Kiroileva siili -sarjakuvan piirtäjän lempipaikkoja ovat oma koti, kotieläintila ja karaokebaari.

Helsinkiläisen Sarjakuvakeskuksen aula vilisee paksusankaisia silmä­laseja, syvälle päähän vedettyjä pipoja ja kirjavia vaatekappaleita. Siellä täällä pöydillä lojuu piirroskansioita ja alan intoilijat vaihtavat ajatuksia teekupit kädessä.

Boheemin sarjakuvakansan sekaan sulautuu myös graafikko-piirtäjä Milla Paloniemi, 28, joka tunnetaan parhaiten Kiroileva siili -sarjakuvistaan. Suorasukainen siili syntyi aikoinaan luennolla ruutupaperin kulmaan piirretystä kuvasta. Sittemmin se kasvoi niin suureksi menestykseksi, että se palkittiin vuonna 2008 kaikkien aikojen ensimmäisellä Sarjakuva-Finlandialla.

Milla myöntää olevansa edelleen häkeltynyt siilin saavuttamasta suosiosta. Faniposti ja myönteinen huomio imartelevat, mutta julkisuus on osannut myös pelästyttää.

– Finlandia-palkinnon myötä kohtasin ensimmäistä kertaa kritiikkiä, johon en ollut osannut varautua. Oli rankkaa kuulla yhtäkkiä arvostelua, joka suuntautui minuun ihmisenä. Tuli olo, että anteeksi kun voitin tämän palkinnon. Sittemmin olen oppinut, että ainakaan keskustelupalstoilta en itsestäni enää lue, Milla kertoo.

Sarjakuvakeskuksessa Millaa ei kritisoida. Täällä hän tuntee lähes jokaisen vastaantulijan, sillä hän käy keskuksessa sekä oppitunneilla että opettamassa. Milla onkin käytännössä melkein henkilökuntaa; hän auttaa työntekijöitä aina tarvittaessa. Suomen sarjakuvaseuran perustama keskus järjestää tapahtumia kursseista näyttelyihin ja kirpputoreihin.

Milla viettää Sarjakuvakeskuksessa viikoittain aikaa myös poikaystävänsä, sarjakuvaopettaja Antti Hintsan kanssa. He tunsivat toisensa vuosikaudet ollessaan saman pienkustantamon listoilla, mutta suhteeksi välit kehittyivät vuosi sitten. Nyt Antti on valmistumassa kuvaamataidon opettajaksi.

– Sarjakuvapiireissä on paljon pariskuntia. Ennen halusin pitää työn ja parisuhteen erillään, mutta nykyisin tuntuu oikein hyvältä. Tarkistutankin Antilla usein juttujani, sillä luotan hänen arvostelukykyynsä, Milla kehaisee.

Lapsuuden maalaismaisemat

”Kasvoin aikuiseksi pienessä eteläpohjalaisessa kylässä Jalasjärvellä. Asuin vanhempieni ja kuusi vuotta vanhemman isoveljeni kanssa omakotitalossa keskellä peltoja. Isäni on sähkömies ja äitini kirjanpitäjä, ja he erosivat ollessani yhdeksän. Äiti ja me lapset jäimme asumaan kotikylille, isä muutti töiden perässä Tuusulaan.

Pohjanmaa on vaikuttanut oleellisesti luovuuteni kehittymiseen. Koska siellä ei ollut mitään, kaikki piti keksiä itse. Olen aina ollut ujohko, luova ja herkkä tyyppi. Mutta jos keksin jotain hauskaa, en kätkenyt ideoitani vaan esittelin niitä ylpeänä.

Olen piirtänyt niin kauan kuin muistan. Kaikki mitä näen ja koen inspiroi minua ja siirtyy sarjakuviini. Piirtäminen on minulle enemmän elämäntapa kuin työ, eikä se katso aikaa tai paikkaa. On öitä, jolloin makaan silmät auki sängyssä ja kiroan, että pakko kai se on mennä piirtämään.

Jo ala-asteella olin se tyyppi, joka osasi piirtää. Kyläkoulussamme kilpailua ei tosin juurikaan ollut, sillä oppilaita oli kuudella luokalla yhteensä noin 30.

Piirroksieni teemoina toistuvat luonto ja tunteet. Luonnon kunnioittaminen johtuu varmaan taustastani. Miellän silti itseni enemmän maalaiseksi kuin pohjanmaalaiseksi.

Myös poikaystäväni on kotoisin Pohjanmaalta. Minä olen kasvanut Jalasjärvellä, hän Lehtimäellä. Pakko myöntää, että sekin on tosi kiva paikka. Jos joskus muutamme Helsingistä jonnekin, todennäköisesti menemme Antin synnyinseudulle.”

Helsingin yksinäisyys

”Muutin pääkaupunkiseudulle vuonna 2003, kun pääsin opiskelemaan Vantaalle ammattikorkeakouluun graafiseksi suunnittelijaksi. Kesti pitkään tottua Helsingin vilkkaaseen elämänmenoon, enkä tiedä olenko vieläkään täysin sopeutunut.

Onneksi isäni oli asunut Etelä-Suomessa pitkään, joten hän pystyi auttamaan minua kädestä pitäen niin kodin hankinnassa kuin junalla matkustamisessakin.

Helsingissä minua hämmensi ihmispaljous ja se, etteivät edes naapurit moikanneet toisiaan. Kaikki vain kulkivat sulkeutuneina toistensa ohi. Olin päättänyt hommata paljon kavereita, mutta uusiin ihmisiin oli tosi vaikea tutustua. Opiskelukavereillanikin oli jo omat -piirinsä. Yksinäisyys oli isku vasten kasvoja.

Sarjikset ovat monella tapaa pelastaneet minut. Kun löysin sarjakuvapiirit, löysin oman juttuni. Oli terapeuttista tehdä sarjakuvia kaiken angstaamisen keskellä. Kannankin piirustusvälineitä aina mukanani. Kun jokin oleellinen avainsana pomppaa mieleeni, kirjoitan sen yleensä käteeni.

Nykyään asun omakotitalossa Helsingin Malmilla, joka on minulle kovin rakas paikka. Ympärillä on luontoa ja omaa rauhaa. Asunnossani asuvat myös Antti, sekarotuinen koirani Veera ja yläkerrassa vuokralainen.

En mielelläni piirrä yksin kotona, sillä pystyn keskittymään paremmin porukan keskellä. Kutsun usein kavereita kylään ja pidämme yhdessä piirustuspäiviä. Hyvän ystäväni, Mummo-sarjakuvien tekijän Anni Nykäsen kanssa tulee piirreltyä paljon yhdessä, materiaali ei tosin ole aina ihan julkaisukelpoista.”

Veera pakottaa lenkille

”Parin kilometrin päässä kodistani on Fallkullan kotieläintila. Käyn siellä Antin ja Veeran kanssa sunnuntaikävelyillä. Olen aina ollut eläinrakas, joten menemme Fallkullaan katsomaan lehmiä ja hevosia. Jos ne sattuvat tulemaan laitumelta tien varteen, rapsuttelen niitä mielelläni.

Oma koira on yrittäjälle hyvää seuraa, sillä se pakottaa pois näyttöpäätteeltä. Veera onkin äärimmäisen inspiroiva ja vahva perheenjäsen.

Vaikka minulla on lähes aina ollut kissoja ja koiria, suhtaudun lemmikkien pitämiseen kriittisesti. Ihmiset ottavat niitä liian heppoisin perustein – tyyliin siksi, että ne ovat söpöjä.

Mietin tarkkaan lemmikkeihin liittyviä eettisiä puolia. Olen esimerkiksi suunnitellut opettelevani metsästämään, jotta tietäisin mitä koiralleni syötän. Toistaiseksi minulla on käynyt tuuri, sillä yläkerran vuokralaiseni metsästää ja lahjoittaa ylijäämät Veeralle. Minulle on tärkeää tietää, mistä sekä oma että koirani ruoka tulee.”

Vegaanihippi

”Malmille tuli hiljattain erilaisia pähkinöitä, siemeniä ja linssejä myyvä kauppa Punnitse & Säästä. Käyn siellä usein ostoksilla, sillä olen kasvissyöjä, ja pavut sun muut palkokasvit kuuluvat oleellisesti ruokavaliooni.

En mielelläni sano itseäni vegaaniksi, vaikka sellainen tavallaan olenkin. Kunnioitan aatetta, mutta en haluaisi lokeroida itseäni yhteen muottiin. Voin syödä kalaa tai vaikka pääsiäisenä luomukaritsaa, jos siltä tuntuu.

Kasvissyöjä minusta tuli vähitellen. Alun perin suhtauduin kasvissyöntiin naiivisti, sillä tausta-ajatukseni oli, etten voi syödä ystäviäni. Pikkuhiljaa heräsin kuitenkin tajuamaan, etten halua tukea lihansyöntiin liittyvää tehotuotantoa. Aiemmin kritisoin lihansyönnin yleisyydestä muun muassa markkinointikoneistoa, mutta mainostoimistossa työskennellessäni ymmärsin, ettei vastuu valinnoista ole mainostajalla vaan kuluttajalla.”

Karaokebaarin kantis

"Kaisaniemessä sijaitseva Jones on vakiopaikkani. Olen ollut siellä vaihtelevien porukoiden ja jopa äitini kanssa. Yleensä karaokeravintolassa vierailuun liittyy ilonpito, mutta olen kyllä laulanut siellä myös selvin päin. Aikoinaan aloin käydä karaokessa sarjakuvapiirien kanssa, koska pakotin muut mukaan.

Käyn laulamassa toisinaan kerran kuussa, joskus jopa kolme kertaa viikossa. Bravuureitani ovat Rekkamies, Juodaan viinaa ja Harva meistä on rautaa. Meininkini lavalla on aika teatraalista. Karaokessa on kuitenkin se hyvä puoli, ettei sitä tarvitse ottaa vakavissaan.

Alkuun ajattelin, etten millään uskalla mennä lavalle, mutta ensimmäisen esityksen jälkeen iski hillitön euforia. Sittemmin olen esiintynyt kitarankin kanssa. Vaikka osaan soittaa vain kaksi sointua, kompensoin kömpelyyttäni laulamalla todella kovaa ja korkealta. Voin suositella karaokea kaikille, sillä se antaa avaimet itsensä ylittämiseen.”

Muusikko ja tutkija Linda Urbanskin isä lähti, kun Linda ja hänen kehitysvammainen sisarensa Sandra olivat pieniä. Siitä saakka Linda on miettinyt, missä menevät rakkauden ja anteeksiannon rajat.

Tutkija ja muusikko Linda Urbanski, 32, viettää tänäkin vuonna joulun kuten aina – äitinsä, tätinsä, isäpuolensa ja pikkusiskonsa Sandran kanssa.

Sandralla on Downin syndrooma. Siskosten välit ovat läheiset.

– Olisin sydämestäni toivonut, että Sandra olisi saanut olla terve. Toisaalta olen kiitollinen siitä, että hän on elämässäni juuri sellaisena kuin on. Hän on opettanut minulle suvaitsevaisuutta, armollisuutta ja hetkistä nauttimista, Linda kertoo.

Sandran Downin syndrooma todettiin heti synnytyslaitoksella. Vuosi Sandran syntymän jälkeen Lindan isä jätti perheensä. Tuli avioero, isä aloitti tahollaan uuden elämän.

– Isäni ei kestänyt erityislapsen syntymää. Isä oli minulle tosi rakas. Yhtäkkiä häntä ei enää näkynyt. Kaipasin isää hirveästi koko lapsuuteni ajan, Linda sanoo.

”On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään.”

Vuosia myöhemmin, kun Lindan isä oli vakavasti sairas, hän pahoitteli esikoistyttärelleen tapahtunutta.

– Perheen hylkääminen on äärimmäisen julma teko, mutta annoin sen isälle anteeksi. Halusin antaa hänelle rauhan. Mikä oli tapahtunut, oli tapahtunut, Linda Urbanski sanoo.

– Maailma ei ole mustavalkoinen. On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään. Anteeksianto on valtavan tärkeää.

Linda Urbanski kertoo, millainen hänen suhteensa pikkusiskoonsa on, millaista oli yhdistää tutkijan ammatti muusikon työhön ja miten Sandra auttaa häntä rentoutumaan Me Naisten uudessa numerossa 50–51. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.