Alkoholiongelmaisen perheen tyttärenä Maria Guzenina on käynyt tavallista pidemmän tien voidakseen sanoa: minä olen onnellinen.

Ensin sitä ei osaa nimetä. Sitten sen kieltää, lakaisee roskana maton alle. Sen jälkeen sitä ryhtyy työstämään, oppii ymmärtämään, kunnes lopulta kykenee sanomaan: olen antanut anteeksi.

Niin kuvailee toimittaja, juontaja Maria Guzenina, 34, omaa selviytymistään alkoholin ja perheväkivallan sävyttämästä lapsuudestaan.

Nyt aikuisena naisena, pienen Alex-pojan äitinä, menestyneenä toimittajana, tähtijuontajana ja tuoreena sosialidemokraattien europarlamenttiehdokkaana hän uskaltaa sanoa: vaikeat lapsuudenkokemukset voi kääntää jopa voimavarakseen.

– Mutta menneisyyden hyväksyminen on vienyt paljon aikaa ja energiaa ja sisältää monia erehdyksiä, Maria sanoo.

Opin huomaamattomaksi

Mielikuvat lapsuudesta ovat epämääräisiä.

Maria muistaa pelon ja kokonaisvaltaisen ahdistuksen. Yksittäisiä tapahtumia, alkoholin ja tupakan hajun, itkua, riitaa, puukon rinnassa, ambulanssin, hädän ja turvattomuuden tunteen, taloudellisen epävarmuuden, lukuisat muutot.

Miten hän oppikaan pelkäämään jokaista juhlapyhää – ne päättyivät aina riitaan. Joulusta selviytyi parhaiten, kun avasi äkkiä lahjat ja meni sen jälkeen peiton alle nukkuvaa teeskentelemään. Mikä helpotus olikaan kun lähdettiin kyläilemään – se sisälsi aina mahdollisuuden jäädä yökylään ja selviytyä seuraavaan päivään.

Isä-tytär -suhde oli niin kuin sitä ei olisi ollutkaan. Myöhemmin Maria on katsellut valokuvia, joissa hän istuu totisena isän sylissä. Oliko sellaisia hetkiä? Kerran hän sai lahjaksi autoradan, ja isä ajeli sillä ja näytti vieraille miten hieno se on. Halusinko minä autoradan?

Kun riita tuli, Maria yritti toimia ratkojana. Hän oli aina sen puolella, joka oli lapsen silmin heikompi. Vähitellen hän kuitenkin oppi olemaan keinuttamatta venettä. Huomaamaton. Yksinäinen. Vailla vaatimuksia. Hän sopeutui tavallisuudesta poikkeavaan perhe-elämään ja alkoi pitää sitä tavallisuutena.

– Lapsen rakkaus on pyyteetöntä. Lapsi rakastaa vanhempiaan riippumatta siitä, millaista vääryyttä saa osakseen. Mutta minkälaisen jäljen jättää se, että lapsi tuntee itsensä petetyksi ja pettäjä on oma äiti tai isä, Maria miettii.

Häpeä tukkii suut

Mariasta tuli yksinäinen lapsi. Hänellä ei ollut kavereita, sosiaaliset taidot olivat heikot. Vaikeuksista selviäisi kun vetäisi nyrkillä päin naamaa, ja niin Maria tekikin. Joukossa hän tunsi erilaisuutensa, huonommuutensa. Muita lapsia katsellessaan hän kuvitteli heidän onnellisen elämänsä: noille lapsille luetaan iltasatu, he katsovat yhdessä vanhempiensa kanssa telkkaria ja kokoontuvat yhteisen ruokapöydän ääreen.

– Koulussa olin häirikkö. Koulumenestykseni oli hyvää, keskiarvoni luokan kärkipäätä, mutta kapinoin varsinkin opettajia vastaan ja saatoin olla suustani hirveä. Pidin itseäni Robin Hoodina. Asetuin puolustamaan heikkoja ja kyseenalaistin aikuisten auktoriteetin.

Marialla oli yksi läheisempi ystävä, mutta hän ei saanut koskaan tietää Marian kotioloista.

– Ongelmistani ei tiennyt kukaan. Eivät edes läheisimmät perhetuttavamme, opettajista puhumattakaan. Se kuvastaa häpeää ja voimattomuutta ja kertoo siitä, että neljän seinän sisällä voi tapahtua mitä vain, mikä ei koskaan tule päivänvaloon.

Maria ottaa esille äskettäin julkistetun lääninhallituksen poliisiosaston tekemän turvallisuustutkimuksen, jonka tulokset järkyttivät tutkijoitakin. Sen mukaan 90 000 lasta, naista ja miestä on joutunut Etelä-Suomessa viimeisen kolmen vuoden aikana perheväkivallan uhriksi. Tutkimuksen lopputulos oli, että perheväkivaltaa esiintyy yhtä paljon kuin muutakin pahoinpitelyä.

– Ja kuinka paljon on sellaista perheväkivaltaa, joka ei koskaan näy missään tutkimuksissa? Nyt kun alkoholin hinta halpeni, uskon, että sillä on suora vaikutus tällaisiin tilastoihin jatkossakin. Viron liittyminen EU:hun ja entistäkin halvemman alkoholin lähes rajoittamaton tuontioikeus jatkavat samaa linjaa. Ne ovat isoja yhteiskunnallisia ratkaisuja ja linjakysymyksiä, joiden seuraukset yksilön elämässä voivat olla kohtalokkaita. Perheväkivalta on usein seurausta liiallisesta alkoholinkäytöstä ja siihen varmasti vaikuttavat myös taloudellinen epävarmuus, työttömyys, pätkätyöt, masennus, Maria pohtii.

Lempeitä hetkiä

Marialla ei ollut lapsuudessaan tai nuoruudessaan ketään kenen kanssa hän olisi häpeältään voinut puhua perheensä tapahtumista. Mutta hänellä oli silti korvaava ihmissuhde, jonka vaikutusta kehitykseensä hän jälkeenpäin pitää oleellisena.

– Minulla oli aivan ihana äidinkielen opettaja, nainen. Hän oli arka ihminen, mutta herkkävaistoinen. Hän kannusti minua ilmaisemaan itseäni kirjoittamalla. Kirjoitukseni olivat usein outoja, ne sisälsivät synkkiä sävyjä ja itsetuhoisiakin ajatuksia, mutta hän osasi kannustaa. Minulla oli ensi kertaa tunne, että minut hyväksyttiin sellaisena kuin olin. Opettaja ei koskaan kysynyt suoraan perhe-elämästäni, mutta tunsin että hän ymmärsi.

Maria uppoutui omaan maailmaansa; hän piirsi, kirjoitti ja luki paljon.

– Luin jo nuorena kaiken minkä käsiini sain. Alle kaksitoistavuotiaana ahmin jo Humisevaa harjua ja Oliver Twistiä. Klassikoissa on usein kyse ihmisestä hankalassa tilanteessa, jonka hän kuitenkin kääntää voitokseen ja lopulta selviytyy. Nuo tarinat vaikuttivat vahvasti omaan selviytymiseeni.

Kun isä juo, äidin vastuulle jää usein perheen pystyssä pitäminen.

– Ei ole helppoa olla hyvä äiti sellaisessa tilanteessa. Se naisen malli, jonka itse kotoa sain, oli selviytyjänainen. Lohdutuksen sanat olivat: ei mitään hätää, parempi aika koittaa vielä.

– On äärimmäisen tärkeää, että kaiken rajuuden vastapainona on edes joitakin lempeitä hetkiä, jotka saavat uskomaan, että kaikki vielä kääntyy parhain päin.

Etsin hyväksyntää

Maria alkoi haaveilla tulevaisuudesta. Ulkomaille muutosta, siitä että saisi etäisyyttä ja pääsisi irti ahdistuksestaan.

– Kaikista eniten halusin olla ei-ahdistunut ja tuntea itseni hyväksytyksi.

Kun vanhemmat erosivat Marian ollessa kaksitoistavuotias, se oli helpotus. Elämä oli kuitenkin jo ajautunut siihen pisteeseen, että Maria irtautui perheestään. Hänestä tuli varhaiskypsä nuori, joka oli pienestä pitäen tottunut pitämään huolta itsestään. Kaksitoistavuotiaana hän lähti ensimmäiselle kielikurssilleen Lontooseen, myöhemmin vaihto-oppilaaksi. Aikaisin hän aloitti myös mallintyöt, jotka veivät hänet lopulta Madridiin asti.

Maria tunnistaa itsessään ylisuorittajan piirteitä. Ne näkyivät koulussa ja myöhemmin työelämässäkin.

– Minulla on ollut tavallista vahvempi tarve näyttää, selviytyä ja tulla onnelliseksi. Tein itsestäni vahvemman kuin olinkaan. Apua en osannut pyytää, koska en ollut sitä koskaan keneltäkään saanut.

Ensimmäisen, vain 18-vuotiaana solmitun nuoruudenavioliittonsa hän näkee jälkeenpäin lähinnä keinona paeta vaikeita olosuhteita.

– Tunnistan itsessäni myös läheisriippuvuuden. Se, miksi juuri nyt elän yksinhuoltajana poikani kanssa, johtuu siitä, että olen koko elämäni yrittänyt paikata lapsuuden jättämää rakkaudettomuuden aukkoa. Olen hakenut rakkautta vääristä paikoista, vääristä miehistä, Maria sanoo.

Ongelmien nimeäminen

– Murrosikäisenä halusin kieltää ongelmat. Toimin kaikessa vain unohtaakseen raskaat asiat. Ei ollut keinoja niiden käsittelemiseen. Eheytyminen alkaa kuitenkin vasta kun kykenee nimeämään ongelmansa. Aikuisena, elämänkokemuksen kasvettua, on voinut alkaa ymmärtää tapahtumia ja omia vanhempiaan. Ymmärsin, että ihminen on oman elämänsä summa, eivätkä kaikki kykene ottamaan vastaan kasvun mahdollisuutta.

Maria sanoo, että oman paikan löytäminen työelämässä oli hänelle ratkaisevaa. Mariasta tuli 1990-luvun alussa aluksi Timo T. A. Mikkosen ohjelman säätyttö, sitten saman ohjelman toimittaja ja 20-vuotiaana Radio Cityn dj. Se jälkeen Maria valittiin Lontooseen Music TV:n juontajaksi. Työrupeama
venyi neljäksi vuodeksi. Tuona aikana hän toimitti myös TV:1:n Linnunradan Pianobaari -ohjelmaa, solmi avioliiton ja sai nyt neljävuotiaan Alex-pojan.

Erottuaan kolme vuotta sitten, Maria palasi Suomeen ja työskentelee nyt Ylen Radio Q:n keskusteluohjelman toimittajana ja kirjoittaa lisäksi kolumneja valtakunnallisiin lehtiin. Tuore uusi haaste on pyrkiminen europolitiikkaan.

– Kun löysin paikkani toimittajana, tunsin olevani omillani. Olin noussut syvästä kuopasta, potkinut noustessani kumoon jotakin, mutta olin selviytynyt. Minun ei enää tarvinnut räpiköidä. Se oli ihmeellinen tunne, sillä tunsin olevani onnellinen.

– Aloin työstää tapahtumia. Se on normaalia ihmisen kasvua, myös oman itsen ja omien asenteiden kyseenalaistamista.

Mutta miten kykenee antamaan anteeksi?

– Anteeksiantoon kykenee vasta sitten, kun pystyy näkemään muiden virheiden sijasta oman erehtyväisyytensä. Eheytyminen lähtee siitä, että suhtautuu itseensä nöyremmin.

Irtipäästäminen

Maria korostaa irtipäästämistä.

– Aikuisena ei saa käyttää oman käytöksensä tekosyynä omia lapsuudenkokemuksiaan. Ihminen ansaitsee onnen, eikä muiden syntien takia tarvitse elää surumielisenä. Ei vaikka kyseessä olisi kuinka läheinen ihminen ja vaikka irtipäästäminen olisi tuskallistakin. On tilanteita, joissa oman elossa säilymisen vuoksi se on ainoa mahdollisuus.

Maria on käynyt eheytyäkseen pitkän tien, sillä hän on kulkenut sen yksin, ilman ammattiauttajia.

– Minun nuoruudessani näistä asioista ei puhuttu läheskään niin paljon kuin tänä päivänä, eikä esimerkiksi koululla ollut paljoakaan keinoja etsiä häiriköinnin syitä. Lapsi joka oireilee, oireilee aina jostakin syystä. Rangaistukset eivät ole oikea tapa selvittää tilannetta, Maria miettii.

Maria ottaa puheeksi viime aikoina velloneen keskustelun pitkä- tai lyhytaikaisen terapian paremmuudesta.

– Jos on kokenut lapsuudessaan jotakin hyvin traumaattista, vaikkapa perheväkivaltaa, uskon mieluummin pitkäaikaiseen terapiaan. Milloin voidaan todeta, että ihminen on parantunut, selviytynyt? Kymmenen terapiakäynnin jälkeenkö? Entäs sitten kun se kierre jatkuu ja purkautuu taas väkivaltana?

Maria toteaa, että ihmisen on hyvä tietää, mistä hän tulee, voidakseen välttää sinne menemistä. Kun tunnistaa itsensä ja käyttäytymismallinsa, niitä voi muuttaa.

– Haluaisin valaa uskoa nuoriin ja sanoa, ettei taustastaan huolimatta pidä pelätä olevansa muita huonompi ihminen. Tai uskoa, että siksi automaattisesti epäonnistuu elämässään, jos ei ole saanut tasapainoista lapsuutta. Sitäkään ei tarvitse pelätä, mitä merkitsee geneettisyys, periytyvätkö edellisen sukupolven ongelmat minun elämääni. Huomaan itsekin miettiväni joskus sellaisia kysymyksiä. Mutta oma suhteeni esimerkiksi alkoholiin on mielestäni normaali.

– Itseäni veivät eteenpäin usko tulevaisuuteen ja ihmisyyteen kaikesta huolimatta. Tein itselleni selväksi, että luovuttaa ei saa, parempaan täytyy uskoa. Ei pidä ottaa vaikutteita pahasta, vaan takertua hyviin asioihin.

Käsitys elämästä

Maria uskoo, että lapsuuden vaikeat kokemukset voi kääntää jopa voimavarakseen.

–Kaikki on loppujen lopuksi itsestä kiinni. Jos on kokenut jotakin vaikeaa, kuvittelee helposti, että muiden elämä on pelkkää ruusuilla tanssimista. Luulen, että useimmilla meistä on oma kivensä kannettavana. Ja vaikka välillä tuntuu, että itse on kantanut selässään kokonaista kalliota, se parhaassa tapauksessa antaa vastineeksi laajan käsityksen elämästä. Parhaimmillaan se tuo tullessaan vahvan kyvyn empatiaan ja halun puolustaa heikompia. Se auttaa myös sopeutumaan
ja olemaan valittamatta vähästä.

– Oman tämänhetkisen onnellisuuteni kulmakivi on rakkaus pieneen poikaani. Äitinä noudatan pitkälle vaistojani, mutta pyrin myös tietoisesti tekemään asioita toisin kuin omassa kodissani on tehty. Onnellisuuteeni liittyy myös pelottomuus ja usko omaan voimaan. Kun on kokenut jotakin hyvin vaikeaa, tietää, että edessä voi olla vain parempia asioita.

Maria katselee vastaan rauhallisena ja hymyilevänä.

Hän vaikuttaa olevan sinut itsensä kanssa sanoessaan: sehän elämästä tekee hienon, että ymmärtää itseänsä, voi muuttua ja tulla paremmaksi ihmiseksi. Kun itselle ja muille näyttämisen motiivi pienenee, sallii itselleen oikeuden nauttia elämästään ilman suorituspaineita – ja kykenee ottamaan
vastaan rakkautta.

Suomalaiset julkimot muusikoista urheilijoihin ovat mukana jos jonkinmoisessa yritystoiminnassa. Ai missä muka? No ainakin näissä.

Maailman maineeseen noussut saunakokonaisuus

Näyttelijä Jasper Pääkkönen omistaa suositun Löyly-saunakompleksin yhdessä kansanedustaja Antero Vartian kanssa. Helsingin Hernesaaressa sijaitseva Löyly pitää sisällään kolme puulämmitteistä yleistä saunaa sekä ravintolan. Time-lehti listasi vastikään Löylyn yhdeksi maailman sadasta parhaasta nähtävyydestä tällä hetkellä.

Timen top 100 -listaukset ovat melkoinen käsite maailmanlaajuisesti, joten Löyly ja suomalainen saunakulttuuri saavat tätä kautta huomattavaa näkyvyyttä ympäri maailman, Pääkkönen kommentoi.

Perinteikäs hotelli

Pääkkönen ei ole ainoa matkailualalle lähtenyt julkkis. Kansainvälistä mallinuraa luonut Saimi Hoyer lähti silloisen aviomiehensä Thomas Hoyerin kanssa yrittäjäksi Punkaharjun Valtionhotelliin, nykyiseen Hotelli Punkaharjuun, alkuvuodesta 2016. Hän kertoi tuolloin Me Naisille aikovansa osallistua aktiivisesti hotellin toimintaan.

– Olen varautunut siihen, että teen hotellissa kaikkea mahdollista siivouksesta paperitöihin. Keittiöhommiin en kykene. Sienet ja marjat voin kyllä kerätä.

”Olen varautunut siihen, että teen hotellissa kaikkea mahdollista siivouksesta paperitöihin.”

Hoyerit hakivat tammikuussa eroa, mutta jatkavat siitä huolimatta hotelliyrityksen pyörittämistä yhdessä.

Kulttuurilla höystetty kartano

Myös Aikakoneesta tuttu Sani eli Saija Aartela häärää matkailun parissa. Pitkäaikainen haave majatalon pitämisestä muuttui todeksi, kun hän lähti viime vuoden lopulla luotsaamaan Nakkilassa sijaitsevaa Villilän kartanoa. Sanin myötä paikka sai nimekseen Villilän Kartano ja Kulttuurikeskus, ja sen varalle on suuria suunnitelmia.

– Ajatuksena on, että kartano on avoin kaikille. Myös teatteriesityksien pitäminen kiinnostaa, Sani kertoi Me Naisille helmikuussa.

”Ajatuksena on, että kartano on avoin kaikille.”

Lisää voimavaroja verkon välityksellä

Muillakin laulajilla tuntuu riittävän villejä visioita. Lauri Tähkä perusti kolme vuotta sitten Mielen Melodiat -yrityksen yhdessä fysioterapeutti Mari Ravattisen kanssa. Mielen Melodiat tarjoaa hyvinvointiin liittyviä verkkovalmennuksia sekä yksityishenkilöille että työyhteisöille. Ravattinen on kertonut Parempi bisnes -verkkomediassa, että yhteistyö sai alkunsa, kun Tähkä oli asiakkaana hänen liikuntakeskuksessaan. Valmennusmateriaalina on myös Tähkän itsensä lukemia äänitteitä.

Liikuntapäiväkoti luomuruualla

Jääkiekkoilijana uransa tehnyt Jere Karalahti ja tämän fitnessmallina tutuksi tullut Nanna-puoliso lähtivät alkuvuodesta mukaan yksityisen Aito-päiväkodin perustamiseen. Liikunnalla on olennainen rooli myös Aito-päiväkodissa. Tämän lisäksi päiväkoti panostaa ravintoon: oma kokki valmistaa ruuat luomutuottajien ja yhteistyökumppaneiden raaka-aineista, ja tarjolla on kokkikouluja.

Karalahdet lähtivät päiväkodin taustavaikuttajiksi, koska kokivat sen arvot omikseen. Se tuntui sopivalta paikalta pariskunnan 2-vuotiaalle Jax-pojallekin.

”Mietin, että vitsi jos joku perustaisi päiväkodin, jossa olisi luomuruokaa ja jossa vaalittaisiin liikunnallista elämäntapaa.”

– Kun tulin vajaa kaksi vuotta sitten äidiksi, aloin kiinnittää enemmän huomiota kavereiden kertomuksiin päiväkotien ruuasta. Mietin jo tuolloin, että vitsi jos joku perustaisi päiväkodin, jossa olisi luomuruokaa ja jossa vaalittaisiin liikunnallista elämäntapaa, laittaisin Jaxin sinne, Nanna kertoi Me Naisille alkuvuodesta.

Talojen piirtelyä

Kun televisiossa viime vuonna pyöri Laurin talot -sarja, nousi Lauri Ylösen innostus arkkitehtuuriin koko kansan tietoisuuteen. Ylösen perustama Alvardag-suunnittelu- ja kiinteistökehitysfirma vastasi ohjelmassa nähtyjen talojen toteuttamisesta. The Rasmus -yhtyeen laulajana maailman maineeseen noussut Ylönen avasi tv-sarjan tiedotteessa aluevaltauksensa taustoja:

– Talojen piirtely on ollut mulle harrastus ja tapa rentoutua musahommien lomassa. Mun kiinnostus arkkitehtuuriin heräsi varsinaisesti 2003, kun rakennutin ensimmäisen oman taloni Helsinkiin.

Koska Ylösellä ei ole arkkitehdin koulutusta hän on saanut osakseen myös kritiikkiä.

– Perustin suunnittelutoimisto Alvardagin, jotta minulla olisi kanava toteuttaa itseäni. Olen yrityksen luova johtaja, mutta meillä on paljon eri alojen osaamista. -- Minä ainoastaan johdan tätä laivaa enkä ole tituleerannut itseäni arkkitehdiksi kertaakaan, Ylönen kuvaili rooliaan Me Naisten haastattelussa viime vuonna.

”Perustin suunnittelutoimisto Alvardagin, jotta minulla olisi kanava toteuttaa itseäni.”

Kansainvälinen kosmetiikkasarja

Entinen malli ja viime vuosina pääasiassa tv:stä tuttu Anne Kukkohovi perusti kosmetiikkayritys Supermoodin vuonna 2013.

– Minulta puuttui se oikea ura. Tein monia asioita ja energiani hajosi. Tv-tuotannot ovat väliaikaisia, halusin jotain pysyvämpää, kauneudesta ja hyvinvoinnista kiinnostunut Kukkohovi on kertonut Iltalehdelle.

Luonnonkosmetiikkaan keskittyvä Supermood teki jo pari vuotta sitten suomalaisen ihonhoidon historiaa, kun Space NK -ketju otti Kukkohovin tuotteet myyntiin. Nyt meneillään on Amerikan valloitus. Viime vuonna eronnut Kukkohovi pyörittää yritystä edelleen ex-miehensä Joni Kukkohovin kanssa.

”Paradoksaalista, että kun kaikki muu on mennyt, yritys tuntuu olevan nousussa.”

– Lähdemme kesällä kolmestaan messuille Las Vegasiin tapaamaan asiakkaita ja agentteja. Paradoksaalista, että kun kaikki muu on mennyt, yritys tuntuu olevan nousussa, Anne sanoi toukokuussa viitaten Joniin ja heidän yhteiseen poikaansa Miskaan.

Sielun ja ruumiin ravintoa

Parhaillaan Vain elämää -ohjelmassa nähtävä iskelmätähti Anne Mattila harrastaa intohimoisesti maalaamista. Hän ehti haaveilla kuusi vuotta paikasta, jossa esitellä öljyvärimaalauksiaan, kunnes avasi oman taidekahvilansa kotipaikkakunnallaan Karviassa vuonna 2014.

Mattila kertoo käsintehtyjä herkkuja ja taide-elämyksiä tarjoavasta yrityksestään myös Vain elämää -päivänään.

– Soitin äidilleni -- tästä tulee pikkujuttu vaan, pannulla keität sitä kahvia. Ensimmäisenä kesänä ihmiset löysivät sinne, ja äiti hiki hatussa keitti kahvia sillä pannulla. Muistaakseni siellä kävi muutama tuhat asiakasta ekana vuonna. Siellä kävi viime vuonna 33 000. Se mun pieni söpö pannusta keittäminen ei ihan toteutunut, hän kertaa ohjelmassa.

”Se mun pieni söpö pannusta keittäminen ei ihan toteutunut.”

Mattilan lisäksi nyrkkeilijä Eva Wahlström on hurahtanut maalaamiseen. Lapsuuden harrastuksensa uudelleen löytänyt Wahlström kertoo Helsingin Uutisten jutussa, että taiteen tekeminen on hänelle vastapainoa urheilulle, joka on ”niin saakelin kovaa, kylmää ja vaativaa”.

Viime keväänä taiteen kandidaatiksi valmistunut Wahlström myy teoksensa. Ensimmäisen näyttely Sielunpintoja on parhaillaan käynnissä Galleria Loopissa, Helsingissä.

Marco Bjurströmillä puolestaan on lusikkansa sopassa ruumiin ravinnon puolella. Hän on osakkaana veljensä Janekin ja tämän vaimon Laura Apukan Pompier-ravintoloissa. Bjurström kertoi kesällä Me Naisille roolinsa ravintoloissa olevan varsin pieni.

– Käyn ravintolassa lähinnä syömässä. Olen toki osakkaana ja suunnittelen uutta, mutta minun mielipiteilläni ei ole siellä hirveästi merkitystä.

”Käyn ravintolassa lähinnä syömässä.”

Treeniä sotureille

Toisenlaista kunnonkohotusta tarjoaa Elastinen. Räppäri on ollut mukana tuomassa Training For Warriors (TFW) -treenimetodia Suomeen. Ensimmäinen periaatetta noudattava kuntosali Suomessa avattiin 2014 ja nykyisin saleja on kaikkiaan kymmenen. Kotimaan TFW-treeneissä viljellään Elastisen samannimisestä hitistä lainattua “hallussa!”-tsemppihuutoa. Elastinen on osakkaana ja hallituksen puheenjohtajana kolme kuntosalia kattavassa TFW Helsingissä.

Tuure Boelius tunnetaan laulajana ja vloggaajana. Kuva: Jonna Öhrnberg
Tuure Boelius tunnetaan laulajana ja vloggaajana. Kuva: Jonna Öhrnberg

Youtube-tähti ja laulaja Tuure Boelius muutti 16-vuotiaana kotoa ja on jo pitkään elättänyt itse itsensä. Tanssii tähtien kanssa -treenejä vaikeuttavat ADHD ja balettimaneerit.

Tubettaja ja laulaja Tuure Boelius, 17, on Suomen Tanssii tähtien kanssa -historian nuorin kisaaja. Tuuren CV ei silti välttämättä ole juurikaan lyhyempi kuin kanssakilpailijoilla. 

Tuure keräsi YouTubessa suuren seuraajakunnan nopeasti alettuaan julkaista videoita vuonna 2015. Laulajanuran hän aloitti vuosi sitten kappaleella Eikö sua hävetä. Sitäkin isompi hitti tuli jääkiekon MM-kisojen alla julkaistusta Lätkäjätkä-Villestä, jonka lyriikoissa jääkiekkoilijapoika pussaa toista poikaa. 

Tuure Boelius, mistä saat kaiken energiasi?

– Vaikka olen nuori, tiedostan, että elämme täällä vain kerran. Kai energia tulee siitä, että teen vain sellaisia asioita, joista oikeasti tykkään. Siivoamisesta en kyllä tykkää yhtään, mutta Youtubesta, musiikista ja TTK:sta nautin. 

Siivoaminen Tuuren on silti hoidettava itse, sillä hän muutti jo 16-vuotiaana lapsuudenkodistaan Porista Helsinkiin.

– Koen, että olen kasvanut sen myötä aika paljon. Jos en pese pyykkiä tai tee ruokaa, ei äiti ole sitä tekemässä. Yksin asuminen on tuntunut helpolta, mutta välillä tulee kotiin aika iso ikävä.

”Minulla on diagnosoitu ADHD, ja keskittymisen kanssa on hankalaa.”

Tuure kertoo tapaavansa perhettään vähintään kahden viikon välein, mutta ehtivänsä hyvin harvoin itse Poriin.

– Välillä ikävöin vanhaa elämääni Porissa, mutta pystyn ehdottomasti paremmin toteuttamaan itseäni pääkaupunkiseudulla.

Pitkä tanssitausta

Tuure Boelius ja Ansku Bergström ovat tanssipari uudella Tanssii tähtien kanssa -kaudella. Kuva: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen
Tuure Boelius ja Ansku Bergström ovat tanssipari uudella Tanssii tähtien kanssa -kaudella. Kuva: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen

Tanssii tähtien kanssa -kisassa Tuurelle voisi povata jopa ennakkosuosikin asemaa. Nuori tubettaja on tottunut ja rohkea esiintyjä, ja lisäksi hänellä on takana kahdeksan vuotta aktiivista tanssiharjoittelua.

Tuure kuitenkin epäilee, että jazztanssi- ja balettitaustasta on hyödyn lisäksi myös paljon haittaa. Balettimaneerien riisumisen lisäksi keskittyminen tuottaa hänelle vaikeuksia tansseja treenatessa.

– Minulla on diagnosoitu ADHD, ja keskittymisen kanssa on hankalaa tietyissä tilanteissa. Jos joku asia tuntuu vaikealta, voi alkaa turhauttaa, hän sanoo.

Itsevarma vuoden homo

Moni muistaa Tuuren kohusta, joka syntyi, kun hänet valittiin Vuoden homoksi helmikuussa 2017. Tunnustus oli seurausta edellisenä vuonna julkaistusta Youtube-videosta, jolla Tuure kertoi homoudestaan. 

Tuolloin 16-vuotiaan Tuuren valinta Vuoden homoksi sai tuntemattomat ihmiset tekemään hänestä lastensuojeluilmoituksia ja perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkaisen ottamaan yhteyttä lapsiasiavaltuutettuun. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kommentoi asiaa Facebookissa kirjoittamalla, että lapsilla on täysi oikeus ilmaista itseään, ja heitä tulee siihen kannustaa.

”Olen kohdannut yllättävän vähän vähättelyä.”

Tuuren itsevarmuutta tapaus ei nujertanut, päin vastoin. Irtoaisiko YouTube-tähdeltä itsetuntovinkki meille vähemmän rohkeille?

– Usko itseesi ja luota siihen, mitä teet. Aika klisee, mutta ainakin omalla kohdalla se on toiminut, hän kannustaa. 

– Jokainen löytää kokeilemalla ja tekemällä ne asiat, jotka tuntuvat omalta. 

Toinen välivuosi

Laulajan- ja tubettajanuran lähdettyä hyvin käyntiin Tuure ei ole aloittanut toisen asteen koulutusta. Nyt menossa on toinen välivuosi peruskoulun jälkeen. 

– Siitä olen kohdannut yllättävän vähän vähättelyä. Tällä hetkellä tuntuu tosi vieraalta, että lähtisin opiskelemaan mitään, tai varsinkaan mitään sellaista, mitä en jo tee, Tuure sanoo. 

Ilman koulutustakin hän on elättänyt itse itsensä jo pidemmän aikaa. Hiljattain hän kertoi Helsingin Sanomille tienaavansa pian enemmän kuin toimitusjohtajaisänsä.

– Saan isältä aika paljon apua ja tukea raha-asioihin. Mietimme yhdessä, minkä verran laitetaan säästöön.

Tuure säästää omaan asuntoon. 

– Se ei ole tämän vuoden juttu, ehkä ensi vuoden, hän sanoo toiveikkaana. 

Tanssii tähtien kanssa sunnuntaisin MTV:llä klo 19.30.