Räppäri Gracias, 25, valvoo aamukahdeksaan ja unohtaa syödä.

Kuva Jukka Rapo

Hehkutat musiikissasi Helsinkiä. Miten kehuisit Helsinkiä savolaiselle, jonka mielestä pääkaupungissa on kallista eivätkä bussikuskitkaan tervehdi?
Ei vitsi, en mä saisi vakuutettua sitä ihmistä, koska Helsinki on tärkeä mulle niin henkilökohtaisista syistä. Se on paljon enemmän kuin kaupunki. Olin 4-vuotias, kun muutin tänne perheeni kanssa pakolaisina Kongon sisällissodan takia. Helsinki tarkoitti mahdollisuutta uuteen elämään, koulunkäyntiin ja töihin.

Musiikkiasi kehutaan sanomalla, ettei se kuulosta suomalaiselta. Mitä se kertoo suomalaisesta musiikista?
Suomalaisen musiikin ongelmana on ollut jenkkimeiningin kopioiminen, vaikka se kulttuuri ei istu Suomeen. Täällä katsotaan myötähäpeällä, jos räppäri tekee klubimusiikkivideon, jossa on naisia.
Minua sanotaan kansainvälisen kuuloiseksi varmaan siksi, että lausun vähän keskivertoa paremmin englantia. Teen silti ensisijaisesti suomalaista räppiä englanniksi.

Puhut perheesi kanssa lingalaa ja ranskaa, muiden kanssa suomea ja räppäät englanniksi. Millä kielellä ajattelet?
Ainakin uneni ovat suomenkielisiä. Olen puhunut suomea lapsesta asti koulussa ja kodin ulkopuolella. Ranska ja lingala taas ovat kotikieliäni. En ole oikeastaan ikinä miettinyt, millä kielellä ajattelen, kun puhun esimerkiksi ranskaa. Ajattelenkohan mä ranskaksi?
Kielet eivät mene sekaisin. Monikielisyys on vain rikkaus. Tosin ruotsi ei kyllä ole oikein mahtunut joukkoon.

Kirjoitat öisin. Voisitko elää tavallista kasista neljään -arkea?
En usko. Olen maailman huonoin heräämään aikaisin. Yössä vain on taikaa. Auringossa nurtsilla kirjoittaminen olisi liian runollista.
Oikeastaan koko kirjoitusprosessissa on magiaa. Kun hanat aukeavat, olen kuin jonkinlaisessa transsissa. Saatan valvoa kahdeksaan, koska en uskalla irtautua tilastani. Pelkään, että jotain jännää jää syntymättä, jos menen nukkumaan. Samasta syystä syöminenkin saattaa jäädä.

Sinua hehkutetaan tulevaisuuden tähdeksi. Miltä suosio tuntuu?
Biisini HKI levisi netissä nopeasti, ja yhtäkkiä kaverit tulivat sanomaan, että olet kaikkialla. Mäkin olin ihan, että vou! Oli siistiä tajuta keikalla, että eturivissä on tyyppi, jonka huulet väpättävät jokaisen biisin aikana. Olen suhtautunut tilanteeseen leppoisasti. En ole niin stara, että minun tarvitsisi pitää aurinkolaseja.

Mäkilegenda Toni Niemisen ja Heidi-vaimon elämässä vaikeat ajat ovat vaihtuneet vauva-arkeen uudessa kodissa. – On käytävä pohjalla ennen kuin onnea osaa arvostaa. 

Ex-mäkikotka, yrittäjä Toni Niemisen, 42, ja Heidi-vaimon, 33, elämässä on uusi onnellinen vaihe. Vielä vuosi sitten tunnelma oli toinen. Heidi oli kokenut kipeän keskenmenon, ja raskauden toiveet tuntuivat murenevan yritys yritykseltä.

Vaikeuksia oli muitakin. Tonin talous oli ajautunut lähes konkurssitilaan, ja parin rahat olivat äärimmäisen tiukoilla. Arki oli toistuvaa riitelyä, syyttelyä, selviytymistä ja pettymyksiä.

Pari oli lähellä erota, mutta nyt kaikki on toisin: Tonin ja Heidin uusperheeseen on syntynyt poikavauva ja elämä on asettunut uomiinsa. Parilla on ennestään neljä tytärtä aiemmista liitoista: Heidillä kaksi ja Tonilla kaksi. 

– Ei onnea osaa oikeasti arvostaa ennen kuin käy todella elämän edessä kontallaan, Toni Nieminen sanoo.

– Kriiseistä tulee perspektiiviä, ja kaikella on tarkoituksensa. Kun saimme solmumme auki ja suhteen oikealle uralle, myös lapsi ilmoitti tulostaan. Kunnioitan ja rakastan Heidiä nyt, jos mahdollista, vieläkin enemmän kuin ennen tätä kaikkea.

Pari miettii syitä eron vuoden takaiseen eron uhkaan:

– Vuosi oli kohtuuttoman raskas. Siihen kun lisätään vielä omaa turhautumista ja väsymystä, ollaan äkkiä väärillä raiteilla. Kyllä meillä räiskyy yhä. Olemme molemmat temperamenttisia, mutta enää emme takerru riidoissakaan lillukanvarsiin, Toni sanoo.

Toni ja Heidi Nieminen kertovat uusperheen arjestaan Me Naisten numerossa 50–51. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti