"Jokaisessa työssä on hyvät ja huonot puolensa. Salkkareissa tiivis kuvaustahti oli raskas, mutta oli myös hienoa, että jokainen päivä oli erilainen", Venla Savikuja pohtii. Kuvat: Mikko Hannula
"Jokaisessa työssä on hyvät ja huonot puolensa. Salkkareissa tiivis kuvaustahti oli raskas, mutta oli myös hienoa, että jokainen päivä oli erilainen", Venla Savikuja pohtii. Kuvat: Mikko Hannula

Salkkareissa näytellyt Me Naisten uusi bloggaaja Venla Savikuja on vegaani, joka lenkkeilee päivittäin. Itsestään huolehtiminen piti opetella, sillä nuorempana hiuksiakin alkoi lähteä päästä stressin takia.

Elämän pienet ilot ovat Me Naisten uuden lifestylebloggaajan Venla Savikujan, 26, polttoainetta. Vaikka kirpeä kevättuuli puhaltaa nytkin kylmästi ja luikertelee ulkovaatteiden alle, Venla iloitsee taivaalla helottavasta auringosta. Se on Venlalle merkki siitä, että nyt mennään ulos. Vanhemmat opettivat hänelle jo lapsena, että jos sää on hyvä, siitä pitää nauttia.

Venlan olemus on nauravainen ja kohtelias, mutta selvästi varovainen. Venla punnitsee sanojaan tarkkaan, koska haluaa tehdä selväksi, ettei pyri tuputtamaan ajatuksiaan muille.

– Blogini takia ihmiset helposti ajattelevat, että yritän sanella muille, miten heidän tulisi elää. Mutta minähän kerron vain itsestäni ja ajatuksistani. Pyrin puntaroimaan omia kulutustottumuksiani ja omalla esimerkilläni innostamaan muita eettisempien ja ekologisempien elämäntapojen pariin. Jokainen tekee näissä asioissa omat ratkaisunsa, Venla pohtii.

Suuri yleisö muistaa Venlan Salatut elämät -sarjan Heidi Aaltosena. Venla aloitti Salkkareissa 17-vuotiaana opiskellessaan Kallion ilmaisutaidon lukiossa. Hän näytteli sarjassa yhteensä kuusi ja puoli vuotta.

”Salkkari-leima ei haittaa minua.”

– Salkkari-leima ei haittaa minua. Ohjelma oli pitkään työpaikkani, ja olen siitä ylpeä. Edelleenkin minut välillä pysäytetään kadulla roolini vuoksi, Venla sanoo.

Näytteleminen ja kirjoittaminen ovat Venlan intohimoja. Näyttelemisessä Venla nauttii heittäytymisestä ja toisen saappaisiin astumisesta. Venlan huippusuosittu blogi taas käsittelee hyvinvointia ja hyvää elämää ja löytyy nyt Me Naisten verkkosivuilta.

Löydät Venlan blogin täältä!

– Välillä fiilistelen auringonlaskua, välillä hyviä kasvisreseptejä, silloin tällöin kirjoittelen myös syvempiä keloja. Paras blogista saamani palaute on se, että olen niin maanläheinen.

VENLAN HYVÄN OLON EVÄÄT

Veganismi

”Aloin perehtyä ruuan eettisyyteen ja ekologisuuteen pari vuotta sitten katsomalla dokumentteja ja lukemalla kirjoja. Olin jo kauan syönyt kasvispainotteisesti ja miettinyt, että kasvisruokavalio olisi maailmalle parempi vaihtoehto. Karut paljastusdokumentit teurastamoista avasivat silmäni, enkä enää pystyisi palaamaan lihansyöjäksi.

Venla iloitsee, että vegaaniruokaa löytyy jo ravintoloistakin. Hän valitsi helsinkiläisessä Cargo-ravintolassa avokadoceasarsalaatin vegaanisena.
Venla iloitsee, että vegaaniruokaa löytyy jo ravintoloistakin. Hän valitsi helsinkiläisessä Cargo-ravintolassa avokadoceasarsalaatin vegaanisena.

Minulle tulee hyvä mieli siitä, etten ole enää itse osallisena eläinten huonoon kohteluun. En kuitenkaan ole naiivi: tiedän, että jopa seinämaaleissa voi olla siasta saatavia raaka-aineita, joten täysin puhtaaseen elämään en pysty. Silti uskon, että näilläkin valinnoilla on vaikutusta.

Veganismiin vaikutti osittain myös oma koirani. Sanotaan, että siat ovat älykkäämpiä kuin koirat. Alkoi tuntua älyttömältä, että koirani löhöili vieressäni ja lautasellani oli sikaa. Ymmärsin, etten halua arvottaa eläimiä näin.

”Moni pitää veganismia dieettinä ja kyselee minulta, kauanko aion noudattaa sitä.”

Moni pitää veganismia dieettinä ja kyselee minulta, kauanko aion noudattaa sitä. En ole ikinä ollut diettaaja, eikä vegaaniruokavalio rajoita syömistäni. Oikeasti sen noudattaminen on yllättävän helppoa, sillä nykyään vegaanivaihtoehtoja on tarjolla runsaasti.

En pyri tekemään liharuuasta kasvisversioita, vaan jo lähtökohtaisesti valmistamaan hyvää kasvisruokaa. Läheisenikin ovat positiivisesti yllättyneitä, kun he maistavat kokkailujani. Rakastan mausteista ruokaa, esimerkiksi vihreää tai punaista kookoscurrya, tofu-masalaa ja meksikolaista ruokaa.

Makeasta en niin välitä. Tykkään enemmän suolaisista herkuista. Jos minun alkaa tehdä mieli karkkia, tiedän, että olen syönyt liian vähän.

Viikonloppuisin saatan herkutella esimerkiksi nacholautasella. Toki minäkin nautin hyvistä leivoksista ja saatan käydä keskellä viikkoa ostamassa munkin.”

Sauna

”Asun Espoossa paritalossa. Se on koirani Mulanin vuoksi hyvä paikka luonnon ja lenkkeilymahdollisuuksien ansiosta. Asuntomme on kätevästi länsimetron varrella, kunhan metrorata vain valmistuu. Aiemmin asuin Helsingin Vuosaaressa Aurinkolahdessa, silloin metro tuli tutuksi.

Meillä on kotona aina saunottu, ja lapsuudenkodissani Inkoossa oli mahtava puusauna. Siellä saa ihanan kosteat löylyt, joita voi fiilistellä. Ilmeisesti saunon vähän liikaakin, sillä saan löylyä heittäessäni ystäviltäni palautetta, että Venla, tänne palaa.

Sauna on minulle paikka, jossa saan pääni selvitettyä. Olen luonteeltani vähän liian tunnollinen ja stressaan asioita etukäteen. Sen takia mieleni saattaa mennä ylikierroksille, jolloin menetän yöuneni. Sauna toimii minulle luonnollisena unilääkkeenä, sillä löylyjen jälkeen oloni on raukea ja levollinen.

”Välillä olen turhan neuroottinen ja pedantti.”

Välillä olen turhan neuroottinen ja pedantti. Ylioppilaskirjoituksissa jäin huoneeseen aina viimeisenä, sillä halusin käyttää hyväkseni kaiken mahdollisen ajan. Olen kunnianhimoinen ja haluan hoitaa asiat hyvin. Minun pitäisi opetella tekemään asioita useammin vasemmalla kädellä, hyvällä tavalla siis. Ja oppia murehtimaan vähemmän. Tiedän, ettei se auta mitään, mutten osaa lopettaa sitä.

Salkkareissa näytteleminen oli minulle opettavainen kokemus. En muista ikinä tuon kuuden vuoden aikana olleeni sairauslomalla, sillä kukaan muu ei voinut näytellä rooliani. Salkkareiden lisäksi opiskelin tunnollisesti ja vietin paljon aikaa ystävieni kanssa. Se oli liikaa. Stressaannuin niin, että hiukseni alkoivat irrota päästäni.

Jälkikäteen olen ymmärtänyt, että tuo rytmi oli minulle liian hektinen. Minun olisi pitänyt suorittaa vähemmän ja nukkua enemmän. Mutta töiden ja koulun jälkeen oli niin kivaa nähdä ystäviä ja juoda samalla vähän drinkkejä. Noiden vuosien jälkeen luovuin alkoholista reiluksi pariksi vuodeksi kokonaan. Pienikin määrä alkoholia tekee olostani ankean pitkäksi aikaa. Minun on parempi juoda harvemmin.

Olen oppinut myös sen, että vaikka työni on julkista ja olen sosiaalinen, olen samalla introvertti. Sosiaaliset tapahtumat kuluttavat minua, ja tarvitsen niistä kunnolla palautumisaikaa.

Iän ja elämänkokemuksen myötä huomaan olevani aiempaa tasapainoisempi. Kuulostaa kliseiseltä, mutta uskon päässeeni pahimmasta suorittajaluonteestani eroon.”

Venla nauttii lenkkeilystä luonnossa. Kotona hän treenaa kahvakuulan ja punttien kanssa.
Venla nauttii lenkkeilystä luonnossa. Kotona hän treenaa kahvakuulan ja punttien kanssa.

Koira

”Mulan on rakas kolmevuotias koirani, joka on rodultaan amstaffi. Jotkut sanovat rotua tappelukoiraksi, joten ironisesti nimesimme hänet tyttökoirana Disney-tarinan mukaan.

Mulan on aika huomionkipeä, mikä naurattaa vieraita. Onhan siinä tekemistä, kun 25 kiloa voimakasta koiraa yrittää tunkea syliin. Jos olemme olleet kotoa päivän pois, Mulan ääntelee kuin pikkulapsi ja kiukuttelee, kun ei ole saanut huomiota.

Mulanin läsnäolo lievittää stressiäni ja asettaa turhat murheeni oikeisiin mittasuhteisiin. Mulan nukkuukin vieressäni. Se on lämpöpatteri, enkä saa kunnolla unta ilman sitä. Tiedän, ettei koiria pitäisi inhimillistää, mutten ole siinä onnistunut. Sehän on kuin minun lapseni.

”Mulan nukkuukin vieressäni.”

Lapsuudenkodissani Inkoossa meillä oli kolme kania. Ne olivat meille hyvin rakkaita ja käyttäytyivät ihan kuin koirat: ne tulivat jopa ovelle vastaan kotiin tullessa. Oli koko perheelle rankkaa, kun niistä aika jätti. Isänikin väänsi silloin itkua.

Halusin koiraa monta vuotta, mutta aiemmin en olisi voinut sellaista ottaa. Nyt elämäntilanteeni oli oikea: ehdin olla Mulanin kanssa kotona ja ulkoilla sen kanssa aamuin illoin.”

Luonto

”Kun päässäni alkaa sauhuta liikaa, palautan itseni maanpinnalle lähtemällä ulos lenkille. Metsässä laitan kuulokkeisiin aina Aamulypsyn podcastin, hengitän raitista ilmaa ja nautin luonnon rauhasta. Se rauhoittaa. Lenkkeily on minulle henkireikä, josta saan energiaa.

Liikun päivittäin, mutten treenaa tietty tavoite mielessäni. Myöskään ulkonäön vuoksi treenaaminen ei motivoi minua.

Liikunta on minulle ennemmin elämäntapa kuin jotain, missä pitää koko ajan kehittyä. Tällä hetkellä minulla ei ole edes salijäsenyyttä, vaan liikun kahvakuulan ja painojen kanssa kotona.

Tunnen kehoni ja tiedän, että ilman liikuntaa minulle tulee tukkoinen olo. Jos en kiireen vuoksi pääse liikkumaan, huomaan heti eron olossani.

Haluan pitää peruskuntoni hyvänä. Minua motivoi se, että voin hyvin enkä heti hengästy portaissa. Mutta kaikessa on puolensa: kun joskus treenasin enemmän salilla, en puolestani jaksanut lenkkeillä.

”Jokaiselta elämän osa-alueelta ei tarvitse vaatia täydellistä suoritusta.”

Liika kurinalaisuus terveysasioissa ei mielestäni toimi. Jokaiselta elämän osa-alueelta ei tarvitse vaatia täydellistä suoritusta. Moni tuntuu vertaavan itseään kilpaurheilijoihin ja ajattelee, että pitäisi olla yhtä hyvä kuin he. Vaikka urheilijathan tekevät sitä työkseen. Ei ole realistista, että ihminen, jolla on monta rautaa tulessa, urheilisi joka päivä. Arjessa voi silti tehdä terveyttään edistäviä valintoja.

Lapsena kävimme talvisin hiihtämässä ja keväällä kaivoimme pyörät esiin. Mutta se oli positiivista, ei patistavaa liikuntaa.

Lapsuudessani nautin myös partiosta, ja jo ala-asteella kävimme kesäisin Nuuksiossa vaeltamassa rinkat selässä. Pulahdimme järveen, poimimme mustikoita ja paistoimme ruuat trangialla. Sellaisesta elämästä nautin.

Lenkkeilen myös ystävieni kanssa. Kokoonnumme kavereiden kesken jonkun luona, teemme metsä- tai rantalenkin ja vaihdamme samalla kuulumiset. Sen jälkeen saunomme ja kokkailemme yhdessä hyvää ruokaa. Ihan parasta.”

Venla Savikuja

26-vuotias näyttelijä-bloggaaja syntyi vuonna 1990 Inkoossa. Asuu Espoossa.

Näytteli Salkkareissa vuosina 2009–2015 sekä elokuvassa Nightmare – painajainen merellä.

Osallistui Fitnesspäiväkirjat-ohjelmaan vuonna 2015.

Venlan blogi aloitti juuri Me Naisissa, menaiset.fi/blogit/venla-savikuja.

Arttu Wiskarin mukaan pienet arjen muutokset ovat tärkeimpiä. 

Laulaja Arttu Wiskari on tehnyt vuoden ajan muutoksia hyvinvointiinsa.

– Aloitin pienten muutosten tekemisen viime vuoden alussa. Aloin liikkua ja katsoa ruokavaliossa pieniä juttuja. Kesän söin ja join miten halusin ja olin ihan puhki.

Syksyn alussa laulaja aloitti tipattoman ja aloitti treenaamaani personal trainerin kanssa.

– Neljän kuukauden tipaton oli iso muutos, ja sen aikana tein lisää pieniä muutoksia. Kun ne oli hallussa, päätin tipattoman häämatkamme ajaksi, viime kesänä lastensa äidin kanssa avioitunut Arttu kertoo.

”Kaikki perheenäidit tietävät, miten vaikea säännöllisten liikunta-aikojen järjestäminen on.”

Arkisin Arttu tekee musiikkia ja hoitaa 2- ja 4-vuotiata lapsia kotona. Viikonloput hän keikkailee.

– En ole oikein ikinä lomalla. Kaikki perheenäidit tietävät, miten vaikea säännöllisten liikunta-aikojen järjestäminen on. Joskus pitää mennä salille aamulla, joskus illalla. Saatan usein mennä salille vasta yhdeksältä. Se, että jaksaa raahautua sinne, on pääjuttu. En aseta itselleni mitään älyttömiä tavotteita, jotka saavutettua repsahdan. 

Arttu ei seuraa tarkasti kilojen tippumista, vaan yrittää vaalia pieniä muutoksia arjessaan.

– Eilen tehtiin kotona taas terveellistä safkaa. Paistoimme kasviksia, pinaattia ja lihaa.

Keikkalavojen lisäksi Wiskari nähdään Supermarsu-elokuvassa, joka saa ensi-iltansa ensiviikolla. Laulaja pitää päähenkilö Emilian isäpuolen Pertin roolia lähes luonneroolina.

– Pertissä on noin puolet Arttu Wiskaria. Vähän hömelömpi versio meikäläisestä se on.

 

Niklas Räsänen ja Eva Wahlström. Kuva: Jonna Öhrnberg
Niklas Räsänen ja Eva Wahlström. Kuva: Jonna Öhrnberg

Nyrkkeilijäpari Eva Wahlström ja Niklas Räsänen ovat yksi Urheilugaalan näyttävimpiä pariskuntia. 

Glamour ja sporttisuus yhdistyivät Eva Wahlströmin ja Niklas Räsäsen asuissa. Evan Björn Borgin hameita on valmistettu vain kaksi.

– Toinen niistä on ollut Lady Gagalla! Näin tämän Tukholmassa Borgin muotinäytöksessä ja kysyin, voinko saada tämän Urheilugaalaan. Se meni aika helposti, Eva kertoi tänään gaalaan saapuessa.

Parin gaalaan valmistautuminen ei sujunut ongelmitta. Tiistaina Niklas joutui sairaalaan sydämen rytmihäiriöiden vuoksi.

– Kyseessä on flimmeri. Siinä sydän veti omaa rallia. Ensi viikolla tutkitaan lisään. Odotan lääkäriltä vihreää valoa, että saisin aloittaa treenaamisen.

Eva suhtautui aviomiehen vaivaan maltillisesti. 

– En ollut paniikisissa, ennemmin pettynyt. Niklaksen piti lähteä sunnuntaina treenileirille Iso-Britanniaan. Meille on urheiljoina aika normaalia, että joudutaan tutkailemaan omaa kehoa.

Nyrkkeily on kova laji, mutta molemmat aikovat jatkaa niin kauan kuin mieli kestää.

– Nuoruuden innokkuudesta usein rokotetaan kehässä. Siellä tarvitaan myös viisautta. Uskon olevani nyt 37-vuotiaana lajissa parempi kuin koskaan, Eva sanoo.

Keskenään pari ei nyrkkeile.

– Ei siis täysillä. Minulle kävisi siinä huonosti. Fysiikkaero miehen ja naisen välillä on tässä lajissa niin suuri.

Pari haluaa jatkossa järjestää Suomessa kovatasoisempia otteluita. He ovat mukana yrityksessä, joka järjestää isoja nyrkkeilyiltoja Suomessa.

Juttua muokattu 19.1.2018 klo 8.28: Korjattu sitaattia, jossa Niklas puhuu flimmeristä.