Janne Reinikainen ja Tommi Korpela ovat tunteneet yli kahdenkymmenen vuoden ajan Teatterikorkeakoulusta lähtien. Kuva: Nelonen
Janne Reinikainen ja Tommi Korpela ovat tunteneet yli kahdenkymmenen vuoden ajan Teatterikorkeakoulusta lähtien. Kuva: Nelonen

Tämän kevään hauskin sarja on Tommi Korpelan ja Janne Reinikaisen tähdittämä Napamiehet. Sarja on myös Jannen ohjaama. – Myönnän, että on kiva, kun ohjatessa saa olla pomo, Janne kertoo.

Televisiosarja Napamiehet kertoo kahdesta hyvin sinun ja Tommi Korpelan näköisestä näyttelijästä. Miten paljon yhteistä teillä on roolihahmojenne kanssa?

Ne muistuttavat meitä siviilihahmoina vain etäisesti, toki jokin totuus pohjalta löytyy. Tommissa on narsismin siemenet olemassa, ja minäkin olen vähän hygieniafriikki, mutten samassa mitassa kuin henkilöhahmoni. En myöskään kietoudu asioihin niin jumiin kuin hahmoni. Näitä luonteenpiirteitä on sarjassa kärjistetty.

Napamiehissä kaksikko suunnittelee matkaa Pohjoisnavalle, koska haluaa tehdä jotakin, mitä kukaan muu suomalainen näyttelijä ei ole vielä tehnyt. Mikä sinun unelmien pakopaikkasi olisi?

Se olisi varmaan jossain ihan toisessa suunnassa. Superkylmän sijasta valitsisin mukavan sopen joltain kaukaiselta lämpimältä saarelta. Soittelisin siellä kitaraa, kävisin uimassa ja suunnittelisin Napamiesten seuraavaa käsikirjoitusta.

Olet soittanut kitaraa pitkään. Haaveiletko edelleen rocktähteydestä?

Kyllä! Se on ikuinen traumani, auki oleva haava ja toteutumaton unelmani. Mielikuvissani rocktähti elää ihmeellistä, vapaata elämää, missä saa huomiota ja naisia ihan eri tavalla kuin joku näyttelijä.

Soitan kitaraa tosissani, sillä suhtaudun yleensäkin vakavasti kaikkiin juttuihin, joihin hurahdan. Mutta ei minun soittoani kukaan jaksa kuunnella. En soita edes kokonaisia biisejä, vaan joitain Youtubesta löytämiäni laulunpätkiä ja yksityisiä juttuja.

Kun käytte Tommi Korpelan kanssa baarissa, pyöriikö teidän ympärillänne paljon naisia?

No ei pyöri. Emmekä me edes käy baareissa yhdessä. Naiset pyörivät ihan muualla, varmaan niiden rokkareiden ympärillä. Huonompaan suuntaan on oikeastaan muuttunut tämäkin asia. Ihan liian vähän naisia juoksee meidän perässämme.

Voisitko pukea päällesi liian pienet, nilkoista lyhyet housut, kuten sarjan Janne tekee, koska haluaa vaikuttaa trendikkäältä nuoren naismyyjän silmissä? Tai vaikka pinkin neuleen?

En. Näyttäisin ihan naurettavalta. Se on täysin mahdoton ajatus. En voi käyttää mitään värejä.

Paitsi että näyttelet toista pääroolia myös ohjaat ja käsikirjoitat Napamiehiä. Oletko enemmän ohjaaja vai näyttelijä?

Enemmän olen tällä hetkellä ohjaaja. Ehkä se johtuu siitä, että ohjaajana saan itse valita aiheet. Ehkä minulla myös väheni sellainen näyttelijöille tyypillinen esilläolon tarve. Palo löytyi uudestaan ohjaamisen kautta. Myönnän, että on myös kivaa, että ohjatessa saa olla pomo.


Pitävätkö mielestäsi seuraavat väittämät paikkansa:

Mies sen kun paranee vanhetessaan.

