”En ole ikinä suostunut siihen, että painoni määrittelee minua. Menen bikineissä rannalle, jos haluan, ja luon uraa, jonka haluan. Jos olisin suostunut olemaan mahdollisimman näkymätön, olisin heittänyt elämääni hirveästi hukkaan”, Jenny sanoo.
”En ole ikinä suostunut siihen, että painoni määrittelee minua. Menen bikineissä rannalle, jos haluan, ja luon uraa, jonka haluan. Jos olisin suostunut olemaan mahdollisimman näkymätön, olisin heittänyt elämääni hirveästi hukkaan”, Jenny sanoo.

Sokerikoukku, syömishäiriö ja ADHD. Ikilaihduttaja Jenny Lehtinen on päättänyt voida hyvin. Siksi hän purkaa nyt mielensä solmuja ja auttaa muitakin saamaan elämänsä hallintaan.

Jenny Lehtinen, 38, on se Marja Hintikka Livessä suutaan soittava pinkkipää, joka laukoo armeliaita totuuksia lapsiperheen arjesta. Hän on tunnustanut kiroilevansa lastensa kuullen ja opastanut uloslähtörumban kanssa tuskailevia vanhempia houkuttelemaan lapset pihalle suklaalla.

Nyt Jenny on saanut valtavan määrän seuraajia Facebook-ryhmäänsä, jossa käydään kilojen kimppuun ja opetellaan syömään oikein. Yli 10 000 suomalaista tuntee kaipaavansa tukea elämäntaparemontissa ja on liittynyt Jennyn Läskimyytinmurtajiin.

Projektissa Jenny heittää kilonsa peliin ja antaa kasvot naisten ikuiselle itsensähyväksymiskamppailulle. Tavoitteena on laihtua 20 kiloa puolessa vuodessa. Samalla ajatuksena on muuttaa lihavuuteen liittyviä asenteita ja laihdutuksen tapaa: mitään ei pidä tehdä henkisen hyvinvoinnin kustannuksella.

– 95 prosenttia laihdutuksista epäonnistuu pitkällä aikavälillä. Minäkin olen kroonisesti ylipainoinen ikilaihduttaja ja osaisin pudottaa 20 kiloa nopeasti, mutta ne tulisivat yhtä nopeasti takaisin. Nyt tarkoituksena on, että kilot eivät enää palaa.

Ennen kuin voi laihtua pysyvästi, Jennyn pitää purkaa solmunsa ja hallita elämäänsä.

Se on vyyhti, joka kilot on Jennylle tuonutkin.

Syömishäiriö 12-vuotiaana

Jenny oli tavallisen espoolaisperheen lapsi. Hän harrasti rytmistä kilpavoimistelua, tykkäsi tanssia – ja erityisesti hän tykkäsi makeasta.

Kotona syötiin normaalisti, ja ruoka-ajat olivat säännölliset. Ei tuputusta, ei kieltoja.

Kun Jenny oli 12-vuotias, voimisteluvalmentaja sanoi taikasanat: ”Sun pitäisi pudottaa vähän painoa.”

Se on Jennyn ensimmäinen mielikuva syömishäiriöstä. Hän tajusi, että ruoalla voi hallita kehoaan: joko voi olla syömättä ja muuttua kelpaavaksi tai sitten rangaista kehoa ”omasta tyhmyydestä”.

”Kokeilin bulimiaa, mutta olin sen verran suoraselkäinen, että minusta oksentaminen oli huijausta.”

Vähän aikaa Jenny jaksoi olla syömättä, mutta makeanhimo oli niin suuri, että syömättömyys kääntyikin ahmimiseen.

– Kokeilin bulimiaa, mutta olin sen verran suoraselkäinen, että minusta oksentaminen oli huijausta. Päätin, että kärsin nahoissani sen, mitä syön, Jenny naurahtaa.

– Se oli varmasti myös itsesuojelumekanismi. Kun tajusin, miten paljon oksentaminen helpottaa oloa ahmimisen jälkeen, ymmärsin, että jos lähden tälle tielle, joudun tosi syvälle.

Vanhemmat erosivat, kun Jenny oli 14. Jenniin iskivät murrosikä, erilaisuuden tunne ja vaikeudet minäkuvassa.

Ahdistusta hän nollasi ”lastilla”, kuten naapurin tyttö Jennyn kaupasta hakemaa herkkukassia nimitti. Se sisälsi makeaa ja suolaista: suklaata, karkkia, kokista, keksejä, sipsejä, jäätelöä.

”Ahmiessa pää tyhjenee. Silloin on omassa kuplassa.”

– Se oli hyvin seremoniallista. Vähän kuin vetäisi kalsarikännit kotona.

– Ahmiessa pää tyhjenee. Silloin on omassa kuplassa. Se on pakonomaista ja sairasta käytöstä ja hyvin surullinen tapa yrittää selvitä elämän vaikeuksista.

Lastin syömisen jälkeen olo oli kamala niin henkisesti kuin fyysisesti. Mahaan sattui, ja joskus Jenny makasi lattialla miettimässä, voikohan vatsakipuihin kuolla.

Päässä tuntui yhtä pahalta. Jenny oli maailman epäonnistunein ihminen.

– Ensimmäisetkään rivit suklaasta eivät koskaan ole olleet nautinto. Nämä kilot eivät ole tulleet ilolla vaan syömishäiriöiden kanssa rimpuillen.

Terapia ei auttanut

Surkuttelun ja katumuksen jälkeen tuli aina uusi lasti. Syntyi kierre, jossa paino ja ahdistus kasvoivat rinnakkain. Jenny sai masennusdiagnoosin.

Parinkympin korvilla hän havahtui syömishäiriöönsä niin, että hakeutui terapiaan muun muassa Lapinlahden syömishäiriöpoliklinikalle.

Keskusteluissa puitiin elämän kipukohtia.

– Terapiasta oli ehkä vähän apua, mutta kun kaikki lapsuuden solmut oli avattu, paranemisen olisi pitänyt alkaa. Minulla ei alkanut, koska palapeliäni ei ollut selvitetty kokonaan. Syömisongelmat eivät enää hallinneet minua, mutta eivät ne kadonneetkaan.

Pian sen jälkeen Jenny rakastui, tuli nopeasti raskaaksi ja alkoi rakentaa taloa. Poikia syntyi viiden vuoden sisällä kolme.

Raskausajat Jenny nautti normaalista syömisestä ilman häpeän tai ahdistuksen tunteita. Aina välillä teinivuosia pienempi lasti eksyi ostoskärryyn.

Vasta reilut parikymmentä vuotta syömishäiriön alkamisesta palat loksahtivat paikoilleen. Jennyllä diagnosoitiin ADHD. Lapsuuden ylikierrokset, erilaisuuden tunne ja selittämätön ahdistus johtuivatkin siitä. Myös teinivuosien masennus taisi olla oire samasta.

”Sokerinsyönti oli tapani rauhoittaa itseäni.”

Jenny näki myös selvän yhteyden makeanhimon, syömishäiriön ja ADHD:n välillä. Juuri siksi pelkkä syömishäiriöterapiakaan ei auttanut.

– ADHD linkittyy syömiseeni ja syömishäiriööni hyvin vahvasti. Muistan jo lapsuudesta, että sokerinsyönti oli tapani rauhoittaa itseäni. Sokeri laskee kierroksia, joilla käyt. Jotkut puhuvat sokerihumalasta, mutta jos syö hiilareita valtavasti, alkaa haukottaa. Sokeri oli itselääkintääni.

Diagnoosi, taivaan lahja

Jennylle diagnoosi oli taivaan lahja. Se selitti monta muutakin asiaa: miksi käytös poukkoili, liikkeet elämässä olivat salamannopeita ja miksi muiden on joskus vaikea olla hänen seurassaan.

– On minulle tullut vähän yllätyksenä, että minä olen se outo tyyppi eikä muut, Jenny nauraa.

– Olen iholle käyvä, äänekäs, keskeyttävä ja vähän aggressiivinen. Ymmärrän, miksi kaikki eivät jaksa minua.

”En olekaan tyhmä ja huono, vaan kaikkeen on syy.”

Vaikka diagnoosin saaminen oli ihanaa, se ei poistanut jokapäiväisiä vaikeuksia. Tieto helpotti kuitenkin niiden ymmärtämistä.

– En olekaan tyhmä ja huono ihminen, joka ei pärjää tavallisissa arjen asioissa, vaan kaikkeen on syy.

Kotona ADHD-Jenny saattaa näyttää tältä: hän istuu syömässä, pomppaa laittamaan pyykkiä narulle, muistaa keskeneräisen sähköpostin, nakuttaa sitä, palaa pöytään, unohtaa, mitä oli tekemässä ja löytää loput pyykit seuraavana päivänä koneesta. Valmista on vaikea saada.

Kun Jenny siirtyi neljä vuotta sitten tuottajaksi, kokonaisuuksien hallinta vaati ylivoimaisia ponnisteluja. Työterveyslääkäri alkoi epäillä ADHD:ta Jennyn kuvaillessa vaikeuksiaan arjessa ja töissä.

Myös toisten kuuntelu on joskus tuskaa, vaikka kuinka keskittyisi. Haastattelussakin hän kysyy muutamaan kertaan monologinsa jälkeen, että mitä sä muuten kysyit.

– Se hävettää. Voin tuijottaa suuta, joka puhuu, mutta olen pudonnut jutusta aikaa sitten. Olenkin tullut mestariksi siinä, miten yritän rivien välistä vaivihkaa udella uudelleen asiat, jotka olen missannut.

Hän on myös kokeillut lääkkeitä. Ensimmäinen kerta oli niin mullistava, että tuli itku: tältäkö normaalista ihmisestä tuntuu.

– Jos minustakin tuntuisi aina siltä, voisin tehdä mitä vain! Vaikka kirjoittaa sähköpostin yhdeltä istumalta, mikä on muille pikkujuttu, mutta sillä energialla, joka minulla on, voisin kirjoittaa vaikka tuhat.

”ADHD:ni vuoksi olen hauska ihminen ja parempi toimittaja.”

Lääkkeistä Jenny saa kuitenkin lihaskramppeja ja niin surkean ”krapulan”, että vaikutuksen rauettua hän poukkoilee entistä pahemmin. Siksi hän turvautuu lääkkeisiin vain, kun joutuu jännittävään uuteen tilanteeseen tai keskittymään hälinässä.

– Vaikka ADHD:n vuoksi arjessani on paljon vaikeuksia, en pidä sitä vain haittana. Sen vuoksi olen hauska ihminen, kun suustani pääsee mitä vain, ja parempi toimittaja, kun minulla ei ole sisäisiä rajoituksia.

 


 

Nykyongelmana stressi

Kun Jenny alkoi suunnitella painonpudotustaan, yllätys oli, että ravintovalmentaja ei halunnutkaan heti tietää, mitä Jenny syö, vaan millaista elämä on.

Yhtä stressiä. Siitä paljastui nykyinen ongelman ydin, joka estää laihtumisen.

Elämää helpottavat rutiinit tuntuvat erityisen vaikeilta, kun oma vilkas pää pitää päivät levottomina. Päälle tulee arki kolmen pojan äitinä. Myös yhdellä pojista on ADHD.

– Vaikka ymmärränkin häntä ja pysyn perässä, hän saattaa yhtäkkiä pompata sohvalta ja alkaa samaan aikaan huutaa, hakata mahaansa ja juosta paikallaan. Melu on melkoinen.

”On vaike vaatia lapsilta vaikkapa istumista ruokapöydässä, kun poukkoilen itse.”

Kotona onkin usein hälinää ja kärttyisäkin ilmapiiri. Se ylläpitää stressin tuntua.

– Minun on vaikea opettaa lapsilleni elämänhallintakeinoja, joita minulla ei ole. On vaikea vaatia lapsilta vaikkapa istumista ruokapöydässä, kun poukkoilen itse.

– Vaikka olen tajunnut, että kärttyisyys johtuu yleensä niin yksinkertaisesta asiasta kuin että jollakin on nälkä, myös ruoka-ajoista on vaikea pitää kiinni.

Vaikeaa arjesta tekee myös se, että Jenny pyörittää perhettä yksin. Pitkä liitto päättyi puolitoista vuotta sitten eroon, kun kävi perinteisesti: puolisot kadottivat toisensa ja näkivät vain isän ja äidin.

Jennykin mietti pitkään, millainen elämä riittää. Onko kaikki hyvin, jos ei tunnu pahalta ja lapsilla on asiat kunnossa?

– Olen ADHD:n ansiosta oppinut aika hyvin sietämään asioita. Ei minua haittaa, jos ahdistaa. Mullahan on aina vähän paska olo.

Jenny on lastensa yksinhuoltaja. Siihen ei liity riitoja, oli vain helpompaa ottaa koko vastuu kuin lähetellä lappuja kodista toiseen ja pyydellä nimikirjoituksia.

Välit ex-mieheen ovat niin luottamukselliset, että lapset olisivat voineet päätyä myös hänelle.

– Väitän, että tällä ratkaisulla olemme selvinneet vähemmillä riidoilla kuin monet yhteishuoltajat, jotka säätävät elämiään yhteen.

Hyvä elämä

Laihdutusprojektit kaatuvat usein juuri siksi, että tavoitteet ovat epärealistiset. Parisuhde ei paranekaan eikä työ muutu yhtään kivemmaksi. Ongelmia ei pääse karkuun, vaikka puolittaisi itsensä.

Juuri tähän moni pettyy.

Kahden kuukauden laihdutuksen aikana Jenny on tehnyt tähän asti suurimman oivalluksensa kääntämällä asiat päälaelleen: elämänhallinnasta, jonka piti olla vain laihdutusmetodi, on tullut hänen päätavoitteensa. Katoavat kilot ovat bonusta päälle.

”Vaikka hyväksyn itseni, ei ole etuni pysyä lihavana.”

Peilissä Jenny näkee nyt naisen, joka kaikesta huolimatta hyväksyy itsensä.

– Se, että hyväksyy itsensä, ei tarkoita, etteivätkö asiat voisi olla paremmin. Eihän juoksijakaan, joka pystyy juoksemaan vitosen, jätä lenkkejä siihen, vaikka olisi ihan tyytyväinen, vaan kyllähän lenkit kasvavat vähitellen.

– Vaikka hyväksyn itseni, ei ole etuni pysyä lihavana.

Elämään Jenny sen sijaan ei ole tyytyväinen. Hän haluaa alkaa tehdä valintoja, jotka tekevät hänet onnelliseksi.

Mielessä pyörii, pitääkö hän riittävästi kiinni asioista, joista nauttii.

Jenny korostaa, että oivalluksensa jälkeen hänelle ei tule enää voittajaoloa, vaikka häntä onniteltaisiinkin syksyn ensimmäisessä Marja Hintikka -jaksossa kilotavoitteen saavuttamisesta. Niin ei edes käy, sen Jenny tietää jo nyt.

Onnistumisen mittari on muualla. Jenny voittaa, jos hän oppii rakentamaan arjen rutiinit, laskemaan stressitasoaan ja pääsemään syyllisyydentunteesta, kun syö. Se tarkoittaisi tasapainoa entisen ja nykyisen minän välillä.

– Minulla on vieläkin ajatuksia rangaista itseäni. Mutta jospa löytyisi armollinen minä, joka jonakin aamuna taputtaisi minua olkapäälle, että hyvin menee.

Jenny Lehtinen

  • Syntyi 28.4.1978 Espoossa, asuu Klaukkalassa kolmen poikansa kanssa. Ukko on 13-, Akseli 10- ja Morris 8-vuotias.
  • Toimittaja ja tuottaja Ylellä. Juontaa Yle Puheella, tämänhetkinen projekti Jenny ja Läski-myytinmurtajat.
  • Tuttu myös Marja Hintikka Liven vakiokommentaattorina.
  • Harrastaa astangajoogaa, show-, street- ja nykytanssia, kuntosalia ja käsitöitä.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.