Savolainen Katri tapasi suomenruotsalaisen miehensä ystävien kautta. ”Meitä yhdistää rauhallisuus, ja olemme molemmat luksusboheemeja.” Kuva: Anna Huovinen
Savolainen Katri tapasi suomenruotsalaisen miehensä ystävien kautta. ”Meitä yhdistää rauhallisuus, ja olemme molemmat luksusboheemeja.” Kuva: Anna Huovinen

Muotisuunnittelija Katri ­Niskanen rakastui 14 vuotta vanhempaan muusikko­puolisoonsa ensi silmäyksellä. – Osaamme antaa tilaa toisillemme, Katri sanoo. 2-vuotiaan pojan äiti on oppinut myös armollisuutta.

Mustat, teräväkärkiset Valentinot. Niillä muotisuunnittelija Katri Niskanen, 30, hemmotteli itseään viimeksi. Ne oli pakko saada, vaikka hintaa oli yli viisisataa euroa.

Hän luovii rennosti skumppa kädessä seurapiirikutsuilla, vastailee tottuneesti julkkismorsianten hääpukutilauksiin ja ostaa silmääkään räpäyttämättä luksustuotteita, jos niistä on iloa.

Tämä on se puoli, joka Katriin helposti yhdistetään.

Yhtä luontevasti hän kuitenkin askeltaa hiekkalaatikon laidalle, ei tosin niillä stilettikoroilla vaan mustilla lenkkareilla, ja alkaa rakentaa hiekkakakkua. Leikkipuistossa on elämä, joka vaatii paljon enemmän huomiota kuin glamourhumu tai yrittäjän arki: Katrista tuli äiti reilut kaksi vuotta sitten.

Samoihin aikoihin Katri eli uransa kiireisintä huippua. Mallistoja esiteltiin muotimessuilla Pariisissa, New Yorkissa ja Las Vegasissa, ja Katri suunnitteli uusia kokoelmia, teki mittatilauspukuja ja pyöritti toimitusjohtajana yrityksensä rutiineja. Vuosi sitten liikekin muutti paraatipaikalle kalliille ostoskadulle Helsingin ydinkeskustaan.

”Jos oikeaa aikaa odottaa, sitä ei vain tule.”

– Punnitsin, onko ikinä oikeaa aikaa tulla äidiksi, mutta en usko. Jos sellaista odottaa, sitä ei vain tule. Elämä ei ole koskaan niin tasaista, Katri sanoo.

– Enemmän pelkäsin sitä, miten itse sujahdan siihen hiekkalaatikkomaailmaan, vaikka olen aina pitänyt lapsista ja halunnut perheen. Se sujui onneksi hyvin.

Pojan syntymän jälkeen elämä ja omakuva kuitenkin muuttuivat.

Uhrauksia töissä

Ennen Katrin intohimo oli istua illat kynä kädessä ja piirtää. Hän teki töitä vaikka yli puolen yön, ja kaikki pyöri työn ympärillä.

Nyt luovuus on valjastettava päiväkodin aukioloaikaan.

– Olen päättänyt, että lapsen ollessa läsnä en edes yritä tehdä töitä, sillä hän aistii sen. Se on hukkaan heitettyä aikaa meille molemmille.

– Ei luovuus ole kuitenkaan sitä, että fiilistelen miten sattuu, vaan ideat pyörivät päässä pitkään. Nyt suunnittelen etukäteen, milloin saan vapauttaa ne. Työpäivän tunneista on tullut arvokkaampia, ja ne on pakko käyttää tehokkaasti. Lapsi asetti minulle rajat, miten paljon voin tehdä töitä, ja se on ihan hyväkin asia.

Toisaalta juuri tämän unelmansa eteen Katri on koko uransa tehnyt töitä. Kun hän voitti Muodin huipulle -kisan 23-vuotiaana, hän valmistui samaan aikaan koulusta ja oli jo ehtinyt työskennellä muun muassa Luhdalla kellokortilla.

”Olen kiitollinen, että ystäväni ovat pysyneet, vaikka minusta ei ole kuulunut mitään.”

Kouluaikoina Katri oli asunut myös kuukausia Intiassa työharjoittelussa ja nähnyt, miten vaatteita valmistetaan tehtaissa suuryrityksille. Se oli silmiä avaava kokemus, ja tv-kisan voitto toi sysäyksen lähteä ihan toiseen suuntaan.

