Huumorisiskot Mari ja Elina kertoivat vuoden 2009 haastattelussa ystävyydessään.

Kuva Karoliina Paatos

Kun ystävykset, näyttelijät Mari Perankoski, 38, ja Elina Knihtilä, 37, lähtevät yhdessä mökkeilemään, työnjako on selvä: Mari hoitaa naisten työt ja Elina pitää huolen miesten hommista.

– Ellu kulkee hollannikkaissa ja ihonvärisissä alusvaatteissa hakkaamassa halkoja, minä keittelen perunoita ja tiskaan, kertoo Mari.

Elinan ja Marin tiivis ystävyys alkoi melkein kaksikymmentä vuotta sitten Q-teatterissa. Nuoret naiset punnersivat yhdessä kulisseissa ja hihittivät 70- luvun pornolehdestä löytämälleen kuvalle. Naurusta ei ollut tulla loppua, ja illan esityksen jälkeen tytöt saivat tietenkin kuulla ohjaajalta kunniansa. Ketkä täällä räkättävät, kun pitäisi keskittyä taiteen tekemiseen!

Sielunkumppanuus löytyi viimeistään ensi-iltabileiden jälkeisenä päivänä, kun Elina ja Mari nauttivat brunssia helsinkiläisessä ravintola Kappelissa. Edellinen ilta oli venynyt, ja muut juhlijat ovat jo hyytyneet matkalla. Parikymppisten naisten brunssi jatkui ja jatkui, sillä krapulanauru kupli esiin ja teki kaikesta kepeää ja ihanaa.
 
Huumorintaju ja bilekestävyys. Siinä kaksi asiaa, jotka ovat aina yhdistäneet Elinaa ja Maria. Ystävykset ovat vuosien varrella jakaneet kimppakämpän, Teatterikorkeakoulun opiskeluvuodet, tv- ja teatterityöt, äitiyden, monet lomamatkat ja arkiset hetket. Tosin viime aikoina työt ovat pitäneet palkitut näyttelijät niin kiireisinä, ettei edes yhteiselle kävelylenkille ole tahtonut löytyä aikaa. Ryhmäteatterin huippusuositun Kaaos -näytelmän lisäesitykset on juuri saatu pulkkaan, ja seuraavan kerran ystävykset nähdään yhdessä valkokankaalla elokuussa, kun Mika Kaurismäen Haarautuvan rakkauden talo saa ensi-iltansa.

– Olemme tunteneet toisemme koko aikuisikämme ja luotamme toisiimme aina. Välillä kohtelemme toisiamme kuin perheenjäsentä: työpaikalla puhkuu omaa turhautumistaan toiselle, jos lätty alkaa ärsyttää. Eihän sellaista tekisi kenellekään muulle, Elina kuvailee naisten ystävyyttä.

– Ja silti tietää, ettei siitä seuraa mitään katastrofaalista. Kuten perheenjäsenet, voimme myös vähätellä toisiamme. Sitä ei kukaan muu tietenkään saa tehdä, Mari jatkaa.

– Lietsomme välillä toisemme hulluuden partaalle, naiset nauravat.

– Onneksi Elina on nykyisin oppinut pitämään puoliansa ja avaamaan suunsa. Kun tapasimme, hän oli ihan liian kiltti ja yritti viimeiseen asti vältellä konflikteja, Mari kertoo.

Ja saman tien hän saa kuulla olevansa mahdoton ja pelottava väittelykaveri, koska pyörittää puhetaidoillaan kiistakumppanin hetkessä nurkkaan.

Lähden maalta kaupunkiin

On oikeastaan silkkaa sattumaa, että Marista tuli näyttelijä. Varkaudessa kasvanut, eläintensuojelusta ja kehitysyhteistyöstä kiinnostunut tyttö suunnitteli pyrkivänsä opiskelemaan Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen. Pikkukaupungin meininki ahdisti ristiriitaista punkkarityttöä, jolla oli paljon poissaoloja koulusta, mutta ällän paperit taskussaan.

– Paku odotti pihassa heti, kun kirjoitukset olivat ohi. Oli selvää, että piti päästä Helsinkiin pääkallonpaikalle, Mari muistelee.

Pääkaupungissa oli aluksi yksinäistä, mutta Mari alkoi pyöriä näyttelijäpiireissä teatterista kiinnostuneen tuttunsa kanssa. Kun Katja Krohnin esikoisohjaukseen etsittiin kokematonta esiintyjää, Mari lähti mukaan – tosin ihan vain uusien kavereiden ja seuran toivossa.

– En ollut yhtään kiinnostunut teatterista, vaan kaikesta siihen liittyvästä oheistoiminnasta. Oli makeeta päästä huppari päällä huutamaan taiteesta ravintolaan, Mari nauraa.

– Teatterissa olin käynyt kerran elämässäni, kun koululuokkamme vietiin vuonna 1978 katsomaan Tulitikkuja lainaamassa.

Maalaistalon tyttö Elina sen sijaan oli seitsenvuotiaasta lähtien tiennyt ryhtyvänsä näyttelijäksi. Ala-asteella hän pisti luokkakaverinsa esittämään kirjoittamiaan näytelmiä, abivuonna hän kulki yhdessä ystävänsä Pirjo Longan kanssa junalla Kouvolan ja Helsingin väliä Ylioppilasteatterin harjoituksissa.

– Oli siistiä muuttaa kaupunkiin kirjoitusten jälkeen. Se oli myös ainoa mahdollisuus, jos aikoi alalle, kertoo Elina.

Hikeä ja hurmosta

Elina liittyi Helsingissä heti Antti Raivion perustamaan uuteen Q-teatteriin. Siellä naisten tiet lopulta kohtasivat. Vuoden kauemmin näytellyt Elina tuntui Marista kokeneelta konkarilta.

– Elina oli minun mielestäni jo suuri tähti. Olin nähnyt hänen heilauttavan itsensä vaalea tukka hulmuten taksiin. Liittyessäni teatteriin ihmettelin, kun harjoituksissa kaikki tytöt itkivät. Varsinkin Ellu kyynelehti vuolaasti. Ajattelin, etten tule ikinä oppimaan tuota, ja mietin paniikissa suolenpätkiä ja verta, Mari muistelee.

Elina taas muistaa Marin pitkänä tyttönä, joka oli pelkkiä raajoja ja joka puhui savolaisella korostuksella.

– Illuusio epävarmasta tytöstä korjaantui kyllä nopeasti. Mari osoittautui suorasukaiseksi ja oikeudenmukaiseksi ihmiseksi. Hän puuttuu asioihin saman tien, jos kokee vääryyttä tapahtuneen.

Q-teatterissa elettiin 90-luvun alussa Skavabölen poikien legendaarisia aikoja. Antti Raivio oli koonnut ympärilleen intohimoisen nuoren näyttelijäjoukon, joka vähällä kokemuksella hurmasi yleisön ilta illan jälkeen. Mari muistaa, että Elina jaksoi aina olla ystävällinen, vaikka näytelmän tekeminen iltaisin ja öisin työpäivän päätteeksi oli kaikille rankkaa.

Elina ja Marikin tekivät päivisin duunia. Lavan ulkopuolella he törmäsivät usein Lauttasaaressa lähikaupassa, jossa toinen työnteli hoitolapsen vaunuja ja toinen talutti käsikynkässään vanhusta. Iltaisin kokoonnuttiin teatterille, ja tytöt asuivat hetken samassa suuressa töölöläisyhteisössä, jonka ”eteinen oli täynnä haisevia teatterilenkkareita”.

– Tuon ikäiset kaipaavat yhteisöllisyyttä, piiskaamista, itsensä ylittämistä ja sitä, että saa rankkaa palautetta, mutta myös kokee onnistumisen riemua, Mari sanoo.

– Ennen kohtauksiamme teimme loputtomasti jalkakyykkyjä ja vatsalihaksia, että saimme kunnon tunnetilan päälle niitä noin neljää repliikkiä varten, Mari nauraa.

– Ja jos esitys meni huonosti, Antti laittoi väliajalla musiikin täysille, ettei yleisö kuullut, kun hän huusi meille.

– Mutta Antti osasi käyttää meitä kokemattomia taitavasti ohjauksissaan. Hän loi illuusion siitä, että olimme hirveän hyviä, vaikka meidän keinomme olivat tasan yksi ja kaksi, Elina jatkaa.
Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että pohja kaikelle tekemiselle syntyi jo Q-teatterissa.

– Ei pidä odottaa, että joku koko ajan vaatii sinulta, vaan me vaadimme itse itseltämme tietyn tekemisen tason, Mari tiivistää.

Ei mitään naishuumoria

Elina ja Mari ovat aina tehneet eivätkä meinanneet. Kun he aikoinaan joutuivat toteamaan, ettei naisnäyttelijöille ole komedioissa rooleja kuin tarjoilijoina tai rakastajattarina, päättivät he itse kirjoittaa itselleen sketsisarjoja. Syntyi suomalaista televisioviihdettä kummasti piristäneet, palkitut sarjat Sikanautaa, Ranuan kummit ja Majakka.

Niistä monen katsojan mieliin on jäänyt ainakin lajitovereiltaan kadonnut chippendale-tanssija, jota naiset jahtaavat pitkin metsiä. Naishumoristeiksi Maria ja Elinaa ei kuitenkaan kannata kutsua.

– Naishuumori tarkoittaa minulle jotakin todella vastenmielistä – sellaista, että puhutaan nyt näistä meille tärkeistä asioista: kuukautisista ja lapsista ja perheestä, Mari tiivistää.

– Siihen termiin liitetään arvolatausta, joka tekee siitä vähäpätöisempää kuin muusta komediasta. Huumorintaju ei ole sukupuolisidonnainen asia. Minä ainakin toivoisin, että meidän pläjäyksemme naurattaisivat niin miestä kuin naista, Elina sanoo.

Molemmat tosin myöntävät, että joskus sukupuolesta on ollut hyötyäkin.

– Miehiä saa esineellistää. Jos jokin miesporukka tekisi 2000-luvulla Benny Hill -huumoria, se olisi vastenmielistä. Mutta jos me jahtaamme nuoria hunkseja, niin se on vain yleisöstä hauskaa eikä kukaan suutu siitä.

Samaa tekemisen meininkiä ystävät ovat toteuttaneet myös teatterissa. Valittamaan ei ole jääty, eikä odottamaan, eikä ainakaan ole ryhdytty marttyyreiksi.

– Kyllä me varmaan olimme joskus aika röyhkeitäkin, kun ensin ehdotimme Q-teatterissa jotakin näytelmää ja sitten itseämme sen pääosiin, Mari nauraa.

Halonhakkuuta ja vesileikkejä

Mari ja Elina tykkäävät myös lomailla kimpassa. Yhdessä on koluttu niin sukulaisten nurkat ja mökit kuin vuokrakämpät ja kylpylät. Välimeren lomakohteissa on matkusteltu moneen kertaan, kävivätpä ystävät kerran rapakon tuolla puolen Los Angelesissakin. Ja haahuilivat he sitten missä tahansa maailman kolkassa, yleensä suunta käy kohti uimahallia. Jopa naisten omalla Tukholman-reissulla rouvat löysivät uimahallin keskeltä tukholmalaista lähiötä.

– Yksi toive minulla aina on lomiin liittyen: kunpa Marin saisi nippusiteillä kiinni lepolasseen, että voisi rauhassa maata ja lukea naistenlehteä ilman, että tulee frisbeestä naamaan, Elina huokaa.

– Ja sinä olisit kyllä ihan täydellistä lomaseuraa, jos jaksaisit enemmän harrastaa ulkoilua, pelejä ja leikkejä, Mari heittää takaisin.

Marin Joelilla, 10, ja Elinan Ilmarilla, 12, on ikäeroa vain vähän, joten pojat ovat tunteneet toisensa pienestä pitäen.

– Koska heillä ei ole sisaruksia, he ovat vähän kuin veljiä. Pojat kävivät saman päiväkodin ja ovat nykyisin samassa koulussa. Usein siitä on ollut hyötyä, jos on ollut ongelmia kuljetusten suhteen, Elina kertoo.

Näyttelijöiden ongelmallisista työajoista he eivät kuitenkaan valita. Mari on päättänyt, ettei ole teatterissa iltaisin, joten hän ehtii olla kotona keskivertoäitiä enemmän. Myös Elina on usein kotona, kun Ilmari tulee iltapäivällä koulusta.

– Mitään pullantuoksuisia äitejä me emme kyllä kumpikaan ole, Elina sanoo.

– Tai voimme olla, mutta lisäksi äiti saattaa kompastua ja tiputtaa vahingossa verkkarinsa nilkkoihin. Meidän lastemme huumorintajua on varmasti koeteltu enemmän, koska heillä on tällaiset äidit, Mari jatkaa.

Kun kevään työsuma pian helpottaa, ystävät tapaavat Marin uudella terassilla ja grillaavat. Ruokalistalla saattaa olla viime kesän kestosuosikki Paholaisen taatelit: taateleita, joiden sisään on laitettu tabascoa ja ympärille pekoni.

Siinä yhdistyvät kaikki maut: makea ja tulinen, suolainen ja rasvainen, Elina hehkuttaa.

Taateleita tai jotain muuta, niin yksi asia on varma: ruokaa pitää olla runsaasti.

– Olemme kovia nautiskelemaan. Meidän pitää saada paljon kaikkea. Kun juhlin, juhlin kunnolla; kun liikun, niin sitäkin pitää saada liikaa; kun syön, syön todella paljon, Mari paljastaa.

– Ja Ellu on muuten ainoa ihminen maailmassa, joka syö yhtä paljon kuin minä.

Muusikko ja tutkija Linda Urbanskin isä lähti, kun Linda ja hänen kehitysvammainen sisarensa Sandra olivat pieniä. Siitä saakka Linda on miettinyt, missä menevät rakkauden ja anteeksiannon rajat.

Tutkija ja muusikko Linda Urbanski, 32, viettää tänäkin vuonna joulun kuten aina – äitinsä, tätinsä, isäpuolensa ja pikkusiskonsa Sandran kanssa.

Sandralla on Downin syndrooma. Siskosten välit ovat läheiset.

– Olisin sydämestäni toivonut, että Sandra olisi saanut olla terve. Toisaalta olen kiitollinen siitä, että hän on elämässäni juuri sellaisena kuin on. Hän on opettanut minulle suvaitsevaisuutta, armollisuutta ja hetkistä nauttimista, Linda kertoo.

Sandran Downin syndrooma todettiin heti synnytyslaitoksella. Vuosi Sandran syntymän jälkeen Lindan isä jätti perheensä. Tuli avioero, isä aloitti tahollaan uuden elämän.

– Isäni ei kestänyt erityislapsen syntymää. Isä oli minulle tosi rakas. Yhtäkkiä häntä ei enää näkynyt. Kaipasin isää hirveästi koko lapsuuteni ajan, Linda sanoo.

”On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään.”

Vuosia myöhemmin, kun Lindan isä oli vakavasti sairas, hän pahoitteli esikoistyttärelleen tapahtunutta.

– Perheen hylkääminen on äärimmäisen julma teko, mutta annoin sen isälle anteeksi. Halusin antaa hänelle rauhan. Mikä oli tapahtunut, oli tapahtunut, Linda Urbanski sanoo.

– Maailma ei ole mustavalkoinen. On asioita, jotka jollakin tasolla voi ymmärtää, vaikkei niitä hyväksykään. Anteeksianto on valtavan tärkeää.

Linda Urbanski kertoo, millainen hänen suhteensa pikkusiskoonsa on, millaista oli yhdistää tutkijan ammatti muusikon työhön ja miten Sandra auttaa häntä rentoutumaan Me Naisten uudessa numerossa 50–51. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.