Kuva Andreas Janett
Kuva Andreas Janett

Lapsettomuushoidot, eropaperit, puolison sydänkohtaus. Tv-kuuluttaja Maria Jungnerilla on takanaan rankka vuosi. – Ennen ajattelin, että minua ja Mikaelia ei voi mikään erottaa. Mutta minkä tahansa ihmissuhteen voi mikä tahansa rikkoa, jos siitä ei pidetä huolta.

Maria Jungner ajaa läpi öisen, elokuisen Helsingin ja tuntee itsensä yksinäisemmäksi kuin koskaan. Hän on juuri jättänyt sairaalaan sydänkohtauksesta toipuvan miehensä, ja mielessä jyskyttää: tämä ei voi päättyä hyvin... mitä teen.... ei enää yksiäkään hautajaisia... meidänhän piti suunnitella syntymäpäiviäni... Mikael on vasta 47... tämä on täysin epätodellista... miten tästä kerrotaan lapsille? Kotiin päästyään hän valvoo, kulkee ympyrää, katsoo tyhjin silmin tv-chattia, hakee turvaa Luna-koirasta ja lopulta nukahtaa.

Dramaattisesta yöstä on nyt kuukausi, ja Maria kertaa tapahtunutta yhä hämmentyneenä. Oikeastaan suru ja menettämisen pelko ovatkin vyöryneet päälle vasta nyt, sillä Maria on niitä naisia, jotka tosipaikan tullen toimivat ja pitävät itsensä lisäksi muitakin pystyssä.

– Ilta oli ihan tavallinen. Kävelytimme koiraa yhdessä ja ryhdyimme ruuanlaittoon. Minä tein yläkerrassa salaattia, ja Mikael grillasi pihalla. Jossain vaiheessa hän valitti närästystä ja haki närästyslääkettä.

Kun Maria pian sen jälkeen näki miehensä harmaat, hikiset kasvot, oli selvää, ettei kyseessä ollut mikään pikku korvennus. Leuan ja käden puutuminen vahvisti käsitystä entisestään.

– Soitin heti ambulanssin. Sairaalahenkilökunta kiitti minua jälkeenpäin ripeästä toiminnasta. Sitä haluan korostaa itsekin: sydänasioissa kannattaa mieluummin ylireagoida kuin alireagoida, kyse voi olla minuuteista.

Kohtaus arvioitiin välitöntä hoitoa vaativaksi sydäninfarktiksi, ja Mikael operoitiin Meilahden sairaalassa saman tien. Tähystyksellä tehdyssä pallolaajennuksessa tukkoon mennyt suoni avattiin ja vahvistettiin verkotuksella.

Viikon sairaalajakson jälkeen Mikael pääsi kotiin, melkein entisellään.

– Kebabit ja hampurilaiset kuuluvat nyt menneisyyteen, siitä mies pitää itse tarkan huolen. Ja nykyään hän kulkee nitrosuihke taskussaan, Maria sanoo.

Ero – ja sen peruminen

Kun pariskunta aloitti yhteisen elämänsä kuusi vuotta sitten, Mikael oli juuri sairastunut eturauhassyöpään ja kävi läpi siihen liittyviä hoitoja. Sen jälkeen syöpä on kerran jo uusinutkin.

Miehensä uuden sairastumisen myötä Maria on joutunut jälleen käymään läpi vahvoja tunteita ja joutunut tosissaan arvioimaan itseään, parisuhdettaan ja asennettaan elämään ylipäätään.

Takana on monella tavalla vaikea vuosi, joka kärjistyi helmikuussa siihen, että Maria ja Mikael jättivät pikaistuksissaan eropaperit. Yhtä impulsiivisesti he, vielä saman päivän aikana, peruivat eronsa.Vahinko oli kuitenkin tapahtunut: asiasta tuli hetkessä julkinen niin, että tapahtunutta piti työstää myös läheisten, erityisesti lasten kanssa. Nyt koko juttu harmittaa.

– Eropapereiden jättäminen oli typerää ja lapsellista. Veimme paperit yhdessä ajatellen, että tämähän on vasta harkinta-aika. Jo samana iltana koko juttu alkoi tuntua tyhmältä ja väärältä. Mitä me oikein olemme tekemässä, kyselimme ääneen toisiltamme.

Maria luonnehtii heitä molempia temperamenttisiksi ja intohimoisiksi ihmisiksi, joiden tapa reagoida asioihin ei ole ihan normikaavan mukaista.

– Mikael kutsuu minua tuliperseeksi. Minä kutsun meitä vain idiooteiksi.

Mutta sitä Maria ei yritäkään kieltää, etteikö taustalla olisi todellisia ongelmia, joita he ovat joutuneet työstämään ja työstävät yhä.

– Parisuhde on niin herkkä asia, että mikä tahansa voi erottaa, jos sen päästää erottamaan.

Yhteisen lapsen kaipuu

Maria kuvailee itseään muutosvastarinnan kuningattareksi, joka haluaa elämäänsä pysyvyyttä enemmän kuin mitään muuta. Viime aikoina elämässä on kuitenkin ollut paljon perusturvallisuutta horjuttavia asioita.

– On raskasta tajuta, ettei ole mitään pysyvyyttä minkään suhteen. Pari viime vuotta ovat olleet yhtä muutosta, joka on koskenut monia elämän perusasioita: työtä, terveyttä, perhettä. On ollut ex-puolisoita, potkuja, vaaleja. Lopulta olimme tilanteessa, jossa liian moni huono asia kaatui niskaan samaan aikaan.

Maria kertoo tuttavapariskunnasta, joka pohti pitkän suhteensa salaisuutta.

– He sanoivat ronskisti, että liitto on kestänyt, koska heitä ei ole yleensä vituttanut samaan aikaan. Parastahan olisi, että kun toinen tarvitsee tukea, toisella olisi voimia sitä antaa. Ja päinvastoin, Maria miettii.

Erityisen ankarasti parisuhdetta on koetellut yhteisen lapsen kaipuu ja lopulta, raskaiden hoitojen jälkeen, toivosta luopuminen.

– Rakastan lapsia ja olen aina nähnyt itseni ison perheen äitinä. Neljä tai viisi lasta ei olisi yhtään liioiteltua, niin ajattelin vielä edellisessä liitossani. Sitten tuli ero, ja sain käteeni uudet kortit, joilla piti pelata.

Mikaelin sairastaman syövän vuoksi Maria tiesi kyllä alusta asti, että yhteisen lapsen todennäköisyys on pieni.

– Myöhemmin kävi ilmi, että vikaa löytyy minustakin. Siitä minulla oli kyllä jo viitteitä ensimmäistä lasta odottaessani. Esikoiseni syntyi vasta kahden vuoden yrityksen jälkeen.

Maria aloitti hedelmöityshoidot, jotka päättyivät tuloksetta viime vuonna.

– Raskainta hoidoissa oli se hiljaisesti viriävä toivo, joka muuttui toivottomuudeksi.

Maria puhuu lapsenkaipuustaan hiukan arastellen, sillä hän on jo kahden tyttären äiti, ja perheeseen kuuluu lisäksi Mikaelin tytär edellisestä liitosta.

– Suren kovasti sitä, että meillä ei ole yhteistä lasta, mutta samalla tunnen, ettei minulla ole oikeutta surra niin kuin niillä, jotka ovat lapsettomia.

Lapsihaaveesta luopumiseen liittyvät syyllisyyden, huonommuuden, pettymyksen ja alakulon tunteet ajoivat pariskuntaa erilleen. Samaan aikaan käsiteltävänä oli isoja muutoksia, jotka piti hyväksyä ja joihin piti asennoitua uudella tavalla.

– Siinä missä Mikael vetäytyi ja erakoitui, minä olisin halunnut käydä läpi asioita yhdessä.

Lopulta Marialle tuli tunne, että he pelaavat eri joukkueissa.

– Tunsin jääneeni yksin avioliitossani. Ajattelin, että ehkä rakkaus ei sittenkään riitä, ehkä emme vain osaa olla toistemme kanssa. Olen aina ajatellut rehvakkaasti, että mikään ei voi erottaa minua ja Mikaelia. Mutta minkä tahansa ihmissuhteen voi mikä tahansa rikkoa, jos siitä ei pidetä huolta.

Tukoksia suonessa ja suhteessa

Marian mielestä hänen elämänsä on ollut yhtä kliseiden jatkumoa, ja jälleen kerran hän elää todeksi yhtä sellaista: vasta kun on vaarassa menettää läheisensä, ymmärtää tämän arvon.

Vaikka Mikaelin sydänkohtauksesta on kulunut vasta vähän aikaa, Maria
näkee sen jo nyt käännekohtana, joka on muuttanut monta asiaa.

– Sairaus on lähentänyt meitä. Jos meillä ennen oli kysymysmerkkejä sen suhteen, missä meidän kummankin pitäisi olla, enää niitä ei ole. Nauroimme Mikaelin kanssa, että samalla kun tukos poistettiin hänen suonestaan, moni
tukos poistui myös meidän suhteestamme.

Kyllä Maria on ilman näin äärimmäisiäkin opetuksia tajunnut, että kaikkein tärkeintä elämässä ovat rakkaat ihmiset.

– Kysymys onkin siitä, onko varma, keitä ne rakkaat ihmiset ovat?

Maria on mielestään hyvä kestämään kriistilanteita, mutta näkee nyt selvemmin, että parisuhteessa on tehtävä töitä myös seesteisempinä hetkinä. Itseään hän aikoo koulia pois minäkeskeisestä ajattelusta ja siihen liittyvistä vaatimuksista. Sen sijaan, että Maria vaatisi ymmärrystä itseään kohtaan, hän pyrkii ymmärtämään toista.

– Jo pelkästään se, millä tavalla puhut toiselle, on oleellista. Miksi juuri sille kaikkein rakkaimmalle ihmiselle on muka lupa puhua rumasti ja epäkunnioittavasti.

Muutenkin Maria aikoo pitää huolta siitä, että jatkossa asioista ylipäätään puhutaan ja että kommunikointi on suoraviivaisempaa.

– Itse käytän liian usein kiertoilmauksia. Läheiselle on aika vaikeaa, jos hänen jatkuvasti pitää tulkita toisen haluja ja tunnelmia. Ja jos asiat ovat oikein solmussa, pelkkä viaton kysymys "miten sinun päiväsi on sujunut?" kuulostaa toisen korvissa syytökseltä "sinä senkin laiska paska, et tuotakaan asiaa ole saanut aikaiseksi".

Ikävän pelko

Marian elämässä on ollut paljon menetyksiä ja sairastumisia. Suru on koetellut jo Marian lapsuuden uusperhettä, kun Marian isä, Aarre Elo, menetti tapaturmaisesti entisen vaimonsa ja myöhemmin tyttärensä.

– Olin kahdeksanvuotias, kun sisarpuoleni menehtyi. Muistan yhä hautajaiset, surun ja raskaan tunnelman. Miten pieni tyttö voi hyväksyä sellaista?

Kun he tapasivat Mikaelin kanssa, Marian velipuoli teki kuolemaa, ja Mikael itse kamppaili syövän kanssa. Maria ei kuitenkaan kysy, miksi minulle käy näin, vaan pikemminkin: miksi ei minullekin?

– Jostakin näkökulmasta voi näyttää siltä, että kaikki tapahtunut on ollut kohtuutonta. Mutta miten kohtuus määritellään? Ehkä minun kohdallani ei vähempi riitä. En halua ainakaan katkeroitua, ja siinä pidän esimerkkinä isääni. Hän ei ole katkeroitunut, vaikka on haudannut koko ensimmäisen perheensä. En minäkään halua olla elämälle vihainen.

Sydänkohtauksen myötä kuolema tuli taas lähelle, mutta Marian ja Mikaelin kesken elämän rajallisuus on jo käsitelty.

– Kuolema on meidän suhteessamme aika läpikäyty juttu. Tunnen tuskaa ajatuksestakin, että joutuisin elämään tässä maailmassa ilman Mikaelia. En pelkää kuolemaa, pelkään ikävää. Mutta niinhän me joudumme päästämään irti
lopulta koko elämästä.

Vähän parempia ajatuksia

Maria sanoo olevansa nykyään aika nöyrää tyttöä.

– Varsinkin nuorempana olen hirveällä uholla melskannut omista oikeuksistani, siitä, mikä minulle on oikein, mitä minun pitäisi saada ja mikä minulle kuuluu. Nykyään ymmärrän paremmin kuin ennen, etten voi vaatia, voin vain ottaa vastaan ja löytää asioista valoisat puolet.

Maria opettelee näkemään entistä paremmin niitä asioita, jotka hänen elämässään ovat hyvin, huonojen ja puuttuvien sijaan.

– Olen saanut valtavan paljon hyvää. Mikael sairastui jo toistamiseen vakavasti, mutta hän selvisi. Hyvää on sekin, että minulla on ihanat lapset, jotka ovat
minulle tosi tärkeitä. Ja liitto, jossa on tutut kuviot ja tuttu kolo toisen kainalossa. Eikä mitään, mitä ei voisi antaa anteeksi.

Yhteisen lapsen kaipuuseenkin Maria opettelee suhtautumaan toisin.

– Rakkautta ja huolenpitoa voi kohdistaa muihinkin kuin biologisiin lapsiin. Olen ollut lasten asialla kunnallispoliitikkonakin. Olemme Mikaelin kanssa myös vakavasti miettineet sijaisvanhemmuutta. Se voisi olla meille vaihtoehto.

Marian ja Mikaelin rakkaustarina on ollut värikäs ja täynnä käänteitä. Maria miettii, että jos siitä tehtäisiin tv-käsikirjoitus, se olisi täysin epäuskottava.

– Olen tehnyt paljon tyhmyyksiä. Jos olisin tiennyt, minkälaista kompurointia elämäni on, en ehkä olisi halunnut opetella kävelemään ollenkaan. Mutta en kuitenkaan usko katumiseen.

Sitten Maria huomaa taas kliseen.

– Olen ryhtynyt kirjoittamaan päiväkirjaa ihan siksi, että muistaisin ne arjen pienet ohikiitävät, mutta merkitykselliset asiat, jotka unohtuvat helposti tai joita ei edes huomaa. Ja parisuhteessa yritän muistaa: voimme aina olla toisillemme vähän parempia!

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.