"Me ei missään nimessä olla ystäviä, mutta ei myöskään vihamiehiä. Me ollaan veljeksiä – samasta puusta veistettyjä", ohjaaja Tuukka Temonen kuvailee hänen ja Toni Wirtasen suhdetta. Kuvat: Jonna Öhrnberg ja Lauri Rotko
"Me ei missään nimessä olla ystäviä, mutta ei myöskään vihamiehiä. Me ollaan veljeksiä – samasta puusta veistettyjä", ohjaaja Tuukka Temonen kuvailee hänen ja Toni Wirtasen suhdetta. Kuvat: Jonna Öhrnberg ja Lauri Rotko

Apulannan ex-basistin Tuukka Temosen mukaan hänen ja Toni Wirtasen välit ovat nykyään hyvät, joskin jäykät. – Jännitän Tonia. Siksi meidän tapaamiset eivät ole kauhean rentoja.

Perjantain Vain elämää -jaksossa Apulannan Toni Wirtanen paljastaa tehneensä Hei hei mitä kuuluu -hittikappaleen bändin silloiselle basistille Tuukka Temoselle. Tonin mukaan kappaleeseen kiteytyy valtava määrä aggressiota.

– Mun on pakko sanoa, että kirjoitin biisin meidän basistille Temoselle. Mua vitutti se todella paljon. Se oli 1995 tai 1994 syksyllä, kun sille tuli joku taidetrippi ja se ei suostunut enää tulemaan bänditreeneihin. Mua vitutti se niin paljon, ja kävin sen kanssa niin sanottua kriittistä palautekeskustelua sen himassa. Sitten ajoin autolla kotiin, ja siinä matkalla rupes tulee toi. Samoilta jaloilta kirjoitin biisin, Toni kertoo jaksossa.

Tuukka Temonen kertoo Me Naisille, että oli niin kiinnostunut Tonin päivästä Vain elämää -ohjelmassa, että katsoi jakson heti etukäteen Ruutu+ -palvelusta. Ohjelmassa Toni arvelee, ettei Tuukka tiedä olevansa hittibiisin innoittaja.

– Ei se mikään yllätys mulle ollut. En ole varma, mutta ihan kuin meillä olisi joskus Tonin kanssa ollut puhetta, että biisi on tehty mulle. Veikkaan, että joku muukin Apulannan biisi saattaa kertoa Tonin ja mun problemaattisesta yhteistyöstä, Tuukka Temonen sanoo.

Tuukasta ei ole kivaa, jos hän on tuottanut pahaa oloa tai se, että biisi on syntynyt kiukusta ja harmituksesta. Mutta hän on myös otettu kappaleesta ja siitä, että on läsnä Vain elämää -ohjelmassa, vaikka lähti bändistä jo vuosia sitten.

– Bändin historiaa ajatellen on hienoa, että olen ollut osallinen biisiin, sillä siitä tuli Apulannan läpimurtobiisi. Lisäksi ihmiset unohtavat usein sen, että kriisi ei ole pelkästään huono asia. Siitä syntyy aina jotain uutta.

Asioita ei puida kasvotusten

Vaikka Toni kertoo jaksossa olleensa "vittuuntunut" Tuukkaan ja tunteneensa valtavaa aggressiota, Tuukka ei ole kinä tuntenut samoin Tonia kohtaan.

– Minun ei ole täytynyt purkaa aggressiota Tonia kohtaan, koska en ole ikinä tuntenut sellaista häntä kohtaan. Olemme olleet Tonin kanssa monesta asiasta eri mieltä ja toimineet hassusti. Mutta ei me olla ikinä riidelty, oltu riidoissa tai inhottu toisiamme – ainakaan mun mielestä, Tuukka sanoo.

Tuukan mukaan Tonin "paljastus" Vain elämää -ohjelmassa kuvaa hyvin kaksikon tapaa kommunoikoida. He eivät ole ikinä puhuneet kriiseistä tai vaikeista asioista kasvotusten.

– Sehän vesittäisi koko jutun. Olemme käyneet näitä asioita läpi milloin Pasi Kostiaisen (ensimmäisen Apulanta-kirjan kirjoittaja), milloin Ari Väntäsen (uusimman Apulanta-kirjan kirjoittaja) välityksellä. Ja nyt Vain elämää -ohjelman välityksellä, Tuukka nauraa.

"Jännitän Tonia"

Tuukka kuvailee hänen ja Tonin välejä hyviksi – joskin jäykiksi.

– En yleensä jännitä ihmisiä kovin paljon, mutta Tonia jännitän. Se johtuu siitä, että hän on mulle tähti. Hänessä on sellaista karismaa, joka herättää kunnioitusta ja laittaa nöyräksi. Siksi meidän tapaamiset eivät ole kauhean rentoja.

– Me ei missään nimessä olla ystäviä, mutta ei missään nimessä myöskään vihamiehiä. Me ollaan veljeksiä – samasta puusta veistettyjä, Tuukka kuvailee.

Tuukka erosi Apulannasta vuonna 2005. Hän oli ehtinyt jo silloin luoda uraa mainos- ja musiikkivideoiden kuvaajana ja ohjaajana. Tuukan mukaan on Tonin ansiota, että hän saa nykyään elää unelmaansa.

– Toni ja Apulanta mahdollisivat sen, että saan tehdä nykyään dokumentteja. On Tonin ansiota, että sain jo bändiaikoina luoda toista uraa. Bändi ei ollut mun unelma, ja siksi olisi ollut väärin jatkaa siinä ja olla muiden unelmien tiellä.

Tuukalla ei ole mitään pahaa sanottavaa Tonista, ja terveisetkin ovat lämpimät:

– Toni on elämäni tärkein ihminen.

Lue myös:

Olga Temonen ärähti miehensä kohuelokuvasta

Tuukka Temonen herkuttelee Presidentintekijät-leffallaan

Toni Wirtanen ja Sipe Santapukki: "Olemme herkkiä poikia"

Jenni Parikka on tehnyt pitkään töitä vaikeasta kokemuksesta toipumiseen ja haluaa muistuttaa, että elämä voi olla taas onnellista. 

Narsistit ovat hyviä manipuloimaan. Heille on tyypillistä, että he ottavat yhden piirteistäsi ja paisuttelevat sitä. Jos esimerkiksi pidät puolesi, narsisti saattaa sanoa, että olet hankala ihminen eikä sinun kanssasi pysty keskustelemaan. Lopulta alat uskoa narsistin valheisiin. Valheet vaikuttavat minäkuvaasi ja voivat olla vahingollisia koko loppuelämän ajan.

Näin Jenni Parikka kuvailee narsisteja.

Hän eli parisuhteessa yhden kanssa ja on muutaman vuoden ajan tehnyt aktiivisesti työtä kokemuksesta toipumisen eteen. Samalla hän on auttanut muita. Hän on kirjoittanut kirjan Voima Narsistin kohdanneelle (Books on Demand). Parikan pääsanoma naristin kohdanneille on, että elämä voi olla taas kevyttä ja onnellista. 

– Kova työ siinä on, mutta se on mahdollista, hän kannustaa muita saman kohtalon kokeneita. 

Avun hakeminen on vahvuutta

Parikan mukaan apua on saatavilla. 

– Minusta tuntuu, kuin seisoisin jättiläisten olkapäillä, hän kuvailee kiitollisuuttaan kaikkeen saamaansa apuun. 

Narsismin uhreille hän antaisi seuraavat kaksi ohjetta:

  1. Poista hänet elämästäsi heti. Jos täysi blokki ei ole mahdollista, välttele hänen seuraansa niin pitkälle kuin mahdollista. 
  2. Toipuminen on prosessi, josta ei selviä yksin. Hae apua. Apua on saatavilla ja sen hakeminen on valtavaa vahvuutta. 


Mistä narsistin tunnistaa? 

Parikan mukaan topimusprosessista tekee hankalan se, ettei narsismia ole helppo tunnistaa. On olemassa narsistisia ihmisiä, jotka ovat itsekkäitä ja manipuloivia. On myös heitä, joilla on narsistinen persoonallisuushäiriö. 

”Kun narsismia lorahtaa liikaa, se on todella sairasta.”

– Meissä kaikissa on narsistisia piirteitä. Terveeseen itsetuntoon tarvitsee hitusen narsismia, mutta jos sitä lorahtaa liikaa, se on todella sairasta, Parikka kuvailee. 

Lisäksi Parikka mainitsee, että narsistit ovat sosiaalisesti taitavia ihmisiä. He valitsevat uhrikseen helposti alistuvia ihmisiä. Sen lisäksi heillä on oma "hovinsa", joka pitää heitä mahtavina ihmisinä. Narsisti on lähipiirilleen niin mukava, ettei kukaan heistä tahdo uskoa hänen sairastavan narsismia. 

