”Pelkkä kotirouvan rooli ei riittäisi minulle”, Emmi Kainulainen sanoo. Kuvat: Dave Puente
”Pelkkä kotirouvan rooli ei riittäisi minulle”, Emmi Kainulainen sanoo. Kuvat: Dave Puente

Malli Emmi Kainulainen ja NHL-tähti Mikael Granlund viettävät jo viidettä yhteistä joulua ulkomailla. Kaksi ensimmäistä vuotta pari asui eri mantereilla. – Alku oli rankka, mutta vahva tahto kantoi vaikean ajan yli, Emmi sanoo.

Jos joulu sujuu tutulla kaavalla malli, suunnittelija Emmi Kainulaisen ja NHL-kiekkoilija Mikael Granlundin kotona Minneapolisissa, siihen kuuluu kinkkua, Fazerin sinistä ja lattiantäydeltä siskonpetejä. Nuoren perheen jouluperinteeseen kuuluu liuta kavereita Suomesta. Viime jouluna Mikaelin ystäviä tuli viisi ja Emmin kaksi, osa viipyi muutaman päivän, osa majaili kuukauden.

Suurperheestä ponnistanutta Emmiä ei vierasmäärä ahdista. Hän kasvoi Hollolassa viiden pikkuveljen keskellä.

– Minulle on normaalitilanne, että on monta veljeä ympärillä. On vain ihanaa nähdä ystäviä ja saada heitä luoksemme.

Emmi, 26, ja Mikael, 24, viettävät Yhdysvalloissa jo viidettä jouluaan. Kuusi on tuotu sisälle ja piparkakkutalo koristeltu suomalaisittain.

– Olen jouluihminen, mutta en ole hurahtanut amerikkalaiseen markkinahumuun ja överikoristeluun. Halusimme tuoda omat perinteemme Suomesta.

Perheen ja suvun kanssa joulujuhlaa vietettiin Suomessa jo marraskuussa.

Emmin ja Mikaelin tapana on kutsua jouluna koti täyteen ystäviä.
Emmin ja Mikaelin tapana on kutsua jouluna koti täyteen ystäviä.

Vihdoin oman näköinen koti

Emmin ja Mikaelin koti Minneapolisissa näyttää sekin hyvin suomalaiselta, tai no, skandinaaviselta ainakin. Vaalea, avara ja ilmava tyyli on Emmin käsialaa. Aiemmat Amerikan-kämpät sisustettiin vuokrakalusteilla: tummilla, punapuisilla ja vähän nuhjuisilla. Kesällä sisustusarkkitehdiksi valmistunut Emmi irvistelee tuskaisesti muistellessaan niitä.

– Neljän vuoden aikana olemme muuttaneet yhteensä 16 kertaa Suomessa ja Jenkeissä. Aina kauden vaihtuessa kämppä on pakattu varastolaatikoihin. Nyt tämä koti on vihdoin sellainen, johon haluamme jäädä pidemmäksi aikaa, ja olen saanut sisustaa sen itse.

Mökkityyliset kaapistot vaihtuivat modernisti mustavalkoisiin, ja keittiö on nyt kuin kokkiohjelmista. Remontin aikana Emmi odotteli työviisumiaan Suomessa.

– Näin vilauksia muutoksesta Skypen välityksellä. Sormet syyhysivät päästä viimeistelemään kaikkea!

Emmin työviisumia järjesteltiin keväästä asti, eikä hän sinä aikana saanut matkustaa Yhdysvaltoihin. Kesän ajan Emmi ja Mikael asuivat Suomessa ja tapasivat pelimatkoilla milloin Moskovassa, milloin Torontossa. Paperirumba oli tolkuton: työtodistuksia, työnäytteitä ja palkkakuitteja keräiltiin uran alkuvuosilta asti. Urakan loppusuoralla marraskuussa Emmi oli kuin lähtöruudussa sutiva formulakuski. Viimeinen eroputki Mikaelista kesti yksitoista viikkoa.

– Kyllä siinä ikävä ehtii tulla. Oli aivan mieletön fiilis päästä lopulta kotiin!

”Kävin koulua, tein mallintöitä ja reissasin Jenkkeihin muutaman viikon välein.”

Jälleennäkemisen hetkellä jetlagista ei ollut tietoakaan. Ensitöikseen Emmi näet pyöräytti koko kämpän ympäri.

– Olin kuullut ystäviltäni konmarittamisesta eli siivousvillityksestä, jossa koti putsataan kaikesta turhasta. Kun jäin yksin kotiin, raivasin kodin läpikotaisin. Se oli ihan mielettömän puhdistava ja virkistävä kokemus, suosittelen kaikille, Emmi puhisee.

– Taisin käydä vähän ylikierroksilla!

Se erilainen lätkävaimo

Työluvalle tuli tarve, kun Emmi keväällä sai mallisopimuksen kansainvälisen huipputoimiston Ford Modelsin kanssa. Se tarkoittaa Emmille pysyvämpää oleilua Yhdysvalloissa sekä loppua kuluttavalle reissaamiselle. Rankinta oli suhteen alussa.

Emmi ja Mikael tapasivat vuoden 2012 kesällä. Mikael oli juuri allekirjoittanut ensimmäisen kolmivuotisen sopimuksensa Minnesota Wildin kanssa, ja Emmi oli aloittamassa nelivuotisen sisustusopiskelunsa Metropolian ammattikorkeassa. Lähtöasetelma kestävälle parisuhteelle oli haastava, mutta ihastus kesti ja kantoi.

– Ensimmäiset kaksi vuotta olivat yhtä jetlagia. Kävin koulua, tein mallintöitä ja reissasin Jenkkeihin muutaman viikon välein. Se oli sikarankkaa, mutta vahva tahto kantoi vaikean alun yli.

Kun Emmi hyväksyttiin puoleksi vuodeksi opiskelijavaihtoon Minneapolisiin Dunwoody collegeen, tahti helpottui.

– Silloin tuli ensi kertaa fiilis, että elämämme on nyt täällä.

Emmi olisi voinut hakea oleskelulupaa avopuolison statuksella, mutta oma ura tuntui ehdottoman tärkeältä.

– Minäkin siivoan ja kokkaan, mutta pelkkä kotirouvan rooli ei riittäisi minulle. Tulisin hulluksi, jos vain pyörittäisin kotia enkä voisi toteuttaa itseäni työssä.

– Arvostan suuresti naisia, jotka tekevät kaikkensa perheen ja miehensä uran eteen, mutta omalle vilkkaalle luonteelleni se ei sopisi.

”En halua olla riippuvainen kenestäkään toisesta tai millään tavalla tuntea olevani toisen armoilla.”

Vilkas on aika laimea määritelmä, pikemminkin Emmi on oikea luovuuden ruutitynnyri. Malli ja sisustusarkkitehti on myös taidemaalari, kuvittaja, muotisuunnittelija, stailaaja sekä yrittäjä.

Mikael oli avajaisissa, kun Emmi vuosi sitten lanseerasi Helsingissä oman lifestylebrändinsä Chaînen.

– Meillä ei väännetä siitä, kenen uraan satsataan. Totta kai sovitan nyt omani Mikaelin tilanteeseen. Mutta tuntuu tärkeältä, että hän on henkisenä tukena ja tsemppaa minua omalla urallani, Emmi sanoo.

– Itsenäisyys on minulle tärkeää, en halua olla riippuvainen kenestäkään toisesta tai millään tavalla tuntea olevani toisen armoilla. Suhteessa tulee olla hyvä tasapaino ja molemminpuolista arvostusta.

Emmi toivoo myös, että hänen urakuvioitaan sävyttäisivät varmuus ja pitkäkestoisuus, jotka urheilijan ammatista puuttuvat.

– Voin tehdä omia töitäni missä vain ja milloin vain, ne on helppo sopeuttaa erilaisiin elämäntilanteisiin.

Emmillä on Mineapolisin-kodissa työtilat, joissa hän piirtää, suunnittelee ja ompelee.
Emmillä on Mineapolisin-kodissa työtilat, joissa hän piirtää, suunnittelee ja ompelee.

Perhe, tuo ponnahduslauta

Emmille työn arvostus on peruja yrittäjäperheestä ja -suvusta. Vanhemmat perustivat aikoinaan Hollolaan urheilupainotteisen päiväkodin, ja isovanhemmat pyörittivät omaa kirjakauppaa Hämeenkoskella peräti 45 vuoden ajan. Taiteellisuutensa hän uskoo perineensä isänäidiltään.

– Meitä lapsia on esimerkiksi kannustettu kokeilemaan kaikkia mahdollisia urheilulajeja. Perheeni asenteella on ollut valtava merkitys siinä, etten näe estettä pyörittää monta ammattia yhtä aikaa, Emmi sanoo.

– Kodin ulkopuolella vähättelyyn ja latistamiseen on joutunut törmäämään ihan riittävästi.

”Olen koko elämäni törmännyt lauseeseen, että et voi tehdä tätä, jos teet tuota.”

Ammattikorkeassa kehotettiin valitsemaan mallintöiden, suunnittelun ja matkustamisen välillä. Aikoinaan lentopalloharrastuksessa jankutettiin, ettei telinevoimistelu ollut siinä rinnalla sopiva laji.

– Olen koko elämäni törmännyt lauseeseen, että et voi tehdä tätä, jos teet tuota. Että jos hajotat osaamistasi, et voi olla hyvä missään. Minä olen kääntänyt rajoittavat puheet uhmaksi ja voimaksi ja ajattelen, että voinpas. Luovuus on moniulotteista, Emmi sanoo.

– Jenkeissä aistin erilaisen kulttuurin. Siellä monialaisuutta pidetään rikkautena. Kun kerron työstä tai harrastuksesta, pian jo kysytään, mitä muuta teet.

Toistaiseksi Emmin lifestylebrändi Chaîne on toiminimen alle rekisteröity tavaramerkki, ja sen valikoimaan suunnitellaan jo vaatteita, taideprinttejä ja -asusteita. Emmi haaveilee suunnittelevansa huonekaluja, se olkoon seuraavan kymmenen vuoden projekti.

Chaîne on ranskaa ja tarkoittaa ketjua.

– Olen suunnitellut siitä perheyritystä veljieni kanssa. Muodostamme oman tiiviin ketjumme.

Veljistä Juuso on 25-vuotias, Roope 21, Rasmus 19, Justus 17 ja Jesperi 15. Juuso on jo opiskellut myyntiä, Roope ja Rasmus markkinointia, Justus tähtää lukiosta kaupalliselle alalle, ja Jesperi on lahjakas piirtäjä.

” Meillä televisiosta tuli vain urheilua, eikä kukaan halunnut leikkiä barbeilla.”

Siinä missä Emmi nykyisin käy salilla ja harrastaa barrea, veljet ovat salibandymiehiä. Justus ja Rasmus ovat pelanneet Suomen maajoukkueenkin paidassa. Syksyllä Emmi kävi katsomassa veljiensä matseja.

– Minun olisi varmaan pitänyt olla katsomossa tyylikkäästi hiljaa, mutta huusin siellä pää kuumana. Pitihän veljiä vähän kannustaa!

Rooli viiden veljen isosiskona on aina ollut luonteva.

– Aina kun vanhemmat palasivat sairaalasta kotiin uuden vauvan kanssa, toistui sama déjà-vu: ’Emmi, sait pikkuveljen!’ Meillä televisiosta tuli vain urheilua, eikä kukaan halunnut leikkiä barbeilla, Emmi nauraa.

Kainulaisten vanhemmat ovat olleet yhdessä 35 vuotta. Emmi vertaa perhettään vahvaan kallioon, jolta on hyvä ponnistaa.

– Tuntuu ihanalta katsoa vanhempiani, joilla näyttää edelleen olevan kivaa yhdessä. Heidän esimerkkinsä on vaikuttanut siihen, että oma identiteettini on niin vahva.

Kova nahka ja huumoria

Vahvuutta on tarvittu erityisesti mallintöissä, joissa Emmi on laittanut ulkonäkönsä arvostelun alaiseksi. Emmi tosin kiittelee kotitoimistoaan Fondia, jonka listoilla hän on ollut seitsemän vuotta.

– Siellä on aina painotettu, että saan näyttää terveeltä ja sporttiselta. Nyt Fordillakin tähtään ennemmin Chicagon ja ehkä Los Angelesin tai Miamin toimistoihin, joissa töitä löytyy urheilullisille tyypeille. New Yorkissa taas halutaan pidempiä ja laihempia tyttöjä, enkä aio riuduttaa itseäni sellaiseksi.

”Sovituksissa vaatteet saattoivat olla kokoa, joka sopi ehkä pikkupojalle.”

Emmille mallintyö on tähän asti ollut vähän kuin palkitseva harrastus opiskelujen rinnalla.

– Parilla keikalla saatoin ansaita saman kuin kaupan kassalla lisätöitä tehnyt opiskelukaveri kuussa.

Nihkeimmät kokemukset tulivat vastaan Milanossa parikymppisenä.

– Arvostelu oli suorasukaista: olet lyhyempi kuin odotettiin, lantiosi on kaksi senttiä liian leveä, onko sulla finni otsassa. Sovituksissa vaatteet saattoivat olla kokoa, joka sopi ehkä pikkupojalle, Emmi kuvailee.

Emmi on yhteydessä perheeseensä päivittäin. Kokkailun lomassa hän juttelee usein Facetime-puheluja.
Emmi on yhteydessä perheeseensä päivittäin. Kokkailun lomassa hän juttelee usein Facetime-puheluja.

Kuukauden aikana Emmi laihtui niin, ettei äiti enää päästänyt tyttöä takaisin, eikä tämä pannut hanttiin.

– Se oli hyvä päätös. En aio tehdä mallintöitä terveyteni tai hyvinvointini kustannuksella.

Kokemus valmisteli Emmiä hetkeen, jolloin hän tuli julkisuuteen Mikaelin rinnalla. Ilmaveivikiekkosankarin tyttöystävää arvosteltiin netin keskusteluissa.

– Ilman mallitaustaani puheet olisivat voineet tuntua kovemmilta. Nyt minulla oli sopivan kova nahka ja riittävästi huumoria ilkeitä puheita vastaan.

Yksinäistä inspiroitumista

Kun Emmi muutti Mikaelin luo, suurin muutos oli totutella yksinoloon. Mikael on paljon pelimatkoilla, ja ystäväpiiri on vasta löytymässä.

– Minun on pitänyt oppia sietämään yksinoloa. Alkuaikoina se oli sikarankkaa, Emmi myöntää.

– Pikkuhiljaa opettelin ottamaan siitä hyödyn irti. Nyt saan eniten aikaiseksi, kun olen yksin kotona.

Silloin ompeluprojektit leviävät pöytätasoille, vaatekaavat ja maalaukset valtaavat lattiat. Inspiraatio pääsee lentoon, kun loungemusiikki soi täysillä.

– Usein Mikael tupsahtaa kotiin keskelle pahinta kaaosta ja on että mitääh. Mutta välillä onnistun olemaan kunnon kodinhengetär ja saatan jopa leipoa ruisleipää! Emmi nauraa leveästi.

Emmin tyyli on ollut hillittyä ja vaaleaa. Taulujaan hän kutsuu hyvää tuovaksi mielialataiteeksi. Nyt niihin innostaisi tuoda voimakkaampia värejä.

– Näen jo mielessäni taulun, jonka haluan maalata makuuhuoneemme seinälle. Siihen tulee ainakin Karibian-turkoosia ja viininpunaista.

Emmi Kainulainen

Designer, taiteilija syntyi vuonna 1990 Hollolassa. Asuu Minneapolisissa avopuolisonsa, NHL-kiekkoilija Mikael Granlundin kanssa.

Mallisopimus Ford Modelsin kanssa. Työskennellyt Fondin listoilla 7 vuotta.

Oma lifestylebrändi Chaîne oli syksyllä mukana House of Finland -kulttuuritapahtumassa New Yorkissa. Emmin taidetta on nähty muun muassa Raw Artists -tapahtumissa Yhdysvalloissa.

Kapellimestari ja säveltäjä Esa-Pekka Salonen ja Jane-vaimo ehtivät olla yhdessä lähes 27 vuotta.

Lontoon filharmonisen orkesterin ylikapellimestari Esa-Pekka Salonen, 59, ja hänen vaimonsa Jane eroavat, kertoo Iltalehti.

Lehden mukaan avioeroa on hakenut Jane Salonen, joka on jättänyt avioerohakemuksen Los Angelesissa sijaitsevalle oikeustalolle kesäkuussa 2017.

Salonen on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista. Ennen Lontoon-pestiään hän toimi Los Angelesin filharmonikkojen musiikillisena johtajana ja ylikapellimestarina. Hän on tehnyt paljon yhteistyötä myös New Yorkin filharmonikkojen kanssa.

Esa-Pekka ja Jane menivät naimisiin vuonna 1991. Heillä on kolme täysi-ikäistä lasta.

Jenni Dahlman ja Ossi Väänänen ovat kummatkin täysipäiväisesti kotona vauvan kanssa. Välillä Jennin on kuitenkin päästävä tuulettumaan. – Uskon olevani parempi äiti, kun olen välillä erossa lapsestani.

Kuulisitpa tämän tyhjän surinan, joka pääni sisällä käy, Jenni Dahlman, 36, parahtaa. Vaikka Jenni yrittää pinnistellä muistellakseen, millaista elämä oli ennen lasta, kaikki ajatukset palautuvat bumerangina nykyhetkeen ja omaan kymmenkuiseen poikaan.

– Poikani on vilkas tapaus. Hän taitaa olla tullut äitiinsä, sillä oma lempinimeni oli aikanaan Turbo. Hän on tosi hyväntuulinen ja erittäin hymyilevä. Moni kysyy meiltä: eikö hän itke koskaan? Jenni kertoo hymyillen.

Jennin elämä on vuodessa vaihtunut kansainvälisestä ja lennokkaasta elämästä vauva-arkeen Espoossa. Jenni asui Sveitsissä yli kymmenen vuotta, osan ajasta ex-miehensä, F1-kuski Kimi Räikkösen kanssa. Eron jälkeen Jenni oli ajatellut jäävänsä ulkomaille, mutta tavattuaan jääkiekkoilija Ossi Väänäsen hän päätti muuttaa Suomeen.

– Kyllä lapsi on muuttanut paljon. Ex tempore -elämäni on vaihtunut elämään vauvan ehdoilla. Silti lapsi on paras asia maailmassa, en vaihtaisi päivääkään.

”Ossi on äärettömän hyvä isä. Arvostan sitä, että hän on vahvasti mukana lapsen elämässä.”

Lapsen isä Ossi lopetti aktiivisen jääkiekkouransa heinäkuussa 2016. Hän ehti pelata NHL:ssä seitsemän kautta ja oli sen jälkeen Jokereiden kapteeni. Nyt kuitenkin sekä Jenni että Ossi viihtyvät kotona täysipäiväisesti.

– Koska Ossi ei enää pelaa, hänellä on aikaa meille. Olen kiitollinen siitä, että voimme molemmat olla lapsen kanssa kotona. On mahtavaa, että saamme olla läsnä lapsellemme nyt, kun hän on vielä niin pieni, Jenni iloitsee.

– Ossi on äärettömän hyvä isä. Arvostan sitä, että hän on vahvasti mukana lapsen elämässä. Tiedän, ettei se ole itsestäänselvyys. Vaikka isä hoitaa lasta omalla tavallaan ja äiti omallaan, lapsi tottuu siihen kyllä.

Jenni ja Ossi tapasivat vuonna 2013 ja ehtivät viettää usean vuoden yhdessä ennen vauvan tuloa. Jenni kertoo olevansa iloinen, että lapsi tuli juuri nyt.

– Minulle oli tärkeää, että meille ehti kehittyä hyvä ja tasapainoinen suhde ennen lasta. Olin 35-vuotias, kun minusta tuli äiti, joten olen ehtinyt kokea kaikenlaista. Mutta kaikki on lopulta mennyt juuri oikein. Menneisyys on muokannut minusta minut. En kadu mitään.

Suomeen asettumisensa jälkeen Jenni on tehnyt jonkin verran tv-töitä: hänet on nähty sekä Possessa että juontamassa Mallikoulu-ohjelmaa. Silti Jenni pitää tv-töitä harrastuksenaan. Hän ei ole koskaan tehnyt töitä kahdeksasta neljään, vaan aina projektiluontoisesti.

– Juuri nyt minulla ei ole sen suurempia suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Nautin kotielämästä. En oikein itsekään tiedä, mitä haluaisin tehdä. Käyn neuvotteluja muutamasta tulevasta projektista, mutta mikään ei ole vielä varmaa.

Jennin hyvän olon eväät


Koti

Koti on minulle tosi tärkeä paikka, paras, mitä maailmassa on. En silti ole kotihiiri, vaan haluan mennä ja tehdä asioita. Tykkään kutsua kotiini myös ystäviäni.

Kodissa pitää olla hyvä fiilis, kun sinne astuu sisään. Siksi haluan panostaa sisustukseen. Erityisen paljon tykkään puhtaista linjoista. Tavaraa ei saa olla liikaa, mutta silti pitää tuntua kodikkaalta. Olen rakastunut Balmuirin tuotteisiin, ne ovat samaan aikaan tyylikkäitä, kodikkaita ja kaiken lisäksi suomalaisiakin.

Minulle on tärkeää, että koti on siisti. Haluan, että lakanat ovat puhtaat ja tavarat niille varatuilla paikoillaan. Lapsen kanssa tästä on tosin tullut lipsuttua: painavat kynttilänjalat on ollut pakko siirtää pois hänen ulottuviltaan. Tykkään myös harmonisista väreistä, vaikka lapsen värikkäät lelut ovatkin tuoneet siihen pienen lisämausteen.”

Hassuttelu ja huumori

”Nauraminen on parasta. Jos muuten ei naurata, itselleen voi nauraa aina. Kotonamme hauskuutellaan ja heitetään paljon läppää. Ehkä poikamme iloinen olemus on perua siitä? Ainakin hän saa minulle aina hymyn huulille.

Myös Ossi on erittäin huumorintajuinen ja hassutteleva. Välillä huumorimme on niin rankkaa, että osan voisi jättää sanomattakin. Silti minusta on mahtavaa, että kotona on ihminen, joka on huumorissa kanssani samalla tasolla – tai astetta pahemmallakin. Olen tosin aika helppo nauratettava, sitä varten ei tarvitse hirveästi vääntää.

Myös ystävilläni on samanlainen huumorintaju. Vanessa Kurrilla on tosi räiskyvä huumori ja kielenkäyttö. Kun pääsemme hänen kanssaan vauhtiin, pitää katsoa, ettei kukaan kuule: tuntemattomat saattaisivat olla jutuistamme ihmeissään.”

Jenni on ollut aina lapsirakas. "Minulla on monta kummilasta."
Jenni on ollut aina lapsirakas. "Minulla on monta kummilasta."

Tyttöjen illat

”Meitä on Espoossa tiivis äitiporukka, johon kuuluvat minun ja Vanessan lisäksi Janina Fry ja Suvi Tiilikainen. Olen saanut meistä lapsen viimeisimpänä, ja on helpottavaa, että voin kysellä kokeneemmilta ystäviltäni mielipiteitä ja suuntaa-antavia vinkkejä vanhemmuuteen.

Äitiporukallemme on myös tärkeää viettää aikaa yhdessä vain naisten kesken. Yleensä menemme syömään ravintolaan, otamme muutaman lasin kuplivaa ja vaihdamme kuulumiset. Emme useinkaan ehdi soitella, joten jutellessa ilta tuntuu aina loppuvan kesken.

Vaikka tapaamisemme vaativat aikamoista järjestelyä, kukaan ei pahastu, jos joku ilmoittaa viime hetkellä olevansa liian väsynyt lähtemään. Kaikki tajuavat tilanteen. On ihanaa, että ymmärrämme toisiamme.

Olen lähdössä pian Suvin kanssa Sveitsiin viettämään tyttöjen viikonloppua. Odotan sitä innolla. Nautin tällaisista irtiotoista ihan eri tavalla kuin ennen, koska nykyään ne ovat niin harvinaisia.

Minulla on muutenkin laaja kaveripiiri. Osa ystävistäni on kulkenut mukana liki 30 vuotta. Osaan arvostaa näitä ystävyyssuhteita iän myötä yhä enemmän. Ystäväni ovat aina olleet tukenani, mikä on vuosien myötä tullut todistettua. Se tuntuu hyvältä.”

Matkailu

”Ennen olin spontaani ja lähdin matkalle päivänkin varoitusajalla. Mieleeni on jäänyt erityisesti vuoden 2015 kamala kesäkuu: satoi, oli jäätävän kylmä ja minulla päälläni kevytuntuvatoppatakki. Silloin totesin, että nyt saa riittää. Katsoin netistä, missä oli lämmintä ja lensin seuraavana aamuna Barcelonaan viikoksi.

”Suomessa on ihanaa asua, mutta kyllä se lamauttaa, kun ei ole valoa.”

Lapsen kanssa matkustelu vaatii aika paljon lisää suunnitelmallisuutta, mutta on toki mahdollista. Vietimme perheen kesken marraskuun Espanjassa paossa pimeää aikaa. Huomasin, että energiatasoni siellä olivat aivan erilaiset kuin kotimaassa. Suomessa on ihanaa asua, mutta kyllä se lamauttaa, kun ei ole valoa.

Ulkomailla rakastan istua ostoskaduilla kahviloissa ja katsella ohikulkijoita. Lapsi on tuonut matkailuun uuden lisän: hänelle pysähdytään juttelemaan, jopa suukottelemaan, ja kysytään hänen nimeään. Viime reissulla poika oppi oikein odottamaan sitä.

Myös Sveitsissä asuessani totuin siihen, että ihmiset tervehtivät vaikkapa iltakävelyllä toisiaan. Kun muutin Suomeen ja moikkasin naapuria rappukäytävässä, hän melkein pelästyi. Mutta ei se ruoho silti aina ole vihreämpää aidan toisella puolella: ovat sveitsiläisetkin omanlaisensa, sisäänpäin kääntynyt kansa.

Suomalaisissa parasta on aitous. Me olemme ehkä ujoja, mutta kyllä täällä silti asiat ovat kokonaisuudessaan hyvin. Nyt, kun olen lapsen myötä tutustunut muun muassa julkiseen neuvolaan, ei voi kuin ihailla sitä, miten hienosti täällä on asiat järjestetty. Haluan ehdottomasti kasvattaa lapseni Suomessa.”

Itsestä huolehtiminen

”Aina toisinaan tarvitsen äitiydestä pientä happihyppelyä. Lapsi on minulle ykkösprioriteetti, mutta haluan, että minulla on muutakin elämää. Vaikka minulla on vauva, voin silti käydä hieronnassa, kasvohoidossa tai ostaa kauniita asioita. Mikään niistä ei ole pois vauvalta.

Äitiys on niin kokonaisvaltaista, että itsestä huolehtiminen unohtuu helposti. Vastasyntynyt toki tarvitseekin äitiä jo ihan imetyksen takia, eivätkä silloin ole kasvohoidot ensimmäisenä mielessä. Mutta se ei silti tarkoita, että on pakko vain pyöriä tukka pystyssä kotona.

Uskon olevani parempi äiti, kun olen välillä erossa lapsestani. Olen silti häneen ihan yhtä hurahtanut kuin kuka tahansa vanhempi.

Välillä tarvitsemme Ossin kanssa myös parisuhdeaikaa ilman lasta. Olemme onnekkaita, sillä meidän molempien vanhemmat haluavat olla mukana poikamme elämässä. Heidän avullaan yhteinen aika onnistuu. Ei se vaadi mitään ihmeellistä: jo rauhallinen lounaskin tekee hyvää.”

"Kodissa pitää olla hyvä fiilis, kun sinne astuu sisään. Siksi haluan panostaa sisustukseen."
"Kodissa pitää olla hyvä fiilis, kun sinne astuu sisään. Siksi haluan panostaa sisustukseen."

Hevoset

”En kaipaa kilparatsastuksen aiheuttamaa stressiä. Olen todella kilpailuhenkinen ja otin ratsastuksen niin tosissani, että väsyin. Oli henkisesti raskasta elää jatkuvan paineen alla, joten lopetin urani. Nyt olen ihmisenä paljon vapautuneempi.

Vuonna 2011 tipuin hevosen selästä ja mursin nilkkani, joka piti leikata. Sen jälkeen rohkeuteni ei enää riittänyt. Lopetinkin urani vuotta myöhemmin.

Kun olin tänä syksynä ystäväni kanssa katsomassa Helsinki Horse Show’ta, hän haikaili kilparatsastuksen perään. Huomasin, ettei minulla ollut yhtään samanlainen olo. Siitä tiesin tehneeni oikean ratkaisun.

Jouduin luopumaan kesällä viimeisestä omasta hevosestani. Se jouduttiin ikävä kyllä lopettamaan, koska sen jalassa oli parantumaton vamma.

Nykyään ratsastus on nautinto eikä työ. Parasta siinä on keskittyminen: hevosen selässä on oltava täysin läsnä. Ja onhan se myös äärettömän hyvä kuntoilumuoto. Tykkään myös talli-ilmapiirin rentoudesta, siellä on samanhenkisiä ihmisiä kuin minä.

Ylipäätään olen aina ollut eläinrakas. Minulla on 12-vuotias jackrussellinterrieri, jonka kanssa tykkään käydä pitkillä kävelyillä luonnossa.”

 

Jenni Dahlman

Syntyi 27.10.1981 Piikkiössä.

Asuu Espoossa jääkiekkoilija Ossi Väänäsen ja parin kymmenkuisen pojan kanssa.

Oli Kimi Räikkösen kanssa naimisissa vuosina 2004–2014.

Työskennellyt mallina ja juontajana. Miss Suomen perintöprinsessa vuodelta 2000.