Maria Veitola ja Cheek löysivät Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa nopeasti yhdistäviä asioita. Kuvat: Sanoma-arkisto
Maria Veitola ja Cheek löysivät Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa nopeasti yhdistäviä asioita. Kuvat: Sanoma-arkisto

Edesmenneistä isistä puhuminen sai kyyneleet Maria Veitolan silmiin ja Cheekin lohduttamaan tv-ohjelman kuvauksissa.

Laulaja Cheek ja toimittaja Maria Veitola päätyivät muistelemaan edesmenneitä isiään Yökylässä Maria Veitola -ohjelman kuvauksissa. Cheekin isä kuoli vuonna 2012, Veitolan keväällä 2016. Varsinkin Veitolalle hetki oli hyvin herkkä, ja hän liikuttui kyyneliin. 

Cheek muistelee kuvauksia MTV:lle:

– Oli mukava huomata, että Maria pystyi itsekin avautumaan minulle yksityisasioistaan. Tilanteessa ei sinänsä ollut mitään positiivista, sillä Maria itki edesmennyttä isäänsä. Tuntui kuitenkin, että pystyimme löytämään yhteyden niiden kahden päivän aikana ja jakamaan asioita puolin ja toisin.

MTV:n julkaisemassa ohjelman katkelmassa Veitola kysyy Cheekiltä, miettiikö tämä koskaan sitä, että isä ei ole nyt näkemässä poikansa saavutuksia. 

– Kyllä mä ajattelen sitä joskus, mutta se missä paikassa mä olin 2012, niin se varmasti riitti faijallekin, sillee, et se oli siitä tosi ylpeä jo, Cheek vastaa.

”Itken sitä joka päivä”

Veitolan oman isän kuolemasta oli kuvaushetkellä vasta joitakin kuukausia. Cheek ottaa osaa Veitolan suruun ja toteaa, että Veitolan isä ehti nähdä Veitolan taivalta ”aika mukavasti”. Veitola liikuttuu niin, että ääni särkyy. 

– Itken sitä joka päivä, hän kertoo. 

Veitola sanoo kuitenkin olevansa iloinen siitä, että ehti puhua isänsä kanssa kunnolla ennen tämän poismenoa. Cheek taas muistelee hyvillä mielin sitä, kuinka hänen isänsä viimeisessä puhelussaan kertoi olevansa hänestä ylpeä.

– Ainakin tuli sanottua molemmin puolin asioita. Se tuntuu hyvältä. 

MTV:n mukaan Cheek kertoo ohjelmassa myös kamppailustaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa. 

– Kun menin illalla nukkumaan, toivoin, että en heräisi enää, Cheek toteaa vaikeimmista vaiheistaan.

Yökylässä Maria Veitola alkaa Cheek-jaksolla MTV:llä ke 25.1. klo 21.00

Kiti Kokkonen. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg
Kiti Kokkonen. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg

Lyhyydestä voi olla myös harmia, mutta paljon hauskempaa on keskittyä niihin hyviin puoliin.

Jalat eivät yllä bussissa lattialle, farkkujen lahkeet ovat aina liian pitkät ja usein tuntuu, että ne kivoimmat vaatteet on sijoiteltu kaupassa ihan katon rajaan. Muun muassa tällaisia asioita lyhyet ihmiset kohtaavat lähes päivittäin.

Saman tietää myös Putous-tähti Kiti Kokkonen, 43, joka on vain 150 senttimetriä pitkä. Tai oikeastaan enää 148,5-senttimetriä: Kokkonen kertoo lyhentyneensä viime vuosien aikana.

– Olin joskus 150-senttimetriä pitkä, mutta olen jotenkin tullut siitä alaspäin – tai lyhentynyt. En tiedä, jatkuuko tämä vielä, Kokkonen nauraa.

Kokkosen pituus on aina ollut huumorin väännön kohteena, ja esimerkiksi viime lauantain Putous-jaksossa Kokkonen nähtiin 191-senttimetriä pitkän Roope Salmisen kahvikupin alustana sekä jääkaappiin ahtautuneena.

Lue myös: Kuka Suomi-julkkis on kanssasi samanpituinen? Katso yli 150 nimen listasta

Arkielämässään Kokkonen kuulee paljon vitsejä tai kommentteja siitä, kuinka näppärää on käyttää häntä käsinojana tai kuinka hänen lyhyytensä jaksaa yllättää joka kerta. Yleensä vitsailu ei haittaa, mutta välillä lyhyyden jatkuva alleviivaaminen ärsyttää.

”Lyhyyteni on asia, mistä muut helposti vitsailevat.”

– Itse en usein tee lyhyydestäni numeroa, mutta se on asia, josta muut helposti vitsailevat. Yleensä muiden vitsailu menee vain ohi, kun olen niin tottunut siihen. Välillä on tosin sellaisia hetkiä, että ihmetyttää, miksi keskitymme ihmisissä niin paljon tällaisiin asioihin. Eli välillä vähän ärsyttää, Kokkonen sanoo.

Lyhyelle sattuu ja tapahtuu

Lyhyeeseen varteen voi liittyä kuitenkin monta erikoista ja hauskaakin sattumusta. Niitä Kokkosella todella riittää.

– Kun olin nuori, yksi poika jätti minut sen vuoksi, että olin niin lyhyt. Hän ihan sanoi, että tämä ei nyt toimi, koska hän on niin pitkä ja minä niin lyhyt, Kokkonen nauraa.

”Minulle haettiin pyllyn alle penkille jokin tyyny ja jalkojen alle koroke.”

– Olen kyllä useita kertoja myös hävennyt pituuttani. Kun esimerkiksi olen ollut haastateltavana, minulle haettiin pyllyn alle penkille jokin tyyny ja jalkojen alle koroke. Siitä tulee vain jotenkin typerä olo.

Onneksi useimmat kokemukset lyhyydestä ovat lopulta positiivisia.

– Näin lyhyenä mahtuu hyvin kaikkiin pieniin tiloihin, ja hyvin harvoin tarvitsee pelätä sitä, että löisi päänsä johonkin. Lisäksi caprihousut ovat pitkät housut ja voi ostaa lastenvaatteita, jotka ovat usein tosi kivoja, Kokkonen sanoo.

”Minulta ei kysytty lippua, koska olin saman pituinen kuin tarhalapset.”

– Metrossa olen pari kertaa unohtanut ostaa lipun. Kaksi kertaa on käynyt niin, että kun lipuntarkistajat ovat tulleet, on kohdalle osunut tarharyhmä ja olen ajautunut jotenkin sen keskelle. Minulta ei kysytty lippua, koska olin melkein samanpituinen kuin tarhalapset, eli olen varmaan jotenkin näyttänyt olevan osa tarharyhmää ja välttynyt niin tarkastusmaksulta.

Vielä muutama vuosi sitten bussisakin Kokkoselta saatettiin kysyä, tuleeko aikuisten vai lasten lippu. Vähän hävettää, mutta enemmän naurattaa.

Sari Salomaan paras kuntouttaja on vuokraheppa Tomppa. Kuva: Katja Lösönen
Sari Salomaan paras kuntouttaja on vuokraheppa Tomppa. Kuva: Katja Lösönen

Suomalaisilla on kivun vuoksi eniten sairauspoissaoloja koko Euroopassa. Nelikymppisen Sari Salomaan työkyvyn vei 20 vuotta kestänyt jalkakipu.

Nyt kävi pahasti, Sari Salomaa tajusi liukastuessaan jäisellä tiellä. Kaatuessa jalasta kuului pamahdus, ja kun Sari koetti nousta ylös, hän huomasi, että jalkaterä sojotti väärään suuntaan.

Oli maaliskuu vuonna 1998. Sari oli 22-vuotias yo-merkonomiopiskelija, kihloissa...