Ehdottomasti. Toki mies myös väsyy ja muuttuu ärtyneemmäksi. Hän vähän lihoo ja kunto laskee, mutta kaiken kaikkiaan mies kyllä paranee vuosien myötä.

Mies etsii äitinsä kaltaista naista.

Aika kammottava ajatus. Tästä tulee heti outo olo. En usko tähän.

Miehen mielestä urheilun seuraamiseen ei voi käyttää liikaa aikaa.

Minä katson korkeintaan vähän futiksen MM-kisoja. Eilen illalla jaksoin katsoa poikani kanssa 15 minuuttia Mestarien liigan matsia, sitten alkoi nukuttaa.

Jos mies tuo vaimolle kukkia, hän on ollut pahanteossa.

Ei ole. Kyllä kukkia pitää tuoda muutenkin ja ihan ilman erityistä syytä. Minä ostan tyttöystävälleni kukkia ehkä kerran kuussa.

Mies ei kehtaa pyytää apua.

Totta. Ei se oikein kehtaa, ei vaan pysty. Tämä on laajalti todettu fakta jo Aleksis Kiven Nummisuutareista lähtien. Mies sooloilee ja yrittää yksin ja ajattelee, että hänen pitää selvitä kaikesta omin voimin.

Mitä vanhemmaksi mies käy, sitä nuoremmaksi käyvät hänen naisensa.

Sellainen on kuolemanpelkoa, ja sitä pitää pystyä käsittelemään muulla tavoin.

Napamiehet lauantaisin klo 19.30 Nelosella

Lue lisää:

Flirttaileva Tommi Korpela on harvinaista herkkua

Näyttelijä-professori Elina Knihtilä: ”Ulkoiset avuni eivät ole riittäneet elovenatyttöjen rooleihin”

Janne Reinikainen

Näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja on syntynyt 10.3.1969 Kangasniemellä.

Muistetaan muun muassa elokuvista Badding ja Isänmaallinen mies.

Julmahuvi-ryhmän perustajajäsen Jani Volasen, Tommi Korpelan, Jukka Rasilan ja Petteri Summasen kanssa.

Tehnyt lukuisia rooleja ja ohjauksia Kansallisteatterissa ja KOM-teatterissa.

Asuu Helsingissä kahden lapsensa kanssa. Seurustelee.

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti

Timon ja hänen puolisonsa Maikin ensimmäinen yhteinen lapsi on poika. 

Timo Lavikaisen, 43, perheessä eletään jännittäviä aikoja.

Timo valmistautuu parhaillaan Putoukseen ja kuvaa sketsejä tammikuussa alkavaa ohjelmaa varten. Samaan aikaan on puhelimen oltava lähettyvillä, sillä Timon puolison Maikin laskettu aika on näillä hetkillä.

– Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen, Timo totesi, kun hän saapui 95-elokuvan kutsuvierasensi-iltaan Espoon kulttuurikeskukseen.

Timolla on niin sanotun ”tavallisen kansalaisen rooli” kaikkien aikojen suurimmassa suomalaisessa jääkiekkoelokuvassa. Elokuvaan liittyy jo nyt muitakin tärkeitä muistoja, Timo kertoo.

”Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen.”

– Kun minulla oli tässä viimeinen kuvauspäivä, vaimo teki positiivisen raskaustestin. Jouluvauvaa meille odotetaan.

Timolla on parikymppinen tytär, ja Maikilla on 10-vuotias tytär. Pian syntyvä lapsi on parin ensimmäinen yhteinen. Näyttelijä kertoo, että hartaasti odotettu vauva on poika.

– Meillä ehti olla useampi, kolme keskenmenoa ja sitten lopulta tärppäsi näin. Ne olivat kovia paikkoja.

Timo luottaa, että vauvan hoito palailee mieleen vanhasta muistista.

– Suhtaudun luottavaisesti. Uskon, että kasvattajana olen rennompi, kun kaikki ei ole ihan uutta.