"Olen ihan tyytyväinen peilikuvaani. Mutta kumma kyllä se menee niin, että jos käyn pari kertaa lenkillä ja katson peiliin uudestaan, näytänkin läskiltä", Mira Kasslin sanoo. Kuva Liisa Valonen
"Olen ihan tyytyväinen peilikuvaani. Mutta kumma kyllä se menee niin, että jos käyn pari kertaa lenkillä ja katson peiliin uudestaan, näytänkin läskiltä", Mira Kasslin sanoo. Kuva Liisa Valonen

Entinen huippu-urheilija on parin lapsen, kolmenkympin rajapyykin ja kiireisen elämän myötä kerännyt ylipainoa. Se käy luonnolle, ja kohta se saa luvan olla historiaa!

Pari vuotta sitten Mira Kasslin seisoi kiinteistönvälittäjäkollegansa kanssa messuilla, kun tuntematon mies lähestyi.

– Oletpas sä lihonut, mies sanoi.

– Ai, totesi Mira.

Kollega vieressä kihisi kiukusta, mutta Mira ei hätkähtänyt. Entinen olympiatason ratapyöräilijä ja Diili-ohjelman veteraani oli tottunut olemaan arvioinnin kohteena. Sekin oli jo tuttu juttu, että juuri miehet laukoivat törppöjä ulkonäkökommentteja.

– Ehkä sen oli tarkoitus olla hauskaa, vaikka ei mua kyllä naurattanut. Olin saanut lapsen puoli vuotta aikaisemmin ja mielestäni olin silloin vielä suht hoikassa kunnossa.

Tapauksen jälkeen Mira, nyt 36-vuotias Arvoasunnot LKV:n myyntijohtaja, on tukevoitunut entisestään. Enää vieraat miehet eivät ole kommentoineet Miran painoa, mutta häntä itseään kilot ovat alkaneet ärsyttää. Epäsäännöllinen syöminen, liian pitkät ruokailuvälit ja
napostelut näkyvät kropassa. Entinen huippu-urheilija tuntee painetta korjausliikkeeseen.

– Olen tottunut olemaan kunnossa, ja se on näkynyt arkielämässä. Siinä, miten jaksaa pysyä skarppina tai kävellä viidenteen kerrokseen hengästymättä. Nykyään joutuu jo miettimään, että mitä pystyy tekemään. Se käy luonnolle.

Nyt lähtee

Tänä keväänä Mira aikoo laihduttaa viisitoista kiloa fustra-treenillä ja terveellisellä ruokavaliolla. Projektiin on muitakin syitä kuin jaksaminen arjessa.

Ensinnäkin, terveysriskit. Toisekseen, turhamaisuus: kaupasta on nykyään vaikea löytää enää kivannäköisiä vaatteita. Kolmanneksi, makkarat tuntuvat antavan väärää viestiä Mirasta itsestään.

– En ole ikinä ollut niitä ihmisiä, joille ulkonäkö olisi elämässä tärkeää. Itsetuntoni rakentuu ihan muille asioille, hyvä kroppa on vain tullut urheilun sivutuotteena. Mutta totta kai hoikkuus on merkki kurinalaisuudesta työelämässäkin. Haluan näyttää sellaiselta ihmiseltä,
mikä tunnen olevani.

Lisäksi hoikistumiseen ajavana tekijänä on Miran puoliso Jaakko, joka rakastui kuusi vuotta sitten sutjakan urheilulliseen naiseen. Jaakkokin kaihoaa hoikempaa Miraa takaisin.

– Hän tekee sen tosi hienovaraisesti. Näyttää vanhoja valokuvia: katso, miltä me näytettiin, kun tavattiin, Mira nauraa.

Miran mielestä ei ole kohtuutonta, jos mies haluaisi puolison pysyvän edustavassa kunnossa. Ennemmin hänestä on hyvä merkki, että toisen ulkonäkö ei ole yhdentekevä. Mira onkin luvannut, että jos hän ja Jaakko menevät joskus naimisiin, morsian on samassa kunnossa kuin tapaamispäivänä.

Kahdeksan vuotta Miraa nuorempi Jaakko on hänkin iso mies, ja hän on myös luvannut aloittaa Miran seuraksi kevennyksen.

– Ei sillä, että hänen kilonsa minua haittaisivat, minä tykkään. Ihana mies.

Kaikki mukaan!

Miran laihdutusresepti menee näin: ruokailurytmi kuntoon, lisää vettä, lisää kasviksia, pullat ja karkit pois. Ei mitään ihmeitä, vaan normaalia ruokaa. Liikuntapuolelta mukaan tulee kolme keskivartaloa vahvistavaa fustra-treeniä viikossa personal trainerin kanssa. Luvassa on kolme viiden viikon jaksoa kuntoilua ja kevennystä.

Mira haluaa innostaa muitakin plösähtämisen kanssa kipuilevia tarttumaan itseään niskasta kiinni. Entä jos Miran oma projekti epäonnistuu? Silloinhan siitä tulee julkinen nöyryytys.

– Minulla on kilpaurheilijan aivot, en mieti epäonnistumista. Se ei ole nyt vaihtoehto. Ja minusta ihmisen pitää uskaltaa laittaa itsensä likoon – siihen haluan kannustaa. Että mukaan vain! Epäonnistumisen pelko voi myös ajaa eteenpäin.

Lue koko haastattelu Me Naisten numerosta 2/2014. Voit myös ostaa digilehden täältä. Joka päivä -tilaajana pääset lukemaan koko jutun täältä.

Me Naiset seuraa Miran laihdutus- ja kuntoiluprojektin etenemistä. Ensimmäinen väliaikaraportti julkaistaan tiistaina 14.1. menaiset.fi-sivuilla.

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti

Timon ja hänen puolisonsa Maikin ensimmäinen yhteinen lapsi on poika. 

Timo Lavikaisen, 43, perheessä eletään jännittäviä aikoja.

Timo valmistautuu parhaillaan Putoukseen ja kuvaa sketsejä tammikuussa alkavaa ohjelmaa varten. Samaan aikaan on puhelimen oltava lähettyvillä, sillä Timon puolison Maikin laskettu aika on näillä hetkillä.

– Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen, Timo totesi, kun hän saapui 95-elokuvan kutsuvierasensi-iltaan Espoon kulttuurikeskukseen.

Timolla on niin sanotun ”tavallisen kansalaisen rooli” kaikkien aikojen suurimmassa suomalaisessa jääkiekkoelokuvassa. Elokuvaan liittyy jo nyt muitakin tärkeitä muistoja, Timo kertoo.

”Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen.”

– Kun minulla oli tässä viimeinen kuvauspäivä, vaimo teki positiivisen raskaustestin. Jouluvauvaa meille odotetaan.

Timolla on parikymppinen tytär, ja Maikilla on 10-vuotias tytär. Pian syntyvä lapsi on parin ensimmäinen yhteinen. Näyttelijä kertoo, että hartaasti odotettu vauva on poika.

– Meillä ehti olla useampi, kolme keskenmenoa ja sitten lopulta tärppäsi näin. Ne olivat kovia paikkoja.

Timo luottaa, että vauvan hoito palailee mieleen vanhasta muistista.

– Suhtaudun luottavaisesti. Uskon, että kasvattajana olen rennompi, kun kaikki ei ole ihan uutta.