Nannan ja Jeren vauva syntyy keväällä. ”Jerestä tulee huolehtiva isä”, Nanna sanoo.
Nannan ja Jeren vauva syntyy keväällä. ”Jerestä tulee huolehtiva isä”, Nanna sanoo.

Jere Karalahti uskoo, että ilman hulluja vuosiaan hän ei olisi tässä: Nannan vierellä, pian pienen vauvan isänä, jonka välit teini-ikäiseen tyttäreenkin ovat kunnossa.

Vuoden pahin myrsky on riepotellut Etelä-Ruotsia, mutta juuri nyt Jönköpingin järvenrantakaupungin yllä paistaa häikäisevä aurinko. Se on niin kirkas, että kun säteet tulvivat sisään Nanna, 28, ja Jere Karalahden, 40, ylimmän kerroksen asunnon ikkunoista, voisi kuvitella astuneensa taivaaseen.

Kodissa odotellaan jo joulua. Heti joulukuun ensimmäisenä päivänä Nanna on ripustanut ulko-oveen vaalean kranssin, ja eteisen oviaukkoa kiertää hopeinen köynnös. Valtavan olohuoneen nurkassa lojuvat kimaltelevin kivin koristellut kaunoluistimet, ja ainoina väripilkkuina valkoisen keskellä loistavat keittiön pöydälle nostetut kirkkaanpunaiset kynttilät.

– Nanna alkoi jo kesällä puhua joulusta. Hänen veljensä kuittailujen mukaan musta on tullut samanlainen hössöttävä jouluihminen, aamutreeneistä juuri palannut Jere kertoo piponsa alta.

Tänä vuonna Jere ja Nanna viettävät ensimmäistä yhteistä jouluaan Ruotsissa. Silloin pöydän ääreen kokoontuu myös liuta muuta perhettä: Jeren tytär Ronja, Jeren pikkuveli Keni, Nannan isä ja sisko lapsineen. Porukka on hyvissä ajoin perustanut yhteisen chat-ryhmän, jossa suunnitellaan lomapäivien ohjelmaa.

Vieraita varten Jere ja Nanna ovat varanneet Jönköpingin Suomi-seuran saunan, jonka rannasta Jere on leikillään uhannut viskata Nannan siskonpojan avantoon. Joulupäivän ohjelmassa on husky-ajelu ja patikointia luonnossa. Isännälle on myös uskottu tärkeä tehtävä: aattoillaksi hänen on löydettävä suomea puhua pukki, sen verran tärkeitä pieniä ihmisiä Jeren ja Nannan luona kyläilee.

Nannalla on aina ollut läheiset välit perheensä kanssa eikä hän aio ottaa emännöimisestä stressiä.

– Ihanaa, että tänne tulee porukkaa. Syömme perinteisiä suomalaisia ruokia, ja isä saa aamulla tehdä riisipuuron, hän kertoo.

– Tässä joulussa ilman muuta parasta on, että saamme olla läheistemme kanssa monta päivää. Helvetin hyvä, että tänne tulee väkeä. Kahdestaan aika käy täällä Jönköpingissä välillä pitkäksi, Jere sanoo.

 


 

Kevätvauva tulossa

Mutta eivät elokuussa avioituneet Jere ja Nanna enää kauan kahden elelekään, sillä keväällä parille syntyy ensimmäinen yhteinen lapsi. Nannalle lapsi on ensimmäinen, Jerelle kolmas. Hänellä on edellisestä avioliitostaan 15-vuotias tytär Ronja sekä Valko-Venäjällä lapsi, jonka isyyden hän on tunnustanut, vaikkei koskaan ole lapsen tai hänen äitinsä kanssa elänytkään.

– Emme ehtineet erityisemmin suunnitella tai toivoa vauvaa, kun se jo ilmoitti tulostaan. Meidän piti mennä häämatkalle keväällä, mutta nyt onkin toisenlainen kesä edessä. Se voittaa häämatkan mennen tullen, Nanna kertoo.

– Tuntuu mielettömän hienolta, helvetin hyvältä. Tämä vain on oikein. Onnestamme ei puutu enää mitään, Jere jatkaa.

Nanna tietää, että lapsi muuttaa elämää paljon. Se tuntuu hänestä vain hyvältä.

– Olen aina ollut tosi itsenäinen ja tehnyt asioita ex tempore. Nyt kaikkeen pitää asennoitua ihan eri tavalla, ja vastuuta tulee paljon. Mutta ajattelen, että olen vauvan synnyttyä edelleen sama ihminen, meillä on vain ihana olento lisäksi mukana elämässämme, Nanna sanoo.

Tuleva jännittää sen verran, että Nanna on nähnyt unia siitä hetkestä, kun he vievät lapsen synnytyssairaalasta kotiin.

– Miten niin avuttoman kanssa pärjää, kun olen itse tällainen kohelo ihminen? Onneksi meillä on kaikki sukulaiset apuna ja ympärillä.

Vähän hippi

Raskaus ei ole hiljentänyt Nannan tahtia. Vauhdikas nainen on juuri palannut Dubaista lomalta, joka kokosi vielä viime kesäisten häiden polttariporukan yhteen. Viiden päivän aikana ystävättäret kiertelivät arabikaupungin nähtävyyksiä, loikoilivat rannalla ja söivät hyvin. Kun toiset lähtivät bilettämään, Nannaa ei harmittanut, vaan hän jäi tyytyväisenä hotellille.

– En kaivannut rälläämään. Ajattelin, että olen todella onnekas, sillä minulla on aviomies ja lapsi tulossa, Nanna kertoo.

Ystävilleen Nanna luki ääneen elämäntaitoguru Eckhart Tollen kirjaa Uusi maa, jonka ajatukset ovat kolahtanut häneen viime aikoina.

– Kaiken kiireen ja pinnallisuuden keskellä se saa minut havahtumaan: miksi me ihmiset haalimme koko ajan materiaa? Ehkä minusta on raskauden myötä tullut vähän hippi, minulla on lempeämpi ote itseäni kohtaan, Nanna kertoo.

Suomessakin Nanna on piipahtanut töiden ja vauvan takia. Hän aikoo synnyttää lapsen kotimaassaan ja käy täällä myös neuvolassa. Ensimmäiseen ultraan Jere ei kireän harjoitusaikataulun takia ehtinyt mukaan.

– Ultrassa raskaus konkretisoitui. Tuli hullu fiilis, kun kätilö kertoi, että täällä on yksi vauva. Ei kyllä ollut tullut mieleenkään, että niitä voisi olla enemmän.

Ei mikään äitipuoli

Jos Nanna aiemmin rakasti makeaa, nyt hän voisi syödä kerralla pussillisen mandariineja. Joidenkin mielestä suklaahimon laantuminen on selvä merkki siitä, että tulossa on poika.

Nannalla itsellään ei ole vahvaa tuntemusta lapsen sukupuolesta, mutta perheessä on yksi, jolle tulevan jäsenen sukupuolella on väliä: Jeren tytär.

– Ronja haluaisi pikkusiskon, Nanna kertoo.

– Heitän Ronjalle läppää, että hän joutuu vaihtamaan kakkavaippoja, sillä Jere eikä minä tehdä sitä.

– On selvää, että Ronjasta tulee yksi tärkeimmistä ihmisistä tulevan lapsen elämässä, hän vakavoituu.

"En halua olla äitipuoli vaan läheinen aikuinen."

Jeren 15-vuotias tytär Ronja kuuluu itsestäänselvästi uuteen perheeseen. Muutaman vuoden aikana Nannasta ja Ronjasta on tullut toisilleen tärkeitä, vaikka se aikaa vaatikin.

– Olen tosi onnellinen, että olen saanut tällaisen tytön elämääni. Ronja on ihana, hyvin kasvatettu tyttö, eikä turhia stressaile. En halua olla äitipuoli vaan läheinen aikuinen, ja meillä on rennot välit. Puhumme meikeistä ja pojista, Nanna kertoo.

Välillä Jere pyörittelee päätään naistensa juttuja kuunnellessaan. Niistä hän on ihan pihalla.

– Nannalla ja Ronjalla on omat systeeminsä, joista olen ihan ulkona. Mutta ehkä minäkin pääsen nykyään helpommin Ronjan maailmaan kiinni, kun hänestä on tullut aikuisempi, Jere sanoo.

Myös Nannan suku on ottanut Jeren tytön omakseen. Ronja touhuaa Nannan siskonlasten Danin ja Cessin kanssa, ja viisivuotias Cessi haluaa kylässä aina nukkua Ronjan vieressä.

– Joulunakin tytöt saavat nukkua täällä meillä, vaikka muut menevät hotelliin, Nanna kertoo.

Ylös pohjalta

Parikymmentä vuotta kestäneen kiekkouransa aikana Jere on antanut aihetta lukuisiin otsikoihin. Ne eivät ole häntä aina mairitelleet.

Nannaa Jeren pahan pojan maine ei kuitenkaan ole koskaan pelottanut. Hän haluaa uskoa kaikista ihmisistä hyvää ja on varma, että Jere on virheistään oppinut.

Niin ajattelee Jerekin. Hän ei ole ihminen, joka katuisi tai harmittelisi tekemisiään.

– Kaikki mikä on tapahtunut, on jollain tavalla opettanut ja kasvattanut. Se kaikki on myös tuonut minut tähän pisteeseen, Jere aloittaa.

– Olen mielettömän tyytyväinen elämääni tällä hetkellä. En olisi ikinä uskonut, että tässä iässä pelaan Euroopan huipputasolla lätkää ja saan siitä helvetin hyvän korvauksen. Olen löytänyt Nannan elämääni ja meille tulee eka lapsi. En ymmärrä, mistä voisin olla pahoillani.

Tyhmiäkin Jere myöntää tehneensä. Mutta toisin kuin moni olisi uskonut, hän on aina noussut vaikeuksistaan. Siihen on auttanut kaksi merkittävää asiaa.

– Jääkiekko on ollut mun pelastus ja pysyvä juttu elämässäni. Olen ollut lahjakas ja helvetin hyvä. Omat vanhempani ovat myös aina tukeneet minua ja uskoneet minuun.

– Oli aika, että mieluummin ryyppäsin ja bailasin kuin valitsin NHL:n, vaikka se olisi ollut mahdollista, Jere kertoo.

Kun tilaisuus näyttää Amerikan kaukaloissa tuli, Jeren uraa varjosti päihteiden käyttö. Hän oli monta kertaa katkaisuhoidossa NHL-uransa aikana.

– Minulle yritettiin tuputtaa uskontoa avuksi. Mutta niin kovasti olin päihderiippuvainen ja alkoholisti, että mulla oli silloinkin koko ajan päässäni ajatus: kaiken muun te voitte minulta viedä, mutta ette sitä, että pääsen ryyppäämään ja pitämään hauskaa jätkien kanssa, Jere muistelee 2000-luvun alkuvuosia.

"Olin juonut itseni siihen kuntoon, että kone hengitti puolestani."

Kymmenen vuotta sitten Jere oli vakavissa vaikeuksissa huumeiden kanssa. Hänet tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta ehdolliseen vankeuteen 2008. Samoihin aikoihin hän sai sakot kokaiinin käytöstä.

– Kun Suomen valtio, syyttäjä ja virkavalta hakevat sua linnaan, niin onhan se kova paikka, Jere muistelee.

Elämän käännekohta tuli vastaan, kun Jere vajosi kahdeksaksi päiväksi koomaan ja oli kuolla alkoholinkäytöstä johtuvaan haimatulehdukseen. Siitä muistuttaa ikuisesti hento hengitysputken arpi Jeren kaulassa.

– Se oli elämäni pysäyttävin hetki. Olin juonut itseni siihen kuntoon, että hengityslaite hengitti puolestani. Lääkärit totesivat jo, että olin kuolemaisillani, ja soittivat vanhempani hyvästelemään poikansa, Jere kertoo.

Lääkäreiden ihmeeksi Jere kuitenkin toipui, eikä hän ole tuon päivän jälkeen ottanut tippaakaan. Hänen haimansa on niin huonossa kunnossa, että Jere kuvailee olevansa allerginen alkoholille.

– Lopettaminen oli kova paikka, koska se ei tapahtunut omasta tahdostani ja juominen oli ollut minulla aina just se juttu. Ensimmäinen vuosi ilman viinaa oli varmaan vaikein vuosi elämässäni, koska olin 33-vuotiaaksi asti vain juhlinut ja pelannut jätkää. Molemmissa olin ollut yksi kovimmista.

– Alkoholin jättäminen oli parasta, mitä minulle on tapahtunut.

 


Nannalla on hyvä suhde Jeren 15-vuotiaan Ronja-tyttären kanssa. ”Meillä on omat juttumme. Puhumme meikeistä ja pojista.”

 

Riita elatuksesta

Nannan ja Jeren seesteistä elämää on varjostanut riita elatusavusta. Se koskee lasta, joka syntyi Jeren entisen avioliiton ulkopuolisesta suhteesta Minskissä, Valko-Venäjällä.

Jeren ja lapsen äidin näkemykset poikkeavat rajusti toisistaan.

– Minusta yritetään antaa sellainen kuva, etten kantaisi vastuuta lapsistani, vaikka olen maksanut isot elatusmaksut ja kaikki harrastukset ja asunnot, Jere sanoo.

– Fakta on, että oli hänen asiansa oli hoitaa ehkäisy ja minä vaadin aborttia, mutta hän ei suostunut siihen. Olen kuitenkin antanut lapselle sukunimeni ja Suomen kansalaisuuden, että hän pääsee aikuisena vaikka opiskelemaan ulkomaille, jos haluaa.

Nanna on yrittänyt toimia kiistassa välittäjänä, mutta huonolla tuloksella. Asia päätynee pian oikeuteen. Nanna ja Jere toivovat vain, että riita saa päätöksensä.

– Mitkään rahasummat ja sopimukset eivät ole lapsen äidille riittäneet, Nanna kertoo.

– Olen tehnyt kaiken, mitä toisesta maasta pystyn tekemään ja enemmänkin. Ja ehkä juuri sen takia lapsen äiti ei hyväksy mitään muuta kuin kokonaisvaltaisen elatuksen koko perheelleen, johon kuuluu myös kaksi muuta lasta aiemmasta suhteesta, Jere jatkaa.

Mutta jeremäiseen tapaan hän näkee tässäkin asiassa hyvän puolen.

– Kaikella tapahtuneella on varmasti oudolla tavalla myös tarkoituksensa. En tiedä, olisiko 28 vuotta kestänyt liittoni päättynyt ja Nanna tullut elämääni ilman esimerkiksi tätä keissiä.

Pahiksesta perheenisäksi

Nanna uskoo tietävänsä, millainen vanhempi Jerestä tulee heidän lapselleen.

Kerran Nanna löysi padiltään kasan kuvia, joissa Jere irvistelee sukulaistyttöjen kanssa. Dani-pojalle Jere on opettanut tärkeitä asioita kuten sen, että Helsinki ei ole Hesa vaan Stadi.

"Jere on tosi hyvä ja huolehtiva lasten kanssa."

– Jerestä tulee varmasti hyvä isä, Nanna sanoo.

– Hän haluaa olla läsnä lapsen elämässä alusta asti. Jere on tosi hyvä ja huolehtiva lasten kanssa.

Nanna uskoo, että molempien elämäntilanne on nyt oikea perheen perustamiselle. Jerellä tuskin on enää montaa pelivuotta jäljellä, ja alkoholin jättämisen jälkeen hänen elämänsä tärkeysjärjestys on kohdillaan.

– Olen ääripäitten tyyppi. Jos johonkin lähden messiin ja innostun, niin panen kaiken peliin, on sitten kyse pelaamisesta tai rakkaudesta, Jere sanoo ja vilkaisee ilkikurisesti vierellään istuvaan Nannaan.

