Kirjailija Miika Nousiainen fanittaa jalkapalloa ja ruotsalaista Hammarbyn joukkuetta.
Kirjailija Miika Nousiainen fanittaa jalkapalloa ja ruotsalaista Hammarbyn joukkuetta.

Kirjailija uskoo, että maratonin juoksemisesta on nykyisin hyötyä työhaastattelussa.

Olet kirjoittanut ruotsalaisten ja suomalaisten suhteesta sekä Suomesta menetettynä pitkänmatkanjuoksumaana. Mihin kansamme kipupisteeseen tartut seuraavaksi?

Alkujaan aioin tehdä trilogian Ruotsista, kestävyysjuoksusta ja viinasta. Mutta viinasta – ja viinan voimalla – on kirjoitettu niin paljon, että joudun miettimään viimeisen aiheen uusiksi. Ehkä myös juon liian vähän kirjoittaakseni viinakirjaa.

Niin, kuuluuko kirjailijan nykyään pikemminkin harrastaa joukkueurheilua kuin juhlia rankasti? Sinäkin olet kirjailijoiden FC Kynä -futisjoukkueen kantavia voimia.

Varmasti varsinkin me nuoren polven kirjailijat olemme aika tervehenkisiä ja urheilemme. Samoin kuin rockmuusikot. Vain urheilijat ja tangokuninkaalliset nykyään ryyppäävät ja rellestävät.

Ulkoministeri Alexander Stubb, kirjailija Juha Itkonen ja Miika Nousiainen lähtevät juoksemaan kilpaa. Kuka tulee ensimmäisenä maaliin?

Jos matka on 400 tai lyhyempi, minä. Jos 800–1500, Itkonen. Kaikki sitä pidemmät voittaa Stubb. Uskoisin, että tämä on faktaa. Eli tasapeli.

Miksi kaikki tuntuvat nykyään tähtäävän maratonille?

Itselläni ei ole mitään intoa maratoniin, juoksu on mulle jotain ihan muuta. Mutta maratonista on kilpailuyhteiskunnassamme tullut asia, josta saa sulan hattuun ja josta on hyötyä työhaastattelussa. Vaikka kysymys on ihan eri lahjakkuustekijöistä.

Kirjoitat hauskasti. Oletko hauska myös kotona?

Yritän olla, mutta eivät vitsit aina toimi. Miesten odotetaan olevan hauskoja, mutta keskivertomiehellä riittää hyviä juttuja ensitreffien jälkeen puoleksitoista vuodeksi. Olen puoliammattilainen, mutta saan silti kuulla vaimoltani, että tuon jutun olet kertonut seitsemän kertaa.

Miika Nousiainen

Vuonna 1973 syntynyt ja Säynätsalossa lapsuutensa viettänyt kirjailija-käsikirjoittaja. Tuttu myös Hyvät naiset ja herrat -tv-sarjan juontajana. Asuu  Helsingissä vaimonsa kanssa.

Tuotantoa Vadelmavenepakolainen (2007), Maaninkavaara (2009) ja yhdessä Taro Korhosen kanssa tehdyt Paskakirja (2007) ja Paskapokkari (2009). 

Harrastuksia jalkapallo, yleisurheilu, kalastus ja Play Station. ”Pelaan, kun vaimo on töissä.”

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti

Timon ja hänen puolisonsa Maikin ensimmäinen yhteinen lapsi on poika. 

Timo Lavikaisen, 43, perheessä eletään jännittäviä aikoja.

Timo valmistautuu parhaillaan Putoukseen ja kuvaa sketsejä tammikuussa alkavaa ohjelmaa varten. Samaan aikaan on puhelimen oltava lähettyvillä, sillä Timon puolison Maikin laskettu aika on näillä hetkillä.

– Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen, Timo totesi, kun hän saapui 95-elokuvan kutsuvierasensi-iltaan Espoon kulttuurikeskukseen.

Timolla on niin sanotun ”tavallisen kansalaisen rooli” kaikkien aikojen suurimmassa suomalaisessa jääkiekkoelokuvassa. Elokuvaan liittyy jo nyt muitakin tärkeitä muistoja, Timo kertoo.

”Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen.”

– Kun minulla oli tässä viimeinen kuvauspäivä, vaimo teki positiivisen raskaustestin. Jouluvauvaa meille odotetaan.

Timolla on parikymppinen tytär, ja Maikilla on 10-vuotias tytär. Pian syntyvä lapsi on parin ensimmäinen yhteinen. Näyttelijä kertoo, että hartaasti odotettu vauva on poika.

– Meillä ehti olla useampi, kolme keskenmenoa ja sitten lopulta tärppäsi näin. Ne olivat kovia paikkoja.

Timo luottaa, että vauvan hoito palailee mieleen vanhasta muistista.

– Suhtaudun luottavaisesti. Uskon, että kasvattajana olen rennompi, kun kaikki ei ole ihan uutta.