Nyt Katrin vaatteita myydään Suomen lisäksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Paraikaa työn alla on morsiuspukumallisto, sillä niitä Katrilta tilataan paljon. Viimeksi kilpauimari Emilia Bottas halusi puvun juuri Katrilta, vaikka olisi voinut tilata sen mistä tahansa maailman muotitalosta.

Katrista on tullut myös suomalaistähtien, kuten Jenni Vartiaisen tai Hanna Pakarisen, luottovaatettaja ja Linnan juhlien pukukuningatar. Tämänkin vuoden juhliin pukuja on teossa jo useita.

– Totta kai se on vaatinut uhrauksia. Olen päämäärätietoisesti tehnyt mitä haluan ja käyttänyt siihen kaiken aikani sekä verta, hikeä ja kyyneleitä. Aika on ollut pois ystäviltäni ja ydinperheeltäni, mutta olen kiitollinen, että ystäväni ovat pysyneet, vaikka minusta ei ole kuulunut pitkiin aikoihin mitään.

Katri myöntää, että vaikka hän ulospäin saattaa näyttäytyä seurapiirisuhaajana, hän on todellisuudessa aikamoinen erakko. On pakko olla, jos tekee työtä omassa päässään.

– Tykkään mennä metsän hiljaisuuteen ja kääntyä sisäänpäin, koska sieltä se kaikki lähtee. En siis koe menettäneeni mitään valintojeni takia.

Kahden luovan kohtaaminen

Haastetta lapsiperheen ja yrittäjän arkeen tuo se, että Katrin avomies, muusikko Niklas Varisto, 44, on myös luovalla alalla. Niklas soittaa Egotripissä kitaraa, ja kun hän lähtee keikoille, se ei tapahdu yhdeksän ja viiden välillä.

– Emme selviäisi ilman turvaverkkoja. Nuorin siskoni Iita ja molempien vanhemmat auttavat usein.

Katri ja Niklas tapasivat kuusi vuotta sitten perinteisesti, ystävien kautta baarissa. Se oli Katrin puolelta rakkautta ensi silmäyksellä. Parilla on ikäeroa 14 vuotta, mutta sitä ei Katrin mielestä huomaa.

– Meillä oli heti harmoninen olo ja vahva yhteys, jonka tunnistaa oikean ihmisen kanssa. Ymmärrämme toistemme työtä ja osaamme antaa tilaa toisillemme. On tärkeää kunnioittaa toisen tarpeita, ja minusta me onnistumme siinä.

– En ajattele ikää. Meillä ei ole edes erillisiä sukupolvikokemuksia, kun kumpikaan meistä ei ole tykännyt valtavirrasta vaan vähän taiteellisimmista asioista.

”Olemme molemmat luksusboheemeja ja haluamme hemmotella itseämme.”

Katria ja Niklasta yhdistävät myös rauhallisuus ja elämästä nautiskelu.

– Olemme molemmat luksusboheemeja eli yhtä aikaa sekä rentoja että snobeja. Meillä ei ole liikaa rutiineja, ja haluamme hemmotella itseämme ja tuoda arkeen mahdollisimman paljon luksusta pienillä jutuilla.

Käytännössä se tarkoittaa pitkiä, laiskoja aamuja aina, kun niihin on mahdollisuus, sekä kahvihetkiä ja ruuasta nauttimista – sekä harkitusti niitä luksusostoksia.

– En minä mitään kultaämpäriä kuitenkaan toiselta odota! Katri nauraa.

– Yritän kohottaa arkea pikkujutuilla. Tulen hyvälle mielelle kukkakimpusta, sellaisista pienistä arjen piristyksistä, tai treffeistä.

Vaikka moni liitto alkaa natista pikkulapsivaiheessa uhmakohtausten keskellä, Katrin mielestä heille on käynyt päinvastoin. Lapsi on tuonut suhteeseen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.

– Jokainen meistä tuo tiimiimme oman juttunsa. Lapsi tuo meille rakkautta ja tutustuttaa meidät maailmaansa, jossa moni asia näyttäytyy aivan erilaisena.

Äidin urotyö

Katrin oma lapsuus oli vastakohta nykyisyyteen: hän kasvoi maalla syvällä Savossa, ja lyhin reitti kouluun kulki peltojen läpi.

Oli pakko hiihtää. Perässä hiihti kaksi vuotta nuorempi pikkusisko Kerttu.

1990-luvun loppuvaiheessa Kerttu paineli jo ohi. Toissa talvena Kerttu ja kuusi vuotta nuorempi pikkuveli Iivo hiihtivät olympiamitalit, Iivo jopa kultaa.

– Ei siellä Vieremällä ollut muuta tekemistä kuin hiihto. Meni vain pihalle!

Katria hiihto ei houkuttanut koulumatkoja enempää, mutta Kerttu ja Iivo innostuivat sen verran, että sihteerinä työskennellyt äiti ja koneteknikkoisä alkoivat kuskata heitä kisoihin.

Katria vietiin siihen kylän toiseen harrastukseen, kuvataidekerhoon, ja hän ompeli verhoista mekkoja, kun sisarukset hikoilivat hangessa. Vimma oli sama.

”Äiti on paras kaverini.”

Paljon oli kiinni vanhemmista, ja heitä Katri kiitteleekin. Arkisen auttamisen lisäksi he luottivat ja antoivat lastensa uskoa omiin unelmiinsa, vaikka ne rehellisesti sanoen tuntuivat savolaiskylässä hyvinkin kaukaisilta.

– Meitä kaikkia yhdistää sisäinen palo ja määrätietoisuus oman uran eteen. Vaatesuunnittelijan ammatti kuulosti absurdilta, mutta niin kuulostivat olympiamitalitkin. Emme ole missään vaiheessa olleet kateellisia toisillemme, päinvastoin. On ollut hienoa seurata toisten menestystä.

Sisarusten ja vanhempien välit ovat edelleen niin tiiviit, että he ovat tekemisissä päivittäin. Viestit lentelevät ja puhelin soi, ja silloin Katrikin viäntää taas savvoo.

– Tänään sain jo äidiltä viestin, jossa toivotettiin kivaa päivää. Sellainen lämmittää. Äiti on paras kaverini, ja vasta nyt alan ymmärtää, millaisen urotyön hän on tehnyt kasvattaessaan neljä lasta. Ei se helppoa ole ollut, vaikka se siltä lapsena näytti.

Kahden vuoden ja yhden lapsen kokemuksella Katri sanoo oppineensa äitiydestä kärsivällisyyttä ja tilanteen hallintaa.

– Vaikka olisi vaikeaa, tiedän, että se vaihe kestää vain hetken. Näin ajattelin, kun vauva itki öisin. Kestän myös paineita enkä hirveästi stressaa kotona, vaan olen aika lungi. Luonteenikin on sellainen, että tykkään, että on dynamiikkaa eikä elämä ole pelkkää perunavelliä.

– Olen oppinut myös armollisuutta. Jos tänään ei siivota, ehkä sitten huomenna. Sohvalla saa syödä ja murustaa, koska niin teen minäkin.

Sopiva keho

Kun työskentelee hoikkuutta ihannoivalla alalla, myös oma kehonkuva joutuu väistämättä suurennuslasin alle. Se ei tarkoita välttämättä muiden katseita vaan oman itsensä tarkastelua.

Katri myöntää, että ulkonäkö on hänellekin tärkeä asia, mutta vain hänen itsensä vuoksi. Se, miltä näyttää, tuo Katrille itsevarmuutta.

– Vaikkei minulla ole koskaan mitään komplekseja ollut, raskauden jälkeen olen tyytyväisempi omaan kehooni kuin koskaan. Raskaus oli koettelemus, ja kun kehoni kesti sen, minulla on tyyni olo ja hyväksyn itseni täysin.

”Jos vaate saa olemaan rennompi, se lähentelee jo psykologiaa.”

Äitiys ja oman kehon koon vaihtelu avasivat silmät myös suunnittelussa: normielämä ei ole nollakokoa, vaikka muoti kuvataankin hoikkien päällä.

– On imetystä, mahan turpoamista ja muita haasteita. Vaatteen pitää muuttua kropan tarpeiden mukaan, ei toisinpäin, ja nollamekkoon ei tarvitse mahtua, jos se ei ole luontainen koko. Vaatteen tulee aina tehdä kantajansa olo hyväksi, ja se on tärkeämpää kuin miettiä jotain selkämakkaraa.

Katrista hoikkuutta ihannoidaan siksi, että se edustaa itsensä ja elämänsä hallintaa, nykyajan kovia arvoja. Hän on tarkka siitä, ettei välitä sellaista asennetta eteenpäin.

– Haluan opettaa myös lapseni hyväksymään kehonsa. En esimerkiksi kommentoi negatiivisesti itseäni tai muita. Haluan kuitenkin rohkaista häntä pukeutumaan oman mieltymyksensä mukaan, sillä pukeutuminen on yksi itseilmaisun muoto, Katri sanoo.

– Toki muotimaailma on pinnallinen, mutta jos vaate saa olemaan rennompi ja oma itsensä, se lähentelee mielestäni jo psykologiaa.

Katri Niskanen

  • Muotisuunnittelija syntyi 10.5.1986 Oulussa.
  • Voitti Muodin huipulle -kisan 2009. Luonut Katri Niskanen -vaatemalliston.
  • Suunnitellut pukuja Linnan juhliin sekä hääpuvut muun muassa Emilia Bottakselle, Anna Abreulle ja Nina Backmanille.
  • Asuu Helsingin keskustassa. Perheeseen kuuluvat 2-vuotias poika ja muusikkoavomies, Egotripin kitaristi Niklas Varisto.
  • Harrastaa vaihtelevasti joogaa ja pilatesta sekä taidenäyttelyitä.
29-vuotiaan Alina Tomnikovin näyttelijänura on nyt hurjassa nosteessa. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg
29-vuotiaan Alina Tomnikovin näyttelijänura on nyt hurjassa nosteessa. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg

Näyttelijä Alina Tomnikovia kutsuttiin jo lapsena Suomen Juulia Roopertiksi. Ujo lapsi rakasti esiintymistä kotona isänsä vhs-kameralle.

”Milloin nää sinne Puttoukseen?” sukulaiset Oulussa ovat kyselleet näyttelijä Alina Tomnikovilta, 29, jo pitkään. Nyt se vihdoin tapahtuu, ja Alina on pestistä tohkeissaan itsekin.

– Olen katsellut Putousta sen alkukausista lähtien, ensin ihan muina faneina, sitten näyttelijän vinkkelistä. Olen ihastellut, miten monipuolisesti näyttelijät saavat siinä revitellä. Tunnen, että nyt oli minulle oikea aika lähteä mukaan.

Katso videolta, millainen kujeilija Alina oli jo lapsena! Videopotpuri on kooste Alinan Dimka-isän kuvaamista vhs-nauhoista.


Alina tuntuu rytinällä lyöneen läpi urallaan parin viime vuoden aikana. On tv-sarjoja Syke, Pää edellä, Downshiftaajat ja Donna sekä elokuvia Rendel, Tuntematon sotilas, pari Rölliä sekä pian ensi-iltansa saava Veljeni vartija.  Niiden lisäksi Alina on näytellyt muun muassa Ryhmäteatterissa sekä Kansallisteatterissa.

– Olen saanut tehdä draamaa, sketsiviihdettä ja kaikenlaista. Putous-komedia on yksi asia lisää taiteilijuuteni sisällä.

Sukulaistäti kutsui Alinaa Suomen Juulia Roopertiksi jo silloin, kun tyttö oli polvenkorkuinen.

– Lapsena haaveilin, että minusta kasvaisi Pretty Womanin ihana kiharatukka tai Fifth Elementin Leeloo, jota Milla Jovovich näytteli. Nykyään mieluusti näyttelisin sellaisia rooleja, mutta enää en haluaisi olla he, Alina nauraa.

Muiden mokailu puhdistaa

Alina kiittelee Putous-porukan keskinäistä yhteishenkeä. Sen kokeneet tekijät rauhoittelevat ensikertalaisia ja muistuttavat nauttimaan kaiken tohinan keskellä.

– Pirullista onkin, että paineet tulevat itseltäni. Tiedostan hyvin ohjelman suosion, Alina sanoo.

Alinaa viehättää, että suosikkiohjelma on koko perheen viihdettä.

– Se yhdistää ikään katsomatta, hän miettii.

– Ja onhan siinä sekin, että katsomalla sekoiluamme ja mokailuamme ihmiset voivat kotisohvillaan puhdistua omista nolouksista. Siinä kunkin häpeät himmenevät, kun seuraa muiden painavan menemään ilman mitään häpyä.

Putous MTV3 pe 20.1. alkaen.

Ei omena kauas puusta putoa – vai miten se nyt meni?

Monilla Putous-näyttelijöillä on kuuluisat vanhemmat. Ja on useilla entisillä Putous-näyttelijöillä myös taiteilijapuoliso.

Pihla Penttinen – isä Pertti Sveholm

Pertti ja Pihla vuonna 2015. Kuva: Mikko Hannula
Pertti ja Pihla vuonna 2015. Kuva: Mikko Hannula

Pihla Penttinen, 39, on kokenut näyttelijä, mutta Putouksesta hänet nähdään tällä kaudella ensimmäistä kertaa. Pihlan isä on näyttelijä Pertti Sveholm. Pertti on ollut mukana yli sadassa televisiosarjassa ja elokuvassa, ja hänet on palkittu Jussi-patsaalla kahdesti.


 

Kiti Kokkonen – isä Ere Kokkonen ja äiti Titta Jokinen

Kiti ja Titta vuonna 2011. Kuva: Sanoma-arkisto / Tuukka Ylönen
Kiti ja Titta vuonna 2011. Kuva: Sanoma-arkisto / Tuukka Ylönen

Myös Kiti Kokkonen, 43, on mukana Putouksessa ensimmäistä kertaa. Hänen isänsä on vuonna 2008 kuollut ohjaaja Ere Kokkonen, jonka luona Kiti myös vietti lapsuutensa. Kitin äiti on näyttelijä Titta Jokinen.

 

Roope Salminen – isä Eppu Salminen, äidit Minna Turunen, Riitta Havukainen

Roope Salmisen, 28, isä on näyttelijä Eppu Salminen ja biologinen äiti näyttelijä Minna Turunen. Roope vietti lapsuutensa isänsä Eppu Salmisen ja tämän silloisen puolison, näyttelijä Riitta Havukaisen kanssa. Uusperheeseen kuuluivat Riitan aiemmassa suhteessa syntynyt tytär Katariina Havukainen sekä Epun ja Riitan yhteinen lapsi, Santtu.

 

Myös joidenkin vanhojen Putous-näyttelijöiden isä tai äiti on taiteilija. Lisäksi monella ohjelmassa nähdyllä näyttelijällä on taiteilijapuoliso.

Iina ja Minka Kuustonen – isä Mikko Kuustonen

Mikko ja Iina Kuustonen vuonna 2011. Kuva: Sanoma-arkisto
Mikko ja Iina Kuustonen vuonna 2011. Kuva: Sanoma-arkisto

Sekä Iina että Minka Kuustonen ovat molemmat vanhoja Putous-näyttelijöitä. Heidän isänsä on muusikko, tv-kasvo Mikko Kuustonen. Iinan ja Minkan serkku on stand up -koomikko Sami Hedberg.

 

Näillä vanhoilla Putous-näyttelijöillä on näyttelijä- tai ohjaajapuolisot:

Pirjo Lonka (1. kausi) on naimisissa näyttelijä-ohjaaja Jani Volasen kanssa. Jani on Putouksen entinen pääkäsikirjoittaja ja ohjaaja. Jani on ollut naimisissa myös Mari Perankosken kanssa. Mari oli mukana Putouksessa 

Elina Knihtilä (1. kausi) on naimisissa näyttelijä Tommi Korpelan kanssa.

Krista Kososen (1., 2., 3. ja 4. kausi) avopuoliso on ohjaaja Antti Jokinen.

Joanna Haartti (2. kausi) seurustelee näyttelijä Minna Haapkylän kanssa.

Ville Tiihosen kumppani on näyttelijä Kreeta Salminen. Kreetan isä on puolestaan Esko Salminen.

Kaisa Hela (o.s. Mattila) (8. kausi) aviopuoliso on muusikko-näyttelijä Heikki Hela.

Minka Kuustosen (8. kausi) avopuoliso on näyttelijä Aku Sipola.

Essi Hellén (6. kausi) aviopuoliso on näyttelijä Mikko Virtanen.