”En shoppaile halpaketjuissa. Haluan panostaa laatuun, ajattomuuteen ja kestävyyteen”, Tiina Alahuhta-Kasko sanoo. Kuva: Juha Salminen
”En shoppaile halpaketjuissa. Haluan panostaa laatuun, ajattomuuteen ja kestävyyteen”, Tiina Alahuhta-Kasko sanoo. Kuva: Juha Salminen

Toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko on saanut bisnesmaailmassa osakseen enimmäkseen kannustusta. – Aitoa asennetta arvostetaan. Yleensä se, että olet nuori ja nainen, koetaan kiinnostavaksi.

Tiina Alahuhta-Kasko, 33, on Marimekon tuleva toimitusjohtaja ja toinen naispuolinen pörssiyhtiön toimitusjohtaja koko Suomessa. Hän aloittaa työssään huhtikuussa.

Pari johtamiseen liittyvää myyttiä saavat Tiinan kuohahtamaan. Esimerkiksi se, että johtajan pitäisi olla etäinen, norsunluuntornissaan.

– Etäinen johtaja on jo etääntynyt liiketoiminnasta, josta hänellä pitäisi olla kokonaisvaltainen käsitys.

Johtajan pitää osata aidosti kuunnella ja arvostaa työntekijöitä. Etäisyys ei edistä myönteistä työkulttuuria.

– Lähestyttävä pomo luo ilmapiirin, joka sallii myös epäonnistumisen. Jos epäonnistumisia ei tule, se tarkoittaa vain, ettei yritetty tarpeeksi rohkeasti. Epäonnistumiset ovat kehityksen siemeniä.

– Johtajan pitää myös osata nauraa itselleen. Kaikenlainen huumorihan on luovuutta. Se antaa energiaa ja purkaa jännitteitä, mikä on tiukkojen aikataulujen keskellä suorastaan välttämättömyys! Vaikka toki globaalissa liiketoiminnassa sille pitää olla oikea paikka ja aika, Tiina sanoo.

Brändi tutuksi 3-vuotiaana

Ensikosketuksen Marimekon brändiin Tiina otti perheensä kesäpaikassa Alahärmässä kolmevuotiaana. Iloiseen takkiin pukeutunut isoäiti puki Tiinallekin samanlaisen. Sitten he kävelivät käsi kädessä naapurin kanalaan.

Vuonna 2002 Tiina käveli sisään Marimekon ovista kesätyöpaikkaansa. Silloinen toimitusjohtaja Kirsti Paakkanen kiinnostui kiihkeästi pulputtavasta kauppatieteiden opiskelijasta ja lykkäsi heti vastuullisia tehtäviä. Kirstistä tuli Tiinan oppiäiti.

Askel askeleelta tie johti tähän, huipulle. Ja kyllä, Tiina on miljardiyritys Koneen entisen pomon Matti Alahuhdan tytär. Sen, joka toimitusjohtajakautenaan kaksinkertaisti teknologiayhtiön markkinaosuuden.

Kansainvälisyys on tänä vuonna Marimekon juttu: parin sadan neliön liike aukesi juuri Dubaihin. Uuden luovan johtajan Anna Teurnellin ensimmäiset työt tulevat näkymään myös siellä.

Tekemistä riittää.

– Mutta jokaiseen päivään jätän kolon, johon en sovi mitään. Käyn jutustelemassa epämuodollisesti tiimiläisteni kanssa. Se on todella tärkeää.

Tiimiläiset tarkoittavat Tiinalle kaikkia marimekkolaisia. Käytävillä vastaantulevat työntekijät eivät näe estettä kapsahtaa kaulaan.

Innostuneet antavat parastaan

Miten kansainvälistä miljoonayritystä johdetaan? Tiinan mukaan näin:

– Ihminen antaa parastaan ollessaan oma itsensä. Innostun helposti enkä osaa sitä peitellä. Pahinta olisi, jos minut pantaisiin töissä johonkin huoneeseen istumaan ja työskentelemään vain yksin. Suurin inspiraationlähteeni ovat toiset ihmiset.

Tiina haluaa parantaa esimiestaitojaan jatkuvasti.

– Olen nopea tyyppi ja nopea myös puhumaan. Minulle on tärkeää saada kaikki mukaan, joten haluan kehittää viestimistäni yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi.

Oho, se on nainen ja pomo!

Suomessa on 119 pörssiyhtiöitä. Tällä hetkellä, ennen Tiinan pestin alkua, vain yhtä niistä johtaa nainen, Suominen-yrityksen Nina Kopola. Miksi naisia on niin vähän huippupaikoilla?

– Siihen on varmasti monenlaisia syitä. Toivon, että voin roolissani olla yksi tienraivaaja tässä. On hienoa, jos pystyn esimerkilläni inspiroimaan naisia, joita kiinnostaa tämäntyyppinen ura, Tiina sanoo.

Ei ole tavatonta, että nuori nainen päättävässä asemassa kohtaa ennakkoluuloja. Tiina toteaa, ettei näin ole käynyt hänelle.

– Rehellisesti täytyy sanoa, että se, mitä kansainvälisessä bisnesmaailmassa arvostetaan, on aikaansaava, aito asenne. Oli kyseessä sitten mies tai nainen.

Vaikka on hänkin joutunut esimerkiksi joskus Kiinassa odottamaan puheenvuoroa kauemmin kuin miehet.

– Mutta yleensä se, että olet nuori ja nainen, koetaan kiinnostavaksi.

Ja niin, se isä. Matti on Suomen kuuluisimpia yritysjohtajia. Onko Tiina seurannut hänen jalanjälkiään?

– Seuraan omia jalanjälkiäni. Minulle isä on lähtökohtaisesti isä, vaikka toki johtamisesta keskustelemmekin. Meitä yhdistää kiinnostus ihmisten kehittämiseen. Olen oppinut isältäni paljon esimerkiksi siitä, miten saada ihmiset innostumaan.

Lue lisää Tiina Alahuhta-Kaskon ajatuksia johtamisesta ja kuinka hän rentoutuu vapaa-ajalla Me Naisten numerosta 13/2015.

Lue lisää:

Juha johtaa pörssiyhtiötä useammin kuin nainen

Tämä on huippumalli Maryam Razavin uusi aluevaltaus

Sinkkuelämää-lavastaja sisusti kotinsa hittisarjan tavaroilla

Marimekko ja Louis Vuitton ovat suosituimmat kierrätysbrändit

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla