Näin Diana ja Pertti Neumann kertoivat tapaamisestaan ja suhteestaan Me Naisille viisi vuotta sitten ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen (17.2.2005).

Kuinka tapasitte?

Pertti: Ensimmäisen tapaamisen jälkeen selvitin Dianan puhelinnumeron ja soitin pyytääkseni hänet treffeille. Tapasimme ravintolassa Helsingin keskustassa. Juttu luisti, ja kerroimme toisillemme tunnissa sen hetkiset elämänvaiheemme. Kohtalolla oli sormensa pelissä. Tapaaminen oli ihmeellinen, ja heti tuntui, että se on siinä. Takanani oli rankkoja etsikkovuosia, olin elänyt aika railakasta elämää. Näin jälkikäteen zoomaten voin sanoa, etten kymmenen vuotta sitten olisi ollut valmis ottamaan isän vastuuta.

Diana: Olin Dingo-fani 1980-luvulla, ja kohtasimme silloin useammankin kerran toisistamme tietämättä. Emme halua kertoa, kuinka tapasimme, mutta Pertti soitti minulle yllättäen pyytääkseen ulos. Olin ajaa tieltä, kun hän esitteli itsensä. Tulimme heti luontevasti juttuun. Meidän oli helppo puhua, ihan kuin olisimme tunteneet toisemme aina.

Millaista oli seurustelun alkuaika?

Diana: Totta kai olin hirveän rakastunut ja onnellinen, mutta siinä vaiheessa minä olin paljon realistisempi. Pertin niskaan piti välillä kaataa jäitä, sillä hän oli jo ensimmäisellä viikolla muuttamassa luokseni. Minä halusin toppuutella ja ottaa rauhallisemmin.

Pertti: Treffailimme, kävimme leffassa ja niin pois päin. Aloin heti hivuttaa jalkaani Dianan yksiöön, koska tiesin, että tämä on nyt tässä. Siihen asti olin notkunut epämääräisissäkin porukoissa. Olin varsinainen tuulihattu.

Mitä muistatte häistänne?

Pertti: Huikeat juhlat. Tiesin sen olevan minulle toinen, mutta viimeinen kerta alttarilla. Tunsin, että elämäni tulee muuttumaan konkreettisesti 

Millaisille asioille nauratte?

Pertti: Sain kunnon naurut, kun Onni-koira trimmattiin tänään. Tuli myös hymyiltyä itselle, kun leikkasin hiukseni aivan lyhyeksi peilin edessä. Nyt meillä on pojan kanssa samanlainen tyyli.

Diana: Nykyisin nauramme yhdessä lapsen ilmeille ja tekemisille. Itse nauran joskus omalle jääräpäisyydelle ja tyhmyydelle. Vahingonilosta emme naura esimerkiksi tositelevisio-ohjelmille.

Mistä riitelette?

Diana: Isoin ja nopein kina syntyy siitä, kun minä jaksan jäkättää. Silloin Pertti saattaa huutaa: ’Ole hiljaa!’ Vaadin ehkä toiselta liikaa.

Pertti: Mä olen hiton huono riitelemään. Vaakaihmisenä olen diplomaattinen ja tavoittelen rauhaa.

Kuinka sovitte?

Diana: Jompi kumpi tulee pussaamaan tai halaamaan.

Pertti: Pusu tai halaus on hyvä. Minut saa sen jälkeen lupaamaan mitä vaan. Oikeasti en tykkää epäoikeudenmukaisuudesta. Sellaisissa tapauksissa saatan olla vihainen pitkäänkin, yleensä en.

Kuinka hellitte toisianne?

Diana: Silittely ja hellittely on vauvan jälkeen jäänyt vähän vähemmälle. Pertti tuo usein kukkia tai minä ostan vaikkapa hauskan kortin, joka liittyy jotenkin päivän teemaan.

Pertti: Tuon Dianalle kukkia tai silittelen häntä.

Mikä saa teidät itkemään?

Pertti: Joskus, kun syötän lasta ja katselen häntä silmiin, silmänurkat kostuvat ja tulee nieleskeltyä.

Diana: Väsymyksen takia itkettää välillä kaikki, mutta elokuvat ja ihmisten kohtalot itkettävät. Ennen surin sitä, mitä eläimille tapahtuu telkkarissa. En tiedä, itkisinkö enää sen vuoksi. Ehkä lapset liikuttavat nyt enemmän.

Kuinka aiotte hoitaa parisuhdettanne?

Pertti: Kyllä viikonloppu kahdestaan voisi tulla ajankohtaiseksi tuossa myöhemmin keväällä.

Diana: Vielä en raaski antaa poikaa mummolaan viikonlopuksi, enkä ole vielä loman tarpeessa.

Millaisia yhteisiä unelmia teillä on?

Pertti: Viinitila Toscanasta. Ei, kyllä me eletään aika tavalla tässä hetkessä, mutta onhan niitä pieniä juttuja joita olisi kiva toteuttaa.

Diana: Italiasta haluaisin talon, mutta ensin mökin tästä lähempää. Kyllä lapsia saisi tulla lisääkin.

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla