Jutta Gustafsberg huomasi jo lapsena saavansa yhteyden henkimaailmaan. Kuva: Sanoma arkisto
Jutta Gustafsberg huomasi jo lapsena saavansa yhteyden henkimaailmaan. Kuva: Sanoma arkisto

Pikkutyttönä Jutta Gustafsberg kuvitteli itselleen kaikkea kivaa, nyt hän visualisoi mielessään miljoonien retriittihanketta keskelle metsää.

Hyvinvointiyrittäjä Jutta Gustafsberg on saanut vasta vähän kommenttia maanantaina ilmestyvästä kirjastaan, mutta yhdestä palautteesta hän on erityisen mielissään. Mielen päällä käsittelee Jutan ja meedio Harriet Piekkolan oppeja henkistymisestä sekä kokemuksia henkimaailman parissa.

– Palaute tuli raavaalta, uskoisko tässä nyt mihinkään -mieheltä, jossa kirjan luettuaan heräsi ajatus ’josko sittenkin’. En tuputa oppejani enkä elämänkatsomusta, vaan nimenomaan herättää ajatuksia ja kiinnostusta henkisyyttä kohtaan.

Jutta alkoi käydä Harrietin vastaanotolla vuonna 2004 aviomiehensä Petteri Jussilan menehdyttyä yllättäen. Jutta kertoo keskustelleensa henkimaailmassa juurikin Petterin sekä isoäitinsä ja äitinsä kanssa.

”Toisinaan henkimaailmasta tulija odottaa jo linjalla.”

Kun käyt Harrietin vastaanotolla, mitä meedion istunnolla oikein tapahtuu?

– Ennen istuntoa meedio on jo hiljentynyt valmiiksi, ja yritän itsekin tulla paikalle rauhallisin mielin. Ainakaan en kälätä stressaavaa työpuhelua juuri matkallani istuntoon. Istahdamme pienen pöydän ääreen ja saatamme juoda teet tai lasin vettä ennen kuin aloitamme. Meedio ei katso kortteja tai tähystä kristallipallosta, eikä hänellä ole mitään käsissään vaan hän saa yhteyden energioiden kautta. Toisinaan henkimaailmasta tulija odottaa jo ”linjalla” ja idea onkin kuulla niitä, joilla on minulle asiaa.

– Vain harvoin henkimaailmasta tulija saattaa ilmoittaa nimensä, useimmin Harriet kuvailee hänelle välitettyjä kuvia. Kun hänelle ilmestyi kuva junasta ja rataristeyksestä, tiesin, että minulle puhuu ihminen, joka oli ollut ammatiltaan junankuljettaja. Tulija on yhteydenotossa se aktiivinen osapuoli, ja minun tehtäväni on kuunnella. Voin myös esittää kysymyksiä tulijalle, mutta ei se mikään puhelinrupattelu ole. Meedio on tilanteessa välittäjä, vähän kuin yrittäisi kuvailla elokuvan tapahtumia kaverille.

Voiko yhteyden saada keneen tahansa henkimaailmassa?

– Yhteyden saa niihin tulijoihin, joilla on minulle asiaa. Istunnolle ei mennä ja valita yhteyttä kuin puhelinmuistiosta. Saan henkimaailmasta ohjeita ja neuvoja elämään ja bisnekseen. Elämän varrella henkimaailmasta voi ilmestyä uusiakin oppaita, mutta toivon, että voin vielä vanhanakin keskustella vaikkapa Petterin ja äitini kanssa. Petteri tuntuu olevan henkimaailmassakin aktiivinen tyyppi.

”Mitä väliä, jos ääni onkin sisäinen ääneni.”

Oletko koskaan epäillyt henkimaailmatouhun aitoutta?

– En ole koskaan kyseenalaistanut henkimaailman olemassaoloa, mutta oli vaihe, jolloin mietin, oliko tunne vain mielikuvitukseni tuotetta. Epäilin, oliko minulla oikeasti kyky saada yhteys henkioppaisiini ja vähättelin, että en kai minä sitä nyt osaa. Mutta päätin, että mitä sitten! Jos saan neuvoja ja iloa, mitä väliä, jos ääni onkin sisäinen ääneni. Myöhemmin totesin, että kyllä yhteys oli totta: niin viisaat neuvot, joita olin saanut, eivät voineet olla minun keksimiäni.

Miten istuntosi ovat muuttuneet vuosien mittaan, onko homma erilaista nyt kuin 12 vuotta sitten?

– Ensimmäisillä kerroilla olin juuri jäänyt leskeksi ja surusta sokaistunut. Alkuun istunnot toivat lohtua, nykyään iloa ja neuvoja. Olen eri tyyppi ja eri elämäntilanteessa, mikä vaikuttaa keskustelujen sisältöön. Silti istunto pysäyttää ja vaikuttaa joka kerta.

Miten arjessasi näkyy se, että uskot kuoleman jälkeiseen elämään?

– Uskon karmaan ja yritän elää niin, etten tee pahaa kenellekään. Usko siitä, että hyvä ja paha palaavat minulle seuraavassa elämässä, ohjaa käytöstäni tässä elämässä. Olen onnellinen suurimman osan ajastani, hymyilen ja tervehdin muita. Haluan, että minusta virtaava energia on positiivista. Ja tulee niitä huonojakin hetkiä: eilen toimistolla tunsin, että nyt iskee stressi ja huusin työkavereita halaamaan.

– Kohtelen kaikkia samalla tavoin, heidän asemastaan tai elämäntilanteestaan riippumatta. Olen huomannut, että moni menestystä saavuttanut viihtyy seurassani, koska en pokkuroi tai mielistele heitä. Samoin se, jolla on heikompi vaihe elämässään meneillään, rohkaistuu, kun joku ei vaihteeksi ylenkatso.

Miten elämäsi on muuttunut, kun aloit luottaa henkimaailmaan?

– Eniten se näkyy suhtautumisessani muita kohtaan. Kiukkuisuus, mustasukkaisuus, kostonhalu – sellaiset fiilikset ovat jääneet elämästäni. Huomaan kyllä, että eteeni heitetään haasteita ja suunnilleen kerran vuodessa menetän hermoni niin, että voin huutaa raivosta. Mutta onhan se mahtava fiilis, kun voi tyynesti ja kiukkuuntumatta ohittaa tilanteen, jossa koen tulleeni väärin kohdelluksi.

Oletko koskaan pelännyt meedion istunnossa?

– En! Puhtaasta henkimaailmasta tulee valoa ja rakkautta. Ihmisten kauhujutut ovat mielikuvituksen tuotetta. Koko touhussa pelottavinta ovat erisorttiset henkiset hoitajat, joilla ei ole oikeaa osaamista ja joita ohjaa rahanhimo. Henkistymisestä on selvästi tulossa trendi, ja se houkuttelee alalle kaikentasoisia toimijoita. Pahimmillaan hoidoista ja istunnoista voi seurata tyhjä kukkaro ja sekaisin oleva mieli. Puhdas henkimaailma ei koskaan halua aiheuttaa ahdistusta.

Kerrot kirjassasi kuuntelevasi intuitiota ja harrastavasi visualisointia. Millaisissa asioissa luotat intuitioon?

– Varsinkin uusien ihmisten tapaamisessa, siinä voi olla kyse niin ystävystymisestä kuin työsuhteesta tai rekrytoinnista. Vaisto kertoo parhaiten, onko toinen liikkeellä aidosti tai onko hänen kuorensa alla jotain sellaista, mikä ei heti päälle näy.
Pahiten olen mennyt pieleen silloin, kun en ole luottanut intuitiooni vaan kuunnellut vain järkeä. Johan kohta eteen lätkäistään ongelma.

”Minulla ei ole vielä muuta kuin metsää, järvi ja suuret suunnitelmat.”

Miten visualisointi on toiminut omassa elämässäsi?

– Aloin tietämättäni käyttää sitä jo lapsena. Äiti patisti minua lukemaan enemmän, mutta halusin vain kömpiä sängylle ja rakennella kuvia haavemaailmasta. Vasta aikuisena tajusin, että siinähän oli kyse visualisoinnista: näin mielessäni asioita, joita halusin saavuttaa.
Fitnessuralla taidosta oli paljon apua, kun pystyin kuvittelemaan itseni lavalle, esiintymään upeasti ja näkemään, miltä näyttäisin voittaessani. Silloin usein pärjäsinkin. Jos olisin murehtinut, että peppuni näyttää roikkuvan tai kaatuvani korkkareissa, olisin varmasti vetänyt rähmälleni.

– Juuri nyt käytän visualisointia, kun suunnittelemme retriittikeskusta Ylöjärvelle Kuruun. Valtava rakennushanke on vasta käynnistymässä, eikä minulla ole vielä muuta kuin metsää, järvi ja suuret suunnitelmat. Homma on paisunut kuin pullataikina. Ajatus vaatimattomista majoista on kasvanut hahmotelmaksi tolppien päälle rakennetuista mökeistä. Mielessäni näen jo, millainen luksusresortti metsään rakentuu.

Jutta Gustafsbergin ja Harriet Piekkolan kirja Mielen päällä – työkaluja henkiselle polulle julkaistaan maanantaina 6.2.
Jutta rakennuttaa Juha Rouvisen kanssa hyvinvointi- ja meditaatiokeskusta Ylöjärvelle Kuruun, mistä hän on ostanut 34 hehtaaria maata.