkomaille. Otamme mukaan eväitä, Johan ajaa venettä, ja Jonas nukkuu sylissäni.”

Nasima kävelee usein Lauttasaareesta Töölöön Cafe Regattaan kahville ja korvapuustille.
Nasima kävelee usein Lauttasaareesta Töölöön Cafe Regattaan kahville ja korvapuustille.

KAUPPATORI

”Suunnittelemme yhteisiä torikahveja työpäivään”

”Helsingissä on niin paljon kaunista, mutta Senaatintorin ja Kauppatorin alueesta tulee aina vau-efekti. Mieheni työpaikka on lähellä Kaupungintaloa, ja suunnittelemme näkevämme päivisin toisiamme torikahvilla.

Perjantaisin hemmottelemme itseämme sushilla. Suosikkejani ovat Domo ja Tokyo 55. Kun haluan pikaruokaa, menen Fafa’siin.

Shoppailu on vähentynyt lapsen synnyttyä. Helpoiten ostan Andiatasta, sillä he tietävät vaatekokoni ja makuni. Kaiken ei tarvitse olla uutta, joten välillä käyn sekä ostoksilla että myymässä Hietalahden kirpputorilla.

Helsinkiä kuvaa parhaiten sana kotoisa. Kannattaa seurata, mitä turistit tekevät, sillä he tarttuvat asioihin, jotka me paikalliset ohitamme helposti. Kannattaa myös kulkea kotikulmilta muihin kaupunginosiin. Esimerkiksi Kontula on kehittynyt valtavasti. Sillä on oma festivaali ja hyviä etnisiä ravintoloita, kuten syyrialainen Nuur.

Kun käyn Jonaksen kanssa sukulaisten luona Itä-Helsingissä, kuljemme metrolla, koska hän rakastaa metron ääniä ja oranssia väriä.”

SUVILAHTI

”Meillä osataan järjestää juhlia”

”Olen kulttuuri-ihminen ja tykkään käydä oopperassa, teatterissa, Blockfesteillä ja Flow-festareilla Suvilahdessa. Tänä vuonna odotan näkeväni Lana Del Reyn. Suvilahti on hyvä esimerkki siitä, että betoni voi olla kaunista.

Kulttuurin ystävälle myös Töölönlahti on ainutlaatuinen. HAM, Amos Anderssonin museo, Musiikkitalo, Ooppera, Ateneum ja tuleva kaupunkikirjasto muodostavat hienon ringin.

”Mieheni on ylittänyt kaikessa sen, miten suomalainen mies voi ymmärtää kulttuuriani ja taustaani.”

Kesätapahtumien lisäksi mökkeilemme paljon. Afgaanilaisessa ja mieheni suomenruotsalaisessa kulttuurissa on paljon samaa: ollaan yhteisöllisiä, perhekeskeisiä ja molemmissa kulttuureissa osataan järjestää juhlia. Suomenruotsalaiset tosin laulavat paljon, ja snapsilaulut tulevat kaupan päälle. Mieheni on ylittänyt kaikessa sen, miten suomalainen mies voi ymmärtää kulttuuriani ja taustaani.”

Nasima Razmyar

Syntyi 13.9.1984 Kabulissa, Afganistanissa.

Asuu Helsingin Lauttasaaressa rahoitusalalla työskentelevän miehensä Johan Fagerin ja 11 kuukauden ikäisen lapsensa Jonaksen kanssa.

Työskentelee Helsingin apulaispormestarina. Työskennellyt aiemmin mm. Sdp:n kansanedustajana vuosina 2015–2017 ja sitä ennen Sdp:n viestintäsihteerinä.

Reilu vuosi sitten Sauli Koskinen opiskeli itsensä personal traineriksi.

Sauli Koskinen, 32, tuli alun perin tunnetuksi Big Brother -voittajana, sittemmin juontajana. Reilu vuosi sitten Sauli opiskeli itsensä personal traineriksi. 

– Olen pidemmän aikaa treenannut aktiivisesti. Kun aloin harjoitella personal trainerini Jari Sorsan kanssa, ymmärsin, että pt:n homma kiinnostaisi minuakin. Lopulta kävin koulun ja tykkäsin kovasti.

Nuorena Sauli kokeili kaikkea jalkapallosta mäkihyppyyn ja lumilautailuun. Omaa lajia ei silti löytynyt.  Aktiivisemmasta treenaamisesta hän innostui vuonna 2010, kun hän muutti Los Angelesiin, jossa asui hänen silloinen miesystävänsä poptähti Adam Lambert.

– Siellä tuli pieni muutos myös ruokavalioon. Losissa on trendikästä olla hyvässä kunnossa, ja minun aikana siellä yleistyivät vihersmoothiet. Oma ruokavaliokin muuttui siihen suuntaan.

”Ollaan tosi hyviä kavereita. Nähdään aina kun nähdään.”

Losissa Sauli treenasi salilla, patikoi kukkuloilla ja kävin ohjatuilla tunneilla. Kun hän muutti neljän Kalifornian vuoden jälkeen Suomeen, treenaaminen jatkui. Amerikka-vuosien jälkeen Sauli kotiutui Suomeen hyvin.

– Vaikka onhan se ilmasto kiva, niin arvostan sitä, että Suomessa asiat on helppo järjestää. Ja olen käynyt Kaliforniassa kuitenkin aika usein.

Välit Adamiin ovat pysyneet hyvinä eron jälkeenkin.

– Ollaan tosi hyviä kavereita. Nähdään aina kun nähdään, mutta hän on minulle yhä tärkeä ihminen, Sauli kertoo XS Sports Nutrition –ravinnesarjan lanseerauksessa.

Näyttelijäpari Minka Kuustosen ja Aku Sipolan lapsen laskettu aika on helmikuussa.

Näyttelijäpariskunta Minka Kuustonen, 32, ja Aku Sipola, 27, saavat lapsen. Minka kertoi asiasta Ilta-Sanomille.

– Lapsi on odotettu ja toivottu, ja tämä on ihana asia, Kuustonen kertoo IS:lle.

Minka aikoo jäädä äitiyslomalle vuodenvaihteen jälkeen.

– Vauvan laskettu aika on helmikuussa.

Aku Sipola Syysprinssi-elokuvan ensi-illassa vuosi sitten. Aku näytteli itsekin elokuvassa. Kuva: Jonna Öhrnberg
Aku Sipola Syysprinssi-elokuvan ensi-illassa vuosi sitten. Aku näytteli itsekin elokuvassa. Kuva: Jonna Öhrnberg

Minka ja Aku ovat olleet yhdessä 3,5 vuotta. Minka tunnetaan muun muassa Putous- ja Tellus-sarjoista. Lisäksi hän on näytellyt Onnenonkijat- ja Kesäkaverit-elokuvissa. Aku on näytellyt esimerkiksi Uusi päivä -sarjassa.