– Kaikki minut tuntevat ihmiset tietävät, että olen oikeasti helvetin hauska ja positiivinen jätkä. Minua eivät huolet heiluta, Jere sanoo.

Samaa positiivisuutta Jere ja Nannan haluavat siirtää lapselleenkin. Pariskunnalla on valmiiksi niin samanlainen arvomaailma, ettei heidän ole tarvinnut kasvatuksesta pahemmin puhua.

– Hyvään perheeseen kuuluu paljon rakkautta, läheisyyttä, huolenpitoa ja luottamusta, Nanna sanoo.

– Olemme Jeren kanssa avarakatseisia, koska matkustelemme paljon. Haluaisin, että lapsemme oppii kohtaamaan erilaisuutta. En halua, että raha tai omistaminen määrittelee hänen ajatuksiaan.

Jere haluaa odottaa kumpi sieltä tulee, ennen kuin uskaltaa sanoa mitään tulevasta vanhemmuudesta. Käytöstavat, nöyryys ja silmäkulman pilke opetetaan joka tapauksessa kummalle vain.

– Tyttö on tyttö ja poika on poika. Kyllä sukupuoli vaikuttaa paljon. Jos se olisi poika, niin tiedän, mihin pojan pitää olla valmis, jotta hän selviää viidakosta läpi, Jere sanoo.

Kotimaa kutsuu

Jönköpingissä ilta alkaa hämärtyä, mutta Jere ja Nanna haluavat vielä nauttia herkkukahvit lempikahvilassaan vanhassakaupungissa.

Vaikka ikkunoista avautuva ruotsalainen pikkukaupunki jouluvaloineen on kaunis, pariskunta tuntuu olevan valmis palaamaan Suomeen.

– Jönköping alkaa olla kohta nähty, Nanna sanoo.

– Minulle on tullut hirveät respectit kaikkia kiekkovaimoja kohtaan. He vaihtavat epäitsekkäästi paikkakunnalta ja maasta toiseen miehen töiden perässä. Heti, jos olen täällä viikon tekemättä töitä, pitkästyn enkä enää jaksaisi. Minua ei haittaisi vaikka Jere lopettaisi tämän kauden jälkeen, Nanna sanoo.

– Mistään työstä ei saa samanlaisia kicksejä kuin pelaamisesta. Jengissä pystyy olemaan ihan mitä huvittaa eikä missään työpaikassa voi heittää samaa läppää kuin kopissa. Mutta minulla on paljon vaihtoehtoja tulevaisuudessa. Se voi olla vaikka valmentamista tai yhteinen kuntosali Nannan kanssa, Jere kertoo.

Hän on liigan vanhimpia pelaajia ja tietää, että lopettamispäätös on lähivuosien asia.

– Päätämme luultavasti pian, että tulemme Suomeen, ja elämä asettuu siellä aloilleen. Nanna, vauva ja perhe tulevat tärkeysjärjestyksessä ensin.

Voice of Finlandin uutena tähtivalmentajana aloittava Toni Wirtanen nousi Ääni ratkaisee -osiossa laulajakokelaiden suosikkivalinnaksi, mikä sai välillä muut valmentajat hermostumaan tosissaan. Kuva: Jonna Öhrnberg
Voice of Finlandin uutena tähtivalmentajana aloittava Toni Wirtanen nousi Ääni ratkaisee -osiossa laulajakokelaiden suosikkivalinnaksi, mikä sai välillä muut valmentajat hermostumaan tosissaan. Kuva: Jonna Öhrnberg

Voice of Finlandin uusi tähtivalmentaja Toni Wirtanen on viettänyt syksyn koti-isänä, kun vaimo Jannika B kilpaili Tähdet, tähdet -ohjelmassa.

Apulanta-muusikko Toni Wirtanen on pitänyt syksyn aikana sosiaalisessa mediassa yllä näkyvää kampanjaa Tähdet, tähdet -ohjelmassa kilpailleen vaimonsa Jannika B:n puolesta. Joka viikko hän on ylistänyt ylpeänä vaimoaan ja kannustanut häntä eteenpäin.

Ja sitä Wirtanen todella on – ylpeä. Jannika kertoi kesällä kamppailleensa uupumusta ja väsymystä vastaan. Siitä huolimatta hän päätti lähteä haastamaan itsensä vaativiin suoriin lähetyksiin – ja tuli kilpailussa lopulta toiseksi.

”Jokaisesta karikosta on olemassa väylä pois,”

– Pidän häntä sen ohjelman ehdottomana kaikkien aikojen henkisenä voittajana juuri siksi, että hän voitti itsensä niin monin kerroin siinä. Toivon, että ihmiset, jotka käyvät samoja asioita läpi, ottaisivat sen ikään kuin majakaksi. Jokaisesta karikosta on olemassa väylä pois, Wirtanen kuvailee.

Jannikan keskittyessä kilpailuun Toni vietti aikaa pariskunnan kaksivuotiaan Martta-tyttären koti-isänä. Seuraavaksi on kuitenkin isän vuoro hypätä jälleen television maailmaan, kun hän aloittaa yhtenä tammikuussa alkavan uuden Voice of Finland -kauden tähtivalmentajista.

Ottaako Jannika nyt roolin perheen somevastaavana?

– Jonkinlaista roolinvaihtoa tässä varmasti tapahtuu. Sen näkee sitten livelähteyksissä. Uskon kyllä, että saan hyvin Twitter-tukea, sillä rouva on kova twiittaamaan, Wirtanen pohdiskeli ohjelman lehdistötilaisuudessa.

Hän kertoo löytäneensä itse television katselun uudestaan sosiaalisen tv:n nousun myötä.

– Vitsi, miten paljon enemmän sai esimerkiksi Vain elämäästä irti, kun kävi vetojen välissä katsomassa Twitteristä, mitä niistä puhuttiin. Onhan se tavallaan sellaista oman egon buustausta, mutta toisaalta siellä voisi olla myös jotain ihan muuta. Se on kaksiteräinen miekka, hän miettii.

”Ensimmäistä kertaa elämässäni olen tilanteessa, että haluan pysähtyä aloilleni”, Antti kertoo.

Laulaja Antti Tuisku avaa tuoreessa Apu-lehden numerossa tulevaisuuden suunnitelmiaan.

Muusikko kertoi marraskuun alussa jäävänsä tauolle kevään 2018 areenakiertueen ja Provinssi Rockin keikan jälkeen. Syystä hän on kuitenkin vaiennut.

Nyt hän paljastaa, että aikoo hankkia tauon aikana hyvinvointivalmentajan pätevyyden.

– Ensimmäistä kertaa elämässäni olen tilanteessa, että haluan pysähtyä aloilleni. Musiikkia haluan tehdä seuraavan kerran vasta sitten, kun itselläni on oikeanlainen kipinä ja visio siitä, mitä todella haluan tehdä, hän kertoo Apulle.

”Olo on äärimmäisen kiitollinen, mutta myös haikea.”

Kun Antti marraskuussa ilmoitti tauostaan, hän kertoi tuntevansa ristiriitaisia fiiliksiä.

– Sen jälkeen aloitankin sitten määrittelemättömän pituisen keikkatauon. Olo on äärimmäisen kiitollinen, mutta myös haikea. Kiertueen päättävän festarivedon jälkeen on aika pistää pillit pussiin ja miettiä elämää muiltakin kanteilta. Ja ladata akkuja tulevaa varten – milloin ikinä sen uuden tulemisen aika sitten onkaan, hän kertoi.

Kesällä Antti kertoi Me Naisten haastattelussa, että haluaa panostaa omaan ja läheistensä hyvinvointiin. Hän rakennutti kotiinsa suolahuoneen, vei äitinsä viime talvena lomalle Los Angelesiin ja siskonsa miehineen Berliiniin Céline Dionin keikalle.

– Olen halunnut satsata siihen, että jaksan tehdä työni mahdollisimman hyvin. Mutta haluan tarjota elämyksiä myös läheisilleni. Hiljattain mökillä yritin sanoa sukulaisille, että kertokaa, jos tarvitsette tänne jotakin, hän kertoi.