Kuvissa vasemmalta oikealle: oikeus- ja työministeri Jari Lindström, toimitusjohtaja Mikael Jungner sekä ex-pääministeri Jyrki Katainen. Kuvat: Sanoma-arkisto / Markus Jokela, Jonna Öhrnberg ja Peter Jansson
Kuvissa vasemmalta oikealle: oikeus- ja työministeri Jari Lindström, toimitusjohtaja Mikael Jungner sekä ex-pääministeri Jyrki Katainen. Kuvat: Sanoma-arkisto / Markus Jokela, Jonna Öhrnberg ja Peter Jansson

Politiikan tutkijan mukaan miesten on sallitumpaa näyttää heikkouttaan politiikassa kuin naisten.

Viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner kirjoitti lauantaina Facebookissa, että hänen mielestään mies- ja naispoliitikkojen työuupumukseen suhtaudutaan eri tavalla.

– Eri standardit sukupuolille 2010-luvun Suomessa. Kukapa olisi uskonut, hän ihmettelee kirjoituksessaan.

Facebook-päivityksessään Jungner kiittelee oikeus- ja työministeri Jari Lindströmiä avoimuudesta, jolla tämä tiedotti sairauslomaan johtaneesta uupumisestaan. Jungnerin mukaan jotkut toimittajat ovat kuitenkin kertoneet ”erilaista tarinaa siitä, miten Jarin uupumus on systeemin vika”.

– Tuli mieleen muutama politiikassa uupunut nainen. Heidän kohdallaan kukaan ei puhunut systeemin vioista. Syyksi esitettiin pikemminkin löysää vihjailua kympin tytön syndroomasta, Jungner huomauttaa.

Sukupuolten heikkouteen suhtaudutaan politiikassa eri tavalla, sanoo myös politiikan erikoistutkija Erkka Railo Turun yliopistosta. Koska Jungner ei kuitenkaan kerro, keiden naispoliitikkojen uupumukseen hän viittaa, tapauksia on aavistuksen hankalaa verrata.

Railo kuitenkin muistaa, että esimerkiksi Sari Sarkomaa luopui opetusministerin salkustaan vuoden 2008 lopulla perhesyiden vuoksi. Silloin harmiteltiin sitä, että Sarkomaa olisi pärjännyt tehtävässä, mutta luovutti.

Asiantuntijan mukaan miesten on sallitumpaa näyttää tunteitaan ja heikkouttaan politiikassa.

– Naisten tunteiden näyttäminen tulkitaan osoitukseksi siitä, että on heikko eikä sovi politiikkaan, Railo sanoo.

Miehiin sama ei päde.

– Kun Jyrki Katainen liikuttui erottaessaan Ilkka Kanervan lähes kymmenen vuotta sitten, kyyneliä pidettiin osoituksena aitoudesta ja siitä, että kyseessä on oikeasti tiukka paikka.

”Eri standardit sukupuolille 2010-luvun Suomessa. Kukapa olisi uskonut.”

Edelleen vallalla on siis mielikuva siitä, että miehet sopivat politiikkaan naisia paremmin. Railo selittää, että sen juuret ovat valistuksen ajan jaottelussa, jonka mukaan miehet soveltuvat politiikkaan ja naisten paikka on kotona.

Railo ei myöskään usko, että heikkouden näyttäminen politiikassa olisi nykyään sen hyväksytympää kuin ennenkään.

– Sen sijaan toimittajien on nykyään sallitumpaa kirjoittaa siitä. Luulen, että vielä 1970-luvulla toimittajat kunnioittivat poliitikkoja sen verran, etteivät he halunneet paljastaa heikkouksia.

Tilaajille
Nuori Johanna Holmström ajatteli poikaystävästään, että tämä oli täysin erilainen kuin muut maahanmuuttajat.
Nuori Johanna Holmström ajatteli poikaystävästään, että tämä oli täysin erilainen kuin muut maahanmuuttajat.

Vasta vuosien jälkeen kirjailija Johanna Holmström tajusi elävänsä eriarvoisessa avioliitossa. Eron jälkeen hän ei kaipaa uutta suhdetta. 

Lapsena kirjailija Johanna Holmström, 36, halusi olla mies. Hän oli varma, että naiset ovat huonompia kuin miehet – tai että mies on jollain ääneen lausumattomalla tapaa enemmän ihminen kuin nainen.

– Olin tyttömäinen, mutta vihasin sukupuoltani ja samastuin pitkään...

Psykoterapeutti Maaret Kallio on kiitollinen pitkästä parisuhteestaan ja lapsistaan. – Perhe ja lapset eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio täytti viime elokuussa 40 vuotta.

– Juhlin synttäreitäni isosti ystävien kanssa. 40 oli hyvä paikka miettiä, miten olen elänyt, mitä saanut ja mitä haluan tehdä. Olen vanha sielu, eikä minulla ole ikinä ollut ikäkriisiä. Odotan innolla seuraavaa vuosikymmentä, Maaret kertoo.

Uusi vuosikymmen tuo tullessaan ainakin lisää opiskelua, sillä Maaret kouluttautuu parhaillaan kouluttaja-pyskoterapeutiksi. Opinnot sisältävät teoriaopetuksen lisäksi 125 tuntia psykoterapiaa.

– Ilman pitkiä terapioitani kykyni lukea mieltäni ja tapojani olisi huomattavasti heikompi. Jos en itse voisi hyvin, en voisi auttaa ketään. Tätä työtä ei pystyisi tekemään, jos jäisin vapaa-ajalla liiaksi pohtimaan asiakkaiden ongelmia, hän sanoo.

Jaksamisessa Maaretia auttaa se, että hän on perheenäiti. Perheeseen kuuluvat aviomies ja kaksi lasta. Maaretille perhe on lähestulkoon koko elämä.

– Toivoin pitkää ja hyvää parisuhdetta sekä lapsia, ja olen äärimmäisen kiitollinen, että sain ne. Perhe ja lapset eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Jaksamisessa auttaa myös se, että Maaret sammuttaa sähköpostinsa eikä käy somessa arkisin enää kello 18:n jälkeen.

Maaret kertoo käsitelleensä terapiassa myös omaa lapsuuttaan. Hän on nelilapsisen perheen toinen lapsi, ja luonnehtii lapsuudenperhettään puuhakkaaksi ja tavalliseksi monella tapaa. 

Mitä tietokirjailija ja Lujasti lempeä -bloggaaja kertoo kirjoittamisesta? Entä parisuhteesta ja lempimaastaan? Lue Maaretin Elämäni numeroina -haastattelu Me Naisten tuoreimmasta numerosta 3/2018. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.