Me Naiset
|
Juha Heiskanen

Näyttelijä Sinikka Sokka sai Emilia-tyttärensä nuorena ja paahtoi samalla eteenpäin urallaan. Onko äidin paikka kotona vai tien päällä?

Kuva: Jouni Harala

Emilia Packalén, 33:

”Äiti oli aina töissä. Silloinkin, kun oltiin yhdessä, oltiin äidin töissä. Se mielikuva on jäänyt päällimmäiseksi lapsuuteni äidistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Äiti tekee töitä edelleen, joskus liikaakin. Hän on tarkka ja jämpti, ja työ on hänen intohimonsa. En ole miettinyt, tunsiko äiti syyllisyyttä siitä, että hän teki uraa ja oli paljon poissa, kun olin pieni. Luulen, että hän on joutunut kamppailemaan sen asian kanssa, mutta hyvin hän näyttää selviytyneen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapsuuteni oli onnellinen, vaikka äidin teatterikiertueet välillä kirpaisivatkin."

Sinikka Sokka, 62:

"Kiertueiden aikana lapsesta huolehtivat hänen isänsä ja minun äitini. Kotiin tulemiset ja sieltä lähtemiset olivat järkyttävän vaikeita, ja niihin tottuminen kesti pitkään. Aluksi Emilia ei hyväksynyt minua, vaan suhtautui torjuvasti monta päivää. Koska pieni lapsi ei osaa puhua pahasta olostaan, hän reagoi muuten: ei nukkunut eikä syönyt. Äitinä tietysti huolestuin ja yritin paikata poissaoloani olemalla Emilian kanssa tiiviisti koko ajan.

Kun olin ollut muutaman päivän kotona, lähdin taas. Se ei ollut helppoa aikaa Emilialle, eikä tuollaiseen tilanteeseen pitäisi pientä lasta laittaa.

Vasta jälkeenpäin olen tajunnut, kuinka iso ristiriita kodin ja työn yhteensovittamisesta aiheutui. Olen kuitenkin oppinut antamaan itselleni anteeksi."

Osallistu keskusteluun: Miten tasapainottelet työn ja perheen välillä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla