Meteorologi Miina Manninen uskottelee itselleen, ettei kukaan katso hänen ennustuksiaan.

Aloitat maanantaina työt Kymmenen uutisten meteorologina. Kuinka paljon jännität suoria lähetyksiä?
Aluksi suora lähetys jännitti törkeästi. En nukkunut ollenkaan ennen Huomenta Suomen ensimmäistä esiintymisvuoroa. Esiintymiseen alkaa kuitenkin tottua. Ennen lähetystä puran jännitystä tanssimalla. Steppailen kameran edessä ja irvistelen, etten seisoisi ihan jäykkänä. Huomenta Suomessa huijaan itseäni ajatuksella, ettei kukaan katso. Saa nähdä, miten hyvin se toimii illoissa.

Huomenta Suomeen joudut heräämään aamulla ennen neljää.
Millainen on päivärytmisi?

Aamuvuoro alkaa puoli viideltä, ja herään yleensä tuntia aiemmin. Teen niin kuin palomiehet: laitan vaatteet riviin lattialle valmiiksi, hyppään niihin ja pyöräilen töihin. Työvuoro loppuu vartin yli yhdeksän, ja vaikka nukun päiväunet, minulla on koko päivä luppoaikaa. Kerrankin kukat kukkivat parvekkeella. Talvella saatoin mennä nukkumaan iltaisin jo seitsemältä, mutta kesällä en viitsi yrittää ennen yhdeksää.

Pelkäätkö ennusteiden epäonnistumista?
Kyttään iltapäivällä, menikö kohdalleen. Ennusteen epäonnistuminen ottaa päähän, sen ottaa henkilökohtaisesti. Ajattelen usein, että tuon olisi voinut ennustaa tarkemmin.

Yritätkö pehmentää sanomaasi, kun ennustat huonoa säätä?
Yritän olla ottamatta kantaa säähän, koska jonkun katsojan mielestä hellekin voi olla ihan hirveä asia. Eilen minun piti tosin sanoa, että Helsingissä todennäköisesti poutaantuu, mutta sanoinkin vahingossa, että toivottavasti. Välillä oma mielipide siis näkyy.

Aamuvuorolaisella on paljon vapaa-aikaa. Mitä harrastat?

Tykkään ulkoilla ja käydä lenkillä. Pyöräilen kaikki matkat myös talvisin, ja pyöräilyä tulee hyötyliikuntana päivittäin ainakin kymmenen kilometriä. Lisäksi haaveilen purjehtimisesta. Olen veneillyt pienestä asti, joskus myös omalla pikkupurkilla.

Katsotko omia lähetyksiäsi?
Katson, että oppisin tulevaisuutta varten. Itsensä katsominen on aivan hirveää. Nolottaa, että noinkin menin sitten tekemään. Mahdottomia mokia ei ole kuitenkaan onneksi sattunut. Joskus on ollut monitori tai mikrofoni pois päältä. En ole mennyt niissä tilanteissa lukkoon, vaan sanonut vain, että anteeksi, nyt on mikrofoni pois päältä.

Miksi sinusta tuli meteorologi?
Kiinnostus lähti lukioaikoina siitä, että purjehdusharrastuksessa piti tarkkailla säätä. Säässä on hienoa se, että se niin konkreettista: riittää, että katsoo ulos, ja siellä sää on.

Miina Manninen
– Vuonna 1984 syntynyt meteorologi on tuttu Huomenta Suomesta.
– Muuttanut Helsinkiin Mikkelistä vuonna 2004.
– Aloittaa työt MTV3:n Seitsemän ja Kymmenen uutisissa 12.7.
– Nähdään Huomenta Suomen kesätauon jälkeen sekä aamu- että iltauutisissa.

Miina Mannisen haastattelun yhteydessä oli lehdessä väärä kuva (MN 27). Toimitus pahoittelee virhettä.

Maria Veitola muistelee kirjassaan, miten vaikeaa oli saada omat vanhemmat ymmärtämään, että kaikki hänen kaverinsa laihduttivat amfetamiinilla ja Nutriletilla.

Toimittaja Maria Veitola, 45, muistelee uutuuskirjassaan Veitola päihteidenhuuruista nuoruuttaan. Hän kirjoittaa, miten ihanaa 21-vuotiaana oli, kun elämä oli ”pelkkää nousua” ja ”hetkessä elämistä”.

– Joka ilta oli täynnä absurdeja tapahtumia ja hassuja ihmiskontakteja. Minä lörpöttelin ja tanssin niin, että mekot repesivät päältäni ja kengät hävisivät. Mennään yhdelle saattoi venyä kolmipäiväiseksi seikkailuksi, Veitola kirjoittaa.

”Olen kymmenen tuntemattoman ihmisen kanssa jatkoilla, ja me ollaan vedetty jotain, ja mä saan paniikkikohtauksen.”

Hän huomasi kuitenkin jossain vaiheessa, että kaikkeen kyllästyy. Klubeilla naamat kävivät tutuiksi, ja bileiden jälkeen yhä useammin tuntui ontolta. 

– Aina välillä minulla on ikävä sitä huumaavaa ja hasardia tunnetta, jonka muistan vanhoilta ajoilta. Sitä tunnetta ostaisin itselleni, jos voisin. Mutta sitä tunnetta en kyllä ostais, kun olen kymmenen tuntemattoman ihmisen kanssa jatkoilla, ja me ollaan vedetty jotain, ja mä saan paniikkikohtauksen eikä ole ketään kenelle voisin sanoa: ”Auta. Musta tuntuu, että mä joko sekoan tai kuolen”, Veitola kirjoittaa.

”Söin pari päivää sitten jotain missä oli Fido Didon kuva tai Mersun merkki.”

Amfetamiinilla ja Nutriletilla laihduttaminen ei ollut epätavallista

Hän muistelee myös erästä reissua Saimaan-mökille vanhempiensa kanssa. Ennen sitä Veitola oli ollut juhlimassa pari päivää putkeen.

– Siellä tutussa mökkisaaren metsässä mustikanvarvut muuttuivat väriseväksi ja hehkuvaksi sotkuksi ja tuntui siltä kuin metsä olisi halunnut imaista mut sisäänsä. Rämmin sieltä metsästä ulos ja itkin holtittomasti.

– Kerroin vanhemmille, että tämä johtuu siitä, kun söin pari päivää sitten jotain missä oli Fido Didon kuva tai Mersun merkki enkä oo paljon sen jälkeen nukkunut. Äiti ja isä oli kamalan järkyttyneitä, huolissaan ja vihaisia. – – On vaikea saada heitä ymmärtämään, että hei, ei tässä oo mitään ihmeellistä, kaikki mun kaverit laihduttavat amfetamiinilla ja Nutriletilla, se on ihan tavallista.

”Me tarvittiin apua niiden kaikkien tunteiden käsittelyyn.”

Veitola kirjoittaa, että sekä hän itse että hänen ystävänsä elivät parikymppisinä vaihetta, jolloin arki ei välillä riittänyt ja välillä se oli liikaa.

– Me tarvittiin apua niiden kaikkien tunteiden käsittelyyn. Tai eihän niitä tunteita käsitelty. Ne herätettiin, voimistettiin tai turrutettiin. – – Mutta onko mitään surullisempaa fiilistä kuin etsiä jonkun klubin vessan kiiltäviltä pinnoilta, että olisiko jollain jäänyt sinne joku murunen jotain valkoista.

Veitolan mukaan hänen oma päihdetoleranssinsa oli hänen onnekseen niin onneton, että hän itse oli usein se, joka huolehti muista. 

Maria Veitola: Veitola (Johnny Kniga, kirja on juuri ilmestynyt)

Sirpa Suutari-Jääskö ja Jukka Haapalainen ovat tehneet koreografiat UIT:n Tuhansien ämpäreiden maa -kevätrevyyseen. Kuva: Jonna Öhrnberg
Sirpa Suutari-Jääskö ja Jukka Haapalainen ovat tehneet koreografiat UIT:n Tuhansien ämpäreiden maa -kevätrevyyseen. Kuva: Jonna Öhrnberg

Jukka Haapalainen ryöstettiin maaliskuussa Lontoon-kotinsa portailla, kun hän oli tulossa vaihtamasta rahaa. Ryöstäjät veivät kännykän ja rahat sekä hakkasivat Haapalaisen.

Tanssii tähtien kanssa -ohjelman tuomari Jukka Haapalainen ja tanssijapuoliso Sirpa Suutari-Jääskö eivät ole juuri viettäneet aikaa Lontoossa sijaitsevassa kodissaan maaliskuussa tapahtuneen ryöstön jälkeen.

Jukka oli tuolloin vaihtamassa rahaa ulkomaan työmatkan jälkeen. Neljä miestä näki tilanteen ja seurasi tätä kotiovelle.

– He ryöstivät rahat ja kännykän. Jouduin siinä vähän hakatuksikin, Jukka kertoo.

– Miehiä oli neljä ja Jukka taisteli vielä vastaan, Sirpa kertoo päätään pudistellen.

Sirpa kuuli ulkoa miehensä huutoa ja tilasi paikalle ambulanssin. Verta vuotava Jukka paikattiin. Fyysiset vammat ovat parantuneet, mutta perusturvallisuuden tunteeseen tapahtunut vaikutti.

– Perusturvallisuuden tunne on edelleen järkkynyt, eikä se varmaan koskaan palaudu täysin ennalleen. Tämä tapahtui vielä oman kodin portailla. Asumme turvallisella alueella, Lontoon keskustassa, jota olen pitänyt aina mukavana alueena. Tämän jälkeen olen ollut varuillani.

Episodin jälkeen pari suuntasi Suomeen tekemään koreografiat UIT:n Tuhansien ämpäreiden maa -kevätrevyyseen.

– Emme ole päässeet oikein mittaamaan, miltä Lontoon-kodissa oleminen tuntuu, Sirpa sanookin.

”Pelosta ja vihasta pitää pyrkiä pääsemään kaikin keinoin.”

Jukka painottaa, ettei ole antanut pelolle liikaa valtaa, vaikka luottamus toisiin ihmisiin on järkkynyt.

– Pelosta ja vihasta pitää pyrkiä pääsemään kaikin keinoin ja yrittää löytää jotain ihmeellistä ymmärrystä näitä tekijöitä kohtaan. Onneksi on paljon töitä, joista saan positiivista virtaa, Jukka sanoo.

Pari on matkustellut ympäri maailmaa koko 20 vuotta kestäneen uransa ajan, mutta ei ole joutunut aikaisemmin vaarallisiin tilanteisiin.

– Tietysti matkustaessa olemme pyrkineet välttämään turvattomia paikkoja, Sirpa kertoi tänään Linnanmäen lehdistöpäivässä, jossa esitettiin myös UIT: kauden esiintyjät.

UIT:n ensi-illan jälkeen pari palaa kuitenkin Lontooseen, jossa heillä on esiintymis- ja luennointitehtäviä British open -tanssikilpailuissa.