Narsistit näyttävät todella itsevarmoilta ja hyväsydämisiltä ihmisiltä, mutta todellisuudessa heillä on huono itsetunto. Narsismi on heille suojaviitta, he tarvitsevat muiden alas polkemista oman itsetuntonsa nostamiseen. 

– Itselläni meni eron jälkeen pari vuotta, ennen kuin ymmärsin sattuman kautta, ettei rakastamani ihminen ollut sitä, mitä oli esittänyt, Parikka kertoo. 

Tietoinen läsnäolo auttaa vanhojen muistojen käsittelyssä

Vaikka Parikka on työstänyt toipumistaan aktiivisesti jo usean vuoden ajan, haavat eivät ole poistuneet kokonaan. 

– Narsistin kohtaaminen on jotain todella musertavaa, eikä sitä kokemusta saa ikinä pois itsestään. Haava paranee ja välillä se pulpahtelee pintaan, Parikka kertoo. 

Välillä jotkut pienet asiat saattavat muistuttaa vanhoista kokemuksista. Myös keho saattaa reagoida muistoihin voimakkaasti. Tietoinen läsnäolo auttaa tällaisissa tilanteissa. 

– Jos jokin muistuttaa minua entisestä, tunteet tulevat pintaan. Silloin minun täytyy tajuta, että nuo asiat eivät ole todellisuutta, vaan menneisyyttä. Minun täytyy tehdä valinta lähdenkö mukaan vai en, Parikka kuvailee vaikeiden tilanteiden hallintaa. 

Tärkeää on myös antaa kipeiden tunteiden tulla pintaan ja tuntua. 

– Anna tunteiden tulla. Ne kyllä menettävät tehoaan heti, kun vain pääsevät esiin. Nousevat muistot voivat olla todella voimakkaita ja niiden käsittelemiseen voi tarvita myös ammattilaisen apua hän neuvoo.

Fatbardhe Hetemaj on tehnyt uraa politiikassa. Hän naurahtaa, että on sisarusnelikon ainoa naimaton. – Toisella veljellä ja siskollani on lapsia. Olen heille se hullu täti.

Fatbardhe Hetemaj, 32, odottaa viikonlopun Maailma kylässä -festivaalia, jolloin hänen perheestään kertova Kotimaa Kosovo-Suomi –dokumentti saa ensi-iltansa.

Dokumenttia tehtiin puolitoista vuotta ja se nosti naiselle pintaan monia muistoja. Hetemaj´n neljän sisaruksen vanhemmat saapuivat Kosovosta Suomeen vuonna 1992, jolloin Fatbardhe oli 7-vuotias.

– Ehkä arkielämässä oli pelon jälkeen vaikeinta tasapainoilla kahden kulttuurin välillä. Meidän kulttuurissa olin tottunut koskettamaan ihmisiä. Täällä on tietty etäisyys.

”Ala-asteella ihmettelin, kun kysyttiin, voit sä olla? Sanoin tietysti kaikille, että voin.”

– Ala-asteella ihmettelin myös, kun kysyttiin, voit sä olla? Sanoin tietysti kaikille, että voin ja sitten minulle suututtiin, kun olin luvannut niin monelle. En ymmärtänyt yhtään, että pitäisi olla vain yhden kanssa kerralla, vaan otin kaikki siipieni suojaan. Olen aina ollut tällainen paljon puhuva, Fatbardhe kertoi eilen Mummotunnelin kesän VIP-avajaisissa.

Hetemaj'n sisarusnelikko on kuuluisa saavutuksistaan. Molemmat veljet pelaavat ammatikseen jalkapalloa, Perparim Italiassa ja Mehmet Seinäjoella. Fatbardhe on tehnyt uraa politiikassa. Hän naurahtaa, että on sisarusnelikon ainoa naimaton.

– Toisella veljellä ja siskollani on lapsia. Olen heille se hullu täti. Olemme yhä tosi läheisiä.

Fatbardhe viettää itse sinkkukesää.

– Kaikki väittävät, että minulla on kumppanin suhteen kovat kriteerit. Minun pitää tuntea, että kyseessä on minun ihminen ja toki kumppanin pitää miellyttää myös silmää. 

– Haluan kuitenkin painottaa, että elämäni on hyvää näinkin. Olen huomannut, että lapsettomia suojellaan, eikä heiltä kysellä henkilökohtaisia kysymyksiä, mutta sinkuilta udellaan tosi henkilökohtaisesti, että miksi miestä ei ole löytynyt. Se ärsyttää joskus.

Kotimaa Kosovo-Suomi, TV1 ma 28.5