Kirsti Paakkanen. Kuva: Heli Blåfield
Kirsti Paakkanen. Kuva: Heli Blåfield

Kirsti Paakkanen valitsi työn ihanan miehen sijasta. Suurimmasta virheestään hän ymmärsi, ettei koskaan pidä tehdä itseään vastaan. – En ole koskaan katunut yhtään valintaani, mutta olen yrittänyt opetella rohkeutta, hän sanoo.

Oppi 1: Pystyn mihin vain

”Lapsuuden Saarijärveltä opin, että maailmassa on eriarvoisuutta. Se oli hyvin luokkatietoinen paikka: rikkaat olivat rikkaita ja köyhät köyhiä. Minulle oli onni syntyä köyhälle puolelle. Jos olisin syntynyt kultalusikka suussa, minusta olisi tullut heikompi.

Lauloin, tanssin ja näyttelin Saarijärven nuorisoseurantalolla. Se oli vähän hienompi paikka, aktiivisempi kuin työväentalo. Kerran yksi rikkaan talon isäntä tuli sanomaan, että mitä sinä täällä teet, sinä kuulut työväentalolle. Kotona kysyin isältäni, mitä silloin kuuluu vastata. ’Kai sinä niiasit ja kiitit?’, vastasi isä.

Isä opetti, että tietäni ei määrää kukaan muu kuin minä itse. Se, miten itse arvostan muita, miten käyttäydyn, miten ahkera tai tunnollinen olen. Se oli viisas neuvo. Voin avata minkä oven vain, kun toteutan näitä asioita. Ja näin on tapahtunut.

Köyhäksi syntymisen voi kääntää voitoksi. Minun on täytynyt itse rakentaa oma elämäni. Kun on oikea henki ja suhtautuu asioihin oikein, kasvaa vahvaksi ihmiseksi.”

Oppi 2: Siivoaminen kannattaa aina

”16-vuotiaana lähdin junalla Helsinkiin. Minulla oli pahvilaatikko kainalossa ja osoite Sörnäisissä. Täti avasi oven raolleen – sen verran kuin turvaketju antoi myöten – ja kysyi, että kuka sinä olet. Vastasin, että olen entisen miehenne entisen vaimon veljen tytär. Jos täti päästäisi minut sisälle ja antaisi nukkua yhden yön, niin huomenna etsisin asunnon.

Koti oli hirveän sotkuinen. Aamulla ajattelin, että siivoan kiitokseksi yösijasta. Tiskipöytä ihan kukkurallaan likaisia astioita. Niiden alta löytyi hyvin likainen tiskipöytä. Hankasin senkin kirkkaaksi. Kun täti tuli illalla kotiin, hän yllättyi. ’Onko tämä minun kotini? Tämähän on ihan merkillistä!’ Sain jäädä tädin luo asumaan siivousta vastaan.

Myöhemminkin olen päässyt pitkälle siivoamalla. Ensimmäisessä mainostoimistossani, Mainos-Kunnaksessa, minulle ei aluksi keksitty oikein tekemistä. Rupesin siivoamaan. Taiteilijoiden työpöydätkin järjestin yksi kerrallaan. Etenin lopulta oman osastoni johtajaksi. Marimekolle tullessani järjestin Herttoniemen tehtaalla ensimmäisenä siivoustalkoot.”

Oppi 3: Minusta ei ole mannekiiniksi

”Yksi ensimmäisistä työpaikoistani oli juutalaisten omistamassa turkisliikkeessä. Kerran sinne tuli asiakas, joka sanoi, että ’sähän olet sutjakan näköinen tyttö, tulisitko meille mannekiiniksi?’.

Esittelimme muotinäytöksessä erilaisia yöpaitoja. Catwalkia kävellessäni näin, miten yksi mies tuijotti koko näytöksen ajan vain jalkojani. Kun tulin takaisin lavan taakse, sanoin, etten enää ikinä esiinny mannekiinina.

Ujous on minussa päällimmäinen piirre. Siksikään en olisi sopinut mannekiinin hommaan. Vain harvojen ystävien kanssa paljastan itseni, voin olla avoin. Silloin en yritä olla sivistyneempi kuin olenkaan. Mutta muuten iskee ujous päälle. Ihailen kaikkia rohkeita ja kauniita ihmisiä, joilla tätä piirrettä ei ole. Olen yrittänyt oppia rohkeutta.”

Oppi 4: Bisnestä ei pidä tehdä velaksi

”Lähdin Mainos-Kunnakselta perustaakseni oman yrityksen, naisten mainostoimisto Womenan. Alkupääomaa ei ollut. Yritin hakea luotollista sekkitiliä, mutta pankki ei antanut.

Olin ostanut saarijärveläiseltä nuorelta mieheltä säkillisen minkinnahkoja. Vein ne vaatesuunittelija Tarja Niskaselle, joka teki niistä nilkkoihin asti ulottuvan minkkiturkin. Minkkiturkin vein ainoaan laitokseen, joka antoi minulle velkaa: panttikonttoriin. Sain Womenan ensimmäiset vuokrat ja palkat maksettua.

Nukuin vuorotellen Womenan toimistolla ja Kruununhaasta vuokraamassani kahdeksan neliön huoneessa. Lähdin pimeällä ja tulin pimeällä. Oman kotini, jonka olin lunastanut itselleni mieheltäni avioeron jälkeen, olin joutunut vuokraamaan eteenpäin.

Bisnes lähti pyörimään heti. Mainostoimisto ei toiminut päivääkään tappiolla. Nykyisin nuorten pitää ensimmäiseksi saada hirveät velat ja alkupääomat. Ei, se on otettava selkänahasta. Pitää tehdä pitkää päivää. Bisnes pitää rakentaa luovuudelle ja kekseliäisyydelle, ei velalle.”

Oppi 5: Ei pidä katkeroitua

”En valinnut tietoisesti uran ja lasten välillä. Sen ratkaisun Luoja rakensi minulle. Minä otin nöyränä vastaan sen, mitä minulle annettiin.

Nuorena olin ajatellut, että rakennan onnellisen perheen. Siihen olisi kuulunut lapset ja kaikki. Mutta se ei voinut tapahtua niin. Kun ymmärsin tämän, vaihtoehto olisi ollut, että olisin jäänyt katkeraksi ruikuttajaksi, mutta sellaiseksi en halunnut jäädä. Toinen vaihtoehto oli työ.

Ymmärsin, että myös yrityselämässä voi toteuttaa samoja moraalisia arvoja kuin hyvänä perheenäitinä. Moraalinen vastuu on hirveän tärkeä asia, ja monesti yrityksistä puuttuu se. Minusta johtajuuteen kuuluu myös vastuu henkilökunnasta, välillisesti jopa henkilöstön perheistä, heidän onnestaan.”

Oppi 6: Joutilaisuus ei sovi minulle

”Lopulta myin Womenan amerikkalaisille. Yritin jäädä eläkkeelle ja muutin Ranskan Rivieralle. Olin elävinäni hienosti, kävin pizzalla. Joutilaisuus ei kuitenkaan sopinut minulle. Illalla rukoilin: ’Rakas Jumala, anna minulle työtä.’ Kun mitään ei kuitenkaan alkanut kuulua, panin toisen toiveen: ’Anna sitten vielä yksi roihuromanssi.’

Jumalahan on merkillinen, antoi molemmat yhtä aikaa. Oli semmoinen ranskalainen ihana mies, joka kosi minua. Ja samaan aikaan tuli Marimekko. Minun piti itse valita. Marimekko voitti.

En ole koskaan katunut yhtään valintaani, en tätäkään. Olen ollut semmoinen aina: seissyt päätöksieni takana ja ottanut niistä vastuun. En syyttele niistä muita.”

Oppi 7: Älä koskaan tee itseäsi vastaan

”Teen virheitä jatkuvasti. Suurin virheeni oli turkisyritys Grünsteinin osto. Kuuntelin silloin neuvojia: Marimekko ei käynyt kaupaksi Venäjällä, joten ajattelimme, että turkisten kyljessä pääsisimme myös sinne markkinalle. Eihän se toiminut.

Minä sain eläinaktivistit kimppuuni. Jouduin ottamaan turvamiehet. Kauppakeskuksessa minut yritettiin tönäistä kaiteen yli. Näin kuvan mielenosoituksesta eduskuntatalon portailta. Aktivistit heiluttivat lakanaa, jossa luki ’Marimekko on verimekko’. Silloin päätin, että nyt riittää. Seuraavana päivänä myin Grünsteinin.

Eivät minua pienet, isottelevat ihmiset pelota. Enemmän kuin julkisuus tai bisnes, minua alkoi painaa siinä oma asiani. Lapsena ennen nukkumaanmenoa kävin aina äidin kanssa navetassa ruokkimassa eläimet, ja iltarukoukseni päättyi kotieläimiin. Turkisyrityksen ostaessani toimin itseäni vastaan.”

Oppi 8: Mikään ihmissuhde ei toimi ilman kunnioitusta

”Viisasta johtamista on, että ottaa huomioon toisen ihmisen tunteet. Mikään ihmissuhde ei ole todellinen, jos siitä puuttuu kunnioitus. Ei työsuhde eikä rakkaussuhde. Senhän vaistoaa, jos kunnioitus puuttuu.

Bisneskin on lopulta yksinkertaisia. Liian usein pienissäkin yrityksissä yritetään olla suurieleisiä. Rakennellaan organisaatiokaavioita. Nimitellään johtoryhmiä, jotka ryhdikkäinä ja tärkeinä marssivat kansiot kainalossa isoon neuvotteluhuoneeseen työntekijöiden, rupukansan, katsoessa vierestä.

Ei pitäisi yrittää olla suurempi kuin on. Pk-yritykset luovat uutta, mutta niiden ei pitäisi luulla olevansa suuryrityksiä. Kompastuvat liikaan monimutkaisuuteen.”

Oppi 9: Rahaa ei edes muista

”En ole oppinut rahasta mitään. Olen saanut paljon rahaa, jota en ole tietoisesti lähtenyt hakemaan. Lähtökohtiini nähden olen hyvin varakas nainen. Mutta en koskaan edes muista sitä, että minulla on enemmän kuin jollain toisella. Sillä ei ole merkitystä.

Lähtiessäni Marimekolta minulle järjestettiin megajuhlat. Siellä piti puheen Kari Miettinen, entinen talousjohtaja. Kari sanoi puheessaan, että johtoajatukseni liike-elämässä on, ettei ensimmäiseksi pidä ajatella rahaa. Kun tekee työnsä hyvin, rahaa tulee ovista ja ikkunoista. ’Mutta on sitä mennytkin’, Kari muistutti.

Onnellisuuden salaisuus on, että osaan olla kiitollinen vaikeuksistakin. Mikään ei ole niin tärkeää kuin osata iloita myös vastoinkäymisistä. Ei pitäisi pelätä elämän mustia päiviä. Ne kasvattavat vahvaksi.

Vahvuus on kuitenkin eri asia kuin kovuus. Ei pidä olla kova muita kohtaan, vaan pitää olla vahva oma tahto ja henkinen kantti. Pehmoihmiset antavat helposti periksi.

Varmasti hirveän moni luulee tällaisista taistelijoista, jollainen minäkin olen ollut, että olen saavuttanut asioita keinoja kaihtamatta. Mutta en ikinä tekisi niin. On hirveän tärkeää säilyttää inhimillisyys.”

Oppi 10: On mukavaa, kun kotona on joku

”Minulla on kaksi merkittävää mieskokemusta. Toinen oli isäni ja toinen aviomieheni. Molemmat olivat maailman parhaita miehiä.

Womenan aikaan yksi mies, joka oli minuun vähän ihastunut, tuli ovelleni keskellä talvea pieni cockerspanieli povessaan. Minun oli pakko ottaa yllätyslahja vastaan, sillä ulkona oli hirveä pakkanen ja koira oli niin kylmissään. Ensin ajattelin, että sehän on hirveä vastuu. Sitten koirasta tulikin minulle rakas. Cockerspanielin jälkeen minulla on ollut kolme afgaania. Nyt ne on haudattu kotini pihalle, omenapuiden juurelle.

Elämäni parhaan mainoksen tein ruotsalaisille. Siinä mainostettiin koiratuotteita. Omat koirani olivat mainoksessa mannekiineina, ja slogan kuului: ’Minulla on vain sinut.’

Oli opettavaista ottaa vastuu toisesta. Kun asuin yksin, oli mukavaa, kun kotona oli joku odottamassa. Pyyteetöntä rakkautta antamassa.”

Kirsti Paakkanen

  • Syntyi 12.2.1929 Saarijärvellä. Asuu Espoossa.
  • Marimekon entinen toimitusjohtaja ja pääomistaja.
  • Osti rahavaikeuksissa olleen Marimekon vuonna 1991 ja nosti sen uuteen kukoistukseen.
  • Sai yrittäjäneuvoksen arvonimen 1999.

Kun porilaiset tosi-tv-tähdet Aki Manninen ja Rita Niemi-Manninen innostuvat tuhlaamaan, kerralla menee tuhansia euroja.

Se oli 50 000 euron arvoinen puhelu. Italiasta tuotu kuohuviini poreilee Gladiaattoreista tuttujen tosi-tv-tähtien Aki Mannisen, 42, ja Rita Niemi-Mannisen, 38, laseissa. He kippistävät Akin juuri vastaanottamille uutisille: avioparin omistama tontti Leviltä on ostettu pyyntihinnalla.

Pari itse asuu Porissa 140-neliöisessä omakotitalossa. Sen pihalla on neljä autoa: Akin Hummer, juuri myyty Bemari, isoisältä peritty Mersu ja hyvinvointibussi, jota pari vuokraa erilaisiin tilaisuuksiin. Viides auto, Akin Ritalle Italiasta ostama Mini Cooper, on tulossa Suomeen huomenna.

Palkkapussissa Akin ja Ritan vauraus ei kuitenkaan näy. Verotietojen mukaan Akin tulot viime vuodelta olivat 12 363 euroa ja Ritan 6 066 euroa. Kun asiasta kysyy, Aki ja