Kirjailija Laura Gustafsson tietää omakohtaisesti, millaista seksuaalista ahdistelua naiset joutuvat kohtaamaan. – Yksityinen tila on aina vaarallisempi kuin julkinen, Laura sanoo. 

Jos maailma olisi sellainen, kuin Laura Gustafsson, 28, haluaisi, kaikki elävät olennot kunnioittaisivat toisiaan. Miehet eivät huohottelisi julkisilla paikoilla tai nipistelisi vieraita naisia pepusta, eivätkä naisetkaan lyttäisi miehiä. Naiset pitäisivät toistensa puolia, eikä kukaan söisi lihaa, sillä myös eläinten elämällä nähtäisiin arvo. 

Tällaisessa maailmassa Laurasta ei ehkä kuitenkaan olisi tullut kirjailijaa. Tai ainakaan hän ei kirjoittaisi asioista, joista nyt kirjoittaa: Viime vuonna ilmestyneessä kehutussa esikoisteoksessaan Huorasatu Laura kuvasi miehen ja naisen välisiä valtasuhteita omalla poskettomalla tyylillään. Sama meno jatkuu myös novellissa, jolla Laura osallistuu tuoreeseen Pimppini on valloillaan -antologiaan. Sen teemana on naisiin kohdistuva seksuaalinen vallankäyttö.

Lauran novellissa mustasukkainen Ahti fantasioi tyttöystävänsä Kyllikin raiskaamisesta, muttei ehdi toteuttaa tekoaan ennen kuin Kyllikki muuttaa Amerikkaan. Seuraavina kesinä Ahti alkaa kolautella airolla tajuttomaksi järvessä uivia alastomia neitokaisia ja väkisinmakaa heidät.

Pelon maantiede

Paitsi hervottomia, Lauran tarinat ovat myös kauheita. Onneksi hän kertoo ne niin, että lukijaa naurattaa silloinkin, kun itkettäisi.

Valitettavasti monella tapahtumalla on kuitenkin vastineensa todellisuudessa ja Lauran elämässä. Monien muiden naisten tapaan Lauraa on usein nimitelty ja vähätelty vain sen takia, että hän sattuu olemaan nainen, haluaa kulkea korkeakorkoisissa saappaissa ja näyttää muutenkin hyvältä.  

– Kun asuin nuorempana Kalliossa, kuulin tosi usein huutelua, ja minulta yritettiin ostaa seksiä. Kaikenlaista omituista on tapahtunut.

Itsensäpaljastelijoista ja huorittelijoista huolimatta Laura ei kuitenkaan pelkää kulkea julkisilla paikoilla. Hän uskoo, että tosi hädässä joku ulkopuolinen tulisi apuun tai hän pystyisi puolustamaan itseään. Pelottavimpia paikkoja Lauralle ovat kuitenkin yksityiset tilat. Sen hän tietää omasta kokemuksestaan.

– Koti on naiselle kaikkein vaarallisin paikka. Eivät ne pahimmat rikokset, seksuaalinen hyväksikäyttö, puistossa tapahdu, vaan kotona. Yksityinen tila on aina vaarallisempi kuin julkinen. Siellä voidaan päätyä tilanteeseen, jossa ei ole normeja, ja yhtäkkiä ollaankin lain ulkopuolella. 

– Negatiiviset kokemukset ovat muokanneet minua, mutteivät lannistaneet. Ne ovat tehneet minut vihaiseksi. Kun omat rajat on kyseenlaistettu, olen joutunut kasvamaan ihmisenä. Laura sanoo.

Ja onhan kirjailijan työssä aina se hyvä puoli, että koetun voi käyttää romaaninsa aineksina. Laura myöntää, että
pimeimmät tapaukset ovat päätyneet Huorasadun materiaaliksi, vaikkei hän itseään kirjoittamalla terapoikaan. Lauran groteski huumorintaju auttaa myös pitkälle: hänen mukaansa melkein kaikelle voi lopulta nauraa.

Tyttövuosia

Laura kasvoi perheensä ainokaisena Mäntsälässä. Toisin kuin monet Laura ei lapsena leikkinyt prinsessaleikkejä, vaan "isoa naista". Leikeissä hän sai kokeilla pieniä huulipunatestereitä, joita äiti oli saanut näytteiksi.

– Tykkäsin pukeutua naiseksi. Ja välillä minusta tuntuu, että teen sitä vieläkin. Ihailin äitiäni tosi paljon, ja minusta oli hienoa katsoa, kun hän laittautui lähtiessään ulos. Äiti oli tosi kaunis ja näyttävä, Laura muistelee.

Naiseksi kasvamisen ikävät puolet tulivat pian tutuiksi. Laura oli ehkä 11-vuotias, kun hänen ulkonäköään alettiin ensimmäistä kertaa arvioida. Asialla oli hyvää tarkoittava kouluterveydenhoitaja, joka kuitenkin kommentillaan käynnisti vuosia kestäneen syömishäiriön.

– Terveydenhoitaja sanoi, että minun pitää laihduttaa. Hän oli varmasti ihan oikeassa, mutta sitä ennen en ollut ajatellut omaa ruumistani. Ja siitä päivästä lähtien olin siitä jatkuvasti tietoinen. 

Laura yritti syödä vähemmän ja liikkua enemmän. Kasvissyöjäksi hän oli ryhtynyt jo ala-asteella nähtyään televisiosta dokumentin, jossa tapettiin sika.

– En ollut ikinä nähnyt, kun joku kuolee. Olin jo aiemmin kyseenalaistanut lihan syömisen, mutta se oli viimeinen piste.

Kouluruokalassa ei siis ollut aikaisemminkaan tarjottu Lauralle kelpaavaa ruokaa, koska "jokaiseen ruokalajiin oli onnistuttu sotkemaan lihaa". Ja kun yläasteella ruokailu ei ollut pakollista, Laura jätti syömisen kokonaan väliin.

Kaiken kaikkiaan hän laihtui noin 20 kiloa, muttei tajunnut, että oma painon tarkkailu oli sairaalloista.

– Kaikki mitä tiesin ravitsemuksesta tai kaloreista oli peräisin lehdistä. Sieltä tietoa oli helppoa saada. Opettelin kaloritaulukoita ulkoa ja jatkuvan kaloreiden laskemisen takia minusta tuli aika hyvä päässälaskija.

Vasta lähempänä pariakymppiä Laura tajusi, että hänen suhtautumisensa ruokaan oli outoa.

– Opettelin ihan tietoisesti ajattelemaan vähemmän ruokaa ja syömistä. Vieläkin joskus joudun muistuttamaan itselleni, että ruokaan pitää suhtautua kuin normaaliin asiaan, eikä ruveta ongelmoimaan sen kanssa.

Paraneminen vei pitkään, mutta tänään Laura sanoo olevansa sujut itsensä kanssa.

Rooli: glamourblondi

Lauraa ärsyttää moni asia yhteiskunnassamme. Miksi nainen on aina vähempiarvoinen kuin mies? Miksi suuressa lehdessäkin vähätellään sairaanhoitajan ammattia niin, ettei myönnetä sen olevan fyysistä tai vaativan koulutusta? Miksi naiset pistetään edelleen syömään e-pillereitä, joilla manipuloidaan hormonitoimintaa? Tai miksi me automaattisesti oletamme, että suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen -vitsien kansalaiset ovat miehiä? 

– Valtasuhteiden kuvaaminen on maailman tärkein asia. Se liittyy kaikkeen ja näkyy kaikessa. Valitettavasti siihen liittyy aina  väärinkäyttö, Laura sanoo.

– Jotta mikään muuttuisi, asiat pitää ensin nähdä ja tunnustaa niiden olemassaolo. Jokainen voi aloittaa itsestään. Naiset ovat usein kauheita toisilleen. Naisten välinen solidaarisuuden puute on pahinta. Aina ajatellaan, että jos joku nainen saa jotain, se on toiselta pois.

Lauran esikuvia ovat taiteilijat Rakel Liekki ja Katariina Souri.

– He ovat tosi upeita, helvetin hyvännäköisiä ja rohkeita naisia. Molemmat ovat tehneet eläinsuojelutyötä ja pidän myös heidän taiteestaan. Mutta molemmat ovat saaneet paskaa niskaansa, koska naisen seksuaalisuutta ei kestetä. Jos joku nainen on avoimen seksuaalinen, se otetaan henkilökohtaisena vittuiluna. Juuri naiset käyttävät tätä kontrollikeinona toisiaan vastaan.

– Vieläkin tunnutaan uskovan, että äly ja kauneus eivät voi asua samassa päässä. Minä ainakin tavoittelen molempia.
Senpä takia Laura kutsuu itseään glamourblondiksi. Glamourblondina voi pukeutua juuri niin kuin itse haluaa
välittämättä muiden mielipiteistä.

Muusikko Amadeus Lundberg ja hänen kuvataitelijana työskentelevä vaimonsa Lara Del Mar Sánches haaveilevat muutosta Espanjaan. Kuva: Sakari Majantie
Muusikko Amadeus Lundberg ja hänen kuvataitelijana työskentelevä vaimonsa Lara Del Mar Sánches haaveilevat muutosta Espanjaan. Kuva: Sakari Majantie

Isyys mullisti tangokuningas Amadeus Lundbergin elämän: ”Se teki inhimillisemmäksi, herkemmäksi ja harkitsevammaksi”

Vuoden 2009 tangokuningas Amadeus Lundberg, 29, iloitsee uudesta, viime viikolla julkaistusta Pyyhi tuuli kyyneleet -levystä. Levyllä kuullaan maailmanmusiikkia, mustalaismusiikkia, Amadeuksen itse säveltämiä ja sanoittamia kappaleita sekä hänen isänsä Taisto Lundbergin yhtyeen Hortto Kaalon esittämien kappaleiden covereita.

– Kaikki on oikein hyvin. Olen lomaillut kuukauden ja laulanut vain silloin, kun olen tehnyt ruokaa. Syksyllä lähden taas isoille konserttikiertueille, Amadeus Lundberg kertoo Seinäjoen Tangomarkkinoilla.

Viime vuonna Amadeus teki sata konserttia, mutta uralla on ollut hiljaisempiakin vuosia.

”Joku lehti kirjoitti, että lihomiseni johtui alkoholista, mutta se ei pidä paikkaansa.”

– Vuodet 2012 ja 2013 olivat vaikeampia. Olin silloin kokematon, eikä yhteistyö silloisen ohjelmatoimiston kanssa toiminut kunnolla.

– Musiikkialalla kaikki on epävarmaa, eikä mitään tiedä kuin vuoden päähän. Koko ajan pitää kehittää itseään ja luoda uutta. Uskon kuitenkin oman tekemiseen, enkä aio stressata asiasta sen enempää.

Amadeus kertoo nauttivansa esiintymisestä, mutta välillä lehtiotsikot harmittavat häntä. Viimeksi häntä harmitti uutisointi painon nousemisesta.

– Joku lehti kirjoitti, että lihomiseni johtui alkoholista, mutta se ei pidä paikkaansa. Se johtui muista syistä, mutta en halua kertoa, mistä. Pudotin 12 kiloa painoa ja olen nyt hyvässä kunnossa.

Isyys mullisti elämän

Musiikin tekemisen lisäksi Amadeus Lundberg nauttii perhe-elämästä vaimonsa, kuvataiteilija ja tatuoititaiteilija Lara Del Mar Sánchesin, 40, kanssa. Pariskunta asuu omakotitalossa Järvenpäässä kolme ja puolivuotiaan poikansa Rion ja Laran kahden lapsen kanssa.

– Isäksi tulo mullisti minua mielettömästi. Se teki inhimillisemmäksi, herkemmäksi ja harkitsevammaksi, Amadeus kertoo.

”Veikkaan, että lapsikiintiö on täynnä.”

– Pojan kanssa on kiva nukkua yhdessä päiväunia, potkia jalkapalloa, pyöräillä ja käydä keinumassa. Hän laulaa koko ajan Hämä-hämähäkki -biisiä ja aakkoslaulua. Mikäli hän haluaa joskus musiikkiuralle, aion kannustaa häntä siihen.

Amadeus ja Lara eivät haaveile isommasta perheestä.

– Veikkaan, että lapsikiintiö on täynnä, koska Lara on minua vanhempi ja hänellä on ennestään kaksi lasta.

Haaveissa muutto Espanjaan

Amadeus ja Lara kertovat, että heidän parisuhteessaan on ollut useita kriisejä liittyen uraan, sitoutumiseen, uusperhearkeen ja pariskunnan 11 vuoden ikäeroon.

– Avioero ei ole ollut kaukana. On ollut vaikeita kausia, jolloin olen joutunut pitämään Larasta kiinni kovasti, Amadeus kertoo.

– Vaikeudet johtuivat omasta kokemattomuudesta, hölmöydestä, ikäerosta ja virheistä. Nyt olen vähän kasvanut ja kuronut kokemusta kiinni.

”Normaalissa parisuhteessa on jo paljon haasteita, mutta meillä ne ovat olleet potenssiin viisi.”

Kaikki tekevät virheitä, mutta niistä oppii. En halua päästää irti sellaisesta kuningattaresta kuin Lara on.

Myös Lara myöntää parisuhteen olleen toisinaan haasteellinen.

– Meillä on ollut ylä- ja alamäkiä. Välillä Amppu on dumppaamassa minua ja välillä minä häntä, Lara vitsailee.

– Normaalissa parisuhteessa on jo paljon haasteita, mutta meillä ne ovat olleet potenssiin viisi. Mutta niistä on vahvistuttu ja opittu.

”Fuengirola olisi kiva paikka, koska siellä voi käydä vaikkapa Suomi-baarissa puhumassa suomea.”

Pariskunta on päässyt ongelmista yli.

– Haaveilemme muutosta Espanjaan. Fuengirola olisi kiva paikka, koska siellä voi käydä vaikkapa Suomi-baarissa puhumassa suomea. Lara taas haluaisi Malagaan, Amadeus kertoo.

Espanjasta kotoisin oleva Lara muutti jo nuorena Suomeen. Hänen isänsä on espanjalainen ja äiti suomalainen.

– Olen asunut Espanjassa pienissä pätkissä myöhemminkin. Olisihan se kiva saada jonain päivänä edes yhteinen kakkoskoti Espanjasta, Lara sanoo.

Laulaja Heidi Kyrö tekee kolmea työtä. –Keikkailu on kärsinyt, koska olen ottanut aikaa myös perheelle.

Laulaja Heidi Kyrö, 40, tekee kolmea työtä päällekkäin. Hän keikkailee laulajana, työskentelee laulunopettajana omassa laulukoulussaan ja juontaa Radio Suomen Hämeenlinnan aamulähetystä.

Heidi aloitti julkisen uransa jo 15-vuotiaana, kun hänet valittiin tangoprinsessaksi vuonna 1993. Tänä vuonna Heidi viettää 25-vuotistaiteilijajuhlaansa. Julkisuudessa häntä on nähty yhä harvemmin.

– Olen painottanut viime vuosina yksityisesiintymisiin, joten yleisöstä voi tuntua kuin olisin lopettanut, Heidi kertoi Seinäjoen Tangomarkkinoilla.

”Haluan elää täyttä elämää naisena, äitinä ja vaimona enkä vain paahtaa koko ajan.”

– Päiväni ovat radiotyön takia täynnä, joten olen tehnyt kesällä vain muutaman yksityiskeikan. Keikkailu on kieltämättä vähän kärsinyt, sillä olen ottanut aikaa myös perheelle ja akkujen lataamiseen. Haluan elää täyttä elämää naisena, äitinä ja vaimona enkä vain paahtaa koko ajan.

Heidi ei kuitenkaan suunnittele lopettavansa esiintymistä. Syksylle on jo sovittuna keikkoja, ja uutta musiikkia on tulossa.

– Laulaminen on minulle enemmän kuin työ, se on elämäntapa. Olen kolmevuotiaasta halunnut laulajaksi ja tehnyt kovasti töitä sen eteen.

Heidillä ja hänen aviomiehellään Kimmo Kopralla on kahdeksanvuotias tytär.

– Lisää lapsia ei ole tulossa. Minä ja miehenikin olemme molemmat ainoita lapsia.

Heidi on kotoisin Kemistä, mutta asunut Hämeenlinnassa jo 21 vuotta. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan hän halusi asettua etelämmäksi ollakseen lähempänä keikkatöitään.

– Levitin kartan lattialle, laitoin sormen sokkona karttaan ja osuin Hämeenlinnaan. Nyt en voisi kuvitellakaan asuvani muualla.

Raskaus kuuluu

Seinäjoella Heidi nähtiin Tangokuningatar-kilpailun tuomarina. Toiseksi tulleen Virpi Piipon, 51, esityksen jälkeen Heidi kommentoi, että naisen lauluääni voi muuttua paitsi iän mukana, siihen voivat vaikuttaa myös raskaus, synnytys tai vaihdevuodet.

– Se ei tarkoita, että kun ikää tulee lisää, on automaattisesti parempi laulaja. Kotiläksyt pitää silti tehdä, ja ne Virpi on selkeästi tehnyt, Heidi kehui Virpiä esityksen jälkeen.

Heidi halusi nostaa aiheen esiin, koska kokee, että alalla miesten äänenmurroksesta puhutaan enemmän, vaikka naisen ääni on muutoksille herkempi.

– Olemme yksilöitä. Joillakin laulajilla esimerkiksi kuukautiset saattavat vaikuttaa ääneen. Se voi olla pään sisäinen juttu: jos on mieli matalalla, se vaikuttaa ääneen, koska laulaminen on niin henkistä hommaa.

”Täytyi vetää varman päälle ja jättää vaikeimmat laulut ohjelmistosta pois.”

Heidi kävi nuorena läpi äänenmurroksen.

– Ääni muuttui myös raskausaikana, jolloin korkeimmat ja kirkkaimmat äänet eivät olleet aivan yhtä timanttisia. Loppuraskauden aikaan huomasin, että täytyi vetää varman päälle ja jättää vaikeimmat laulut ohjelmistosta pois.

Heidin mukaan ikä ei välttämättä soundia madalla, kunhan äänestä pitää huolta.

– Onhan meillä esimerkiksi kahdeksankymppinen Shirley Bassey, joka vetää Goldfingerin yhtä timanttisesti kuin aina.