Taikuri Noora Karma on löytänyt uuden rakkaan: "Tapasimme lenkkipolulla, ja asiat lähtivät siitä etenemään luonnollisesti", Noora kertoo.
Taikuri Noora Karma on löytänyt uuden rakkaan: "Tapasimme lenkkipolulla, ja asiat lähtivät siitä etenemään luonnollisesti", Noora kertoo.

Noora Karma uskoo, että Suomeen mahtuu turvapaikanhakijoita: – Olen yllättynyt siitä, miten paljon rasisteja Suomessa on, hän sanoo.

Pari päivää sitten mentalisti-taikuri Noora Karmalta, 39, paloi pinna.

Hän oli saanut Facebookissa jo monta kutsua liittyä ryhmiin, joiden ajattelumaailmaa hän ei kuuna päivänä jakaisi. Kun jälleen yksi kutsu – tällä kertaa sattumalta Seinäjoelta – tupsahti Nooran postilaatikkoon, nainen kirjoitti kipakan Facebook-päivityksen.

– Suivaannuin näistä "Vastustamme vastaanottokeskuksia" -ryhmistä ja vastasin, että mielestäni Seinäjolle pitäisi yhden sijasta perustaa kolme vastaanottokeskusta.

–  Jatkoin vielä, että sen lisäksi sitä äänekkäästi vastustavat ihmiset pitäisi lähettää Seinäjoelta koulunpenkille jonnekin vähän kauemmaksi kuin Tallinnaan, Noora kertoo.

Noora haluaa painottaa, ettei missään tapauksessa pidä seinäjokelaisia sen rasistisempina kuin muitakaan suomalaisia.

– Rasisimi on tuomittavaa missä päin maailmaa tai Suomea tahansa. Mutta olen yllättynyt siitä, miten paljon rasisteja suomalaisten joukossa on. Monta kertaa olen ajatellut, että eihän tämä voi olla tottakaan, Noora sanoo.

Facebook taistelukenttänä

Nooran kannanotto aiheutti kommenttien vyöryn. Taikurin kotisivu täyttyi asiattomasta ja loukkavasta huutelusta, mutta ensijärkytyksen jälkeen Noora on yrittänyt jättää sen omaan arvoonsa.  

– Pitäkööt keskenään taistelutannerta siellä. Mutta myönnän, että ensimmäistä kertaa elämässäni mietin pitääkö minun pelätä ja uskallanko mennä keikalle vaikka johonkin ostoskeskukseen?

– Tärkeämmältä tuntuu kuitenkin, että pystyn jotenkin vaikuttamaan epäkohtiin, sanoo Noora, joka haluaa tehdä töitä suvaitsevaisemman Suomen puolesta jatkossakin.

Taikuri on syksyn aikana mukana monessa projektissa, jotka liittyvät rasismin vastustamiseen ja hyväntekeväisyyteen. 

Noora on huomannut, että monet maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat eivät tunnu edes tietävän, mitä rasismilla tarkoitetaan. He väittävät, etteivät ole rasisteja, vaikka heidän ennakkoluulonsa kohdistuvat selvästi rotuun.

– Olen varma, että moni heistä suhtautuisi suopeammin valkoihoisten auttamiseen, Noora jatkaa. 

– Ihan kuin Suomessa nyt ei olisi tilaa apua tarvitseville. Kun täällä ajelee autolla, niin eihän täällä edes näe ihmisiä missään.

Värikäs naapurusto

Vaasassa syntynyt Noora on asunut 15 vuotta ulkomailla. Kymmenen vuoden ajan hänen kotinsa oli Lontoossa, sen jälkeen Noora asui Teneriffalla ja Dubaissa. Hänen naapurinsa ja ystävänsä ovat aina olleet erinäköisiä ja kuluneet eri kansalaisuuksiin ja uskontokuntiin.

Pakolaisongelmaan Noora havahtui jo vuosia sitten Teneriffalla.

– Oli hurjaa katsoa, kun turistit makasivat samalla hiekkarannalla, jolle saapui veneitä täynnä pakolaisia, jotka hyppivät veneistä maihin, Noora muistelee. 

Noora palasi Suomeen yli viisi vuotta sitten ja asuu kahden lapsensa kanssa Porvoossa.

– Toivoisin, etteivät lapseni kasva pikkukaupungin kuplassa, vaan eläisivät tavallista arkea erinäköisten ihmisten kanssa. Onneksi Porvookin on vähitellen muuttunut kansainvälisemmäksi, ja päiväkodissa ja koulussa on lapsia, joiden juuret ovat eri puolilla maailmaa, Noora sanoo.

Rakkaus tuli yllättäen

Nooran kalenteri on syksyn osalta täyttynyt työkiireistä ja hänet tullaan näkemään televisiossa useassa ohjelmassa. Muutenkin elämään kuuluu hyvää, sillä vierellä on uusi rakas, urheilija Jani Strömsholm.

Rakkaus yllätti taikurinaisen.

– En ollut suunnitellut alkavani seurustella, joten vähän yllättäen tämä tuli, Noora sanoo.

– Usein ihmiset kai tapaavat baarissa, mutta me tapasimme lenkkipolulla. Luonnollisesti kohtasimme ja luonnollisesti asiat lähtivät etenemään, Noora kertoi iloisena.

Kiti Kokkonen. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg
Kiti Kokkonen. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg

Lyhyydestä voi olla myös harmia, mutta paljon hauskempaa on keskittyä niihin hyviin puoliin.

Jalat eivät yllä bussissa lattialle, farkkujen lahkeet ovat aina liian pitkät ja usein tuntuu, että ne kivoimmat vaatteet on sijoiteltu kaupassa ihan katon rajaan. Muun muassa tällaisia asioita lyhyet ihmiset kohtaavat lähes päivittäin.

Saman tietää myös Putous-tähti Kiti Kokkonen, 43, joka on vain 150 senttimetriä pitkä. Tai oikeastaan enää 148,5-senttimetriä: Kokkonen kertoo lyhentyneensä viime vuosien aikana.

– Olin joskus 150-senttimetriä pitkä, mutta olen jotenkin tullut siitä alaspäin – tai lyhentynyt. En tiedä, jatkuuko tämä vielä, Kokkonen nauraa.

Kokkosen pituus on aina ollut huumorin väännön kohteena, ja esimerkiksi viime lauantain Putous-jaksossa Kokkonen nähtiin 191-senttimetriä pitkän Roope Salmisen kahvikupin alustana sekä jääkaappiin ahtautuneena.

Lue myös: Kuka Suomi-julkkis on kanssasi samanpituinen? Katso yli 150 nimen listasta

Arkielämässään Kokkonen kuulee paljon vitsejä tai kommentteja siitä, kuinka näppärää on käyttää häntä käsinojana tai kuinka hänen lyhyytensä jaksaa yllättää joka kerta. Yleensä vitsailu ei haittaa, mutta välillä lyhyyden jatkuva alleviivaaminen ärsyttää.

”Lyhyyteni on asia, mistä muut helposti vitsailevat.”

– Itse en usein tee lyhyydestäni numeroa, mutta se on asia, josta muut helposti vitsailevat. Yleensä muiden vitsailu menee vain ohi, kun olen niin tottunut siihen. Välillä on tosin sellaisia hetkiä, että ihmetyttää, miksi keskitymme ihmisissä niin paljon tällaisiin asioihin. Eli välillä vähän ärsyttää, Kokkonen sanoo.

Lyhyelle sattuu ja tapahtuu

Lyhyeeseen varteen voi liittyä kuitenkin monta erikoista ja hauskaakin sattumusta. Niitä Kokkosella todella riittää.

– Kun olin nuori, yksi poika jätti minut sen vuoksi, että olin niin lyhyt. Hän ihan sanoi, että tämä ei nyt toimi, koska hän on niin pitkä ja minä niin lyhyt, Kokkonen nauraa.

”Minulle haettiin pyllyn alle penkille jokin tyyny ja jalkojen alle koroke.”

– Olen kyllä useita kertoja myös hävennyt pituuttani. Kun esimerkiksi olen ollut haastateltavana, minulle haettiin pyllyn alle penkille jokin tyyny ja jalkojen alle koroke. Siitä tulee vain jotenkin typerä olo.

Onneksi useimmat kokemukset lyhyydestä ovat lopulta positiivisia.

– Näin lyhyenä mahtuu hyvin kaikkiin pieniin tiloihin, ja hyvin harvoin tarvitsee pelätä sitä, että löisi päänsä johonkin. Lisäksi caprihousut ovat pitkät housut ja voi ostaa lastenvaatteita, jotka ovat usein tosi kivoja, Kokkonen sanoo.

”Minulta ei kysytty lippua, koska olin saman pituinen kuin tarhalapset.”

– Metrossa olen pari kertaa unohtanut ostaa lipun. Kaksi kertaa on käynyt niin, että kun lipuntarkistajat ovat tulleet, on kohdalle osunut tarharyhmä ja olen ajautunut jotenkin sen keskelle. Minulta ei kysytty lippua, koska olin melkein samanpituinen kuin tarhalapset, eli olen varmaan jotenkin näyttänyt olevan osa tarharyhmää ja välttynyt niin tarkastusmaksulta.

Vielä muutama vuosi sitten bussisakin Kokkoselta saatettiin kysyä, tuleeko aikuisten vai lasten lippu. Vähän hävettää, mutta enemmän naurattaa.

Sari Salomaan paras kuntouttaja on vuokraheppa Tomppa. Kuva: Katja Lösönen
Sari Salomaan paras kuntouttaja on vuokraheppa Tomppa. Kuva: Katja Lösönen

Suomalaisilla on kivun vuoksi eniten sairauspoissaoloja koko Euroopassa. Nelikymppisen Sari Salomaan työkyvyn vei 20 vuotta kestänyt jalkakipu.

Nyt kävi pahasti, Sari Salomaa tajusi liukastuessaan jäisellä tiellä. Kaatuessa jalasta kuului pamahdus, ja kun Sari koetti nousta ylös, hän huomasi, että jalkaterä sojotti väärään suuntaan.

Oli maaliskuu vuonna 1998. Sari oli 22-vuotias yo-merkonomiopiskelija, kihloissa...