Topi Saha soittaa mieluummin suurelle yleisölle kuin pienelle porukalle tuttuja. Kuvat Karoliina Paatos
Topi Saha soittaa mieluummin suurelle yleisölle kuin pienelle porukalle tuttuja. Kuvat Karoliina Paatos

Muusikko Topi Saha, 25, tekisi mieluiten jäähallikeikkoja jättiyleisöille.

Onpa sinulla mainio nimi, Topi Saha! Onko se aito vai taiteilijanimi?
Nimeni on ihan kasteessa saatu, tällaisen päälle ei ole tarvinnut keksiä taitei­lijanimeä. Nimestäni väännetään usein vitsiä, eikä monestikaan kovin kekseliästä. Yleensä vitsit liikkuvat osastolla 'Saha soi'. Olen kuullut ne kaikki.

Tyylisi pohjautuu menneeseen aikaan, mikä siinä historiassa kiehtoo?
En harrasta mennyttä aikaa nostalgian tai retroilun vuoksi. Kansan­tarut ja -laulut ovat kestäneet aikaa, koska ne kertovat mielenkiintoisista ­tapahtumis­ta ja onnistuvat kosket­tamaan. Aluksi törmäsin vanhoihin kertomuksiin puolivahingossa, mutta myöhemmin kiinnostuin niistä niin, että aloin opiskella folkloristiikkaa.

Synnyinseuduillani Kaustisilla musiikkiperinne käyttää vanhojen tarinoiden yhteistä arkkua, josta saa vapaasti ammentaa.

Millaisen jäljen kotiseutusi Kaustinen jättää mieheen?
Kaustinen on muuten tavallinen pikkukylä, mutta sillä on syystäkin maine musiikin kyllästämänä kasvuympäristönä. Pelimanniperinne elää ja voi ­hyvin, ja kansanmusiikkijuhlat ovat ­kesän kohokohta. Niillä minäkin olen pyörinyt taaperoikäisestä lähtien. Kotona meillä soi aina. Myös isäni ja vanhin veljeni ovat muusikoita ja toinen veljeni pyörittää pienlevy-yhtiötään. Kai ympäristö jätti jotain luonteeseeni.

Miten muusikkous on muuttanut tapojasi kuluttaa musikkia?
Tunnustan itsessäni välillä pikkusieluisuutta. Aiheuttaa näet pientä ärsyyn­tymistä, jos joku on liian hyvä – varsinkin sellaisessa musiikissa, joka liippaa läheltä omaani. Silloin ajattelen, että vitsit, toihan on paljon parempi kuin minä.

Mikä muusikon hommassa on vaikeinta?
Olen kai valinnut väärän alan, sillä alussa en pitänyt esiintymisestä yhtään, varsinkin soolokeikat tuntuivat vaikeilta ja stressaavilta. Kun soitto ja laulu menevät hyvin, lavalla on parhaimmillaan mielettömän kivaa, mutta kun kappaleiden välissä pitäisi rupatella, tulee vaivaantunut olo. Olen huomannut, että suurelle kasvottomalle massalle on helpompi soittaa kuin pienelle porukalle puolituttuja. Jos saisin päättää, tekisin koko ajan pelkästään isoja jäähallikeikkoja.

Veikkaan siis, että nautit esiintymisestä viime vuoden Syksyn sävelessä?
Kyllä, vaikka hetkeä ennen lavalle menoa vahvari hajosi ja kitarasta katkesivat kielet. En ole vieläkään pystynyt katsomaan nauhoitusta, joten uskottelen itselleni, että esiintymisemme meni hyvin.

Topi Saha

■ Muusikko ja lauluntekijä syntyi Kaustisilla 1987, asuu Helsingissä.

■ Pitää itseään korkeintaan musiikin puoliammattilaisena. "Ammattilaisuus ei ole itseisarvo. Tärkeintä on pitää homma mielekkäänä, ei tehdä 250 keikkaa vuodessa."

■ Debyyttilevy Verta ja lihaa (2010) valikoitui HS:n vuoden levyihin. 

■ Uusi levy Kolme veljee ilmestyi 22.3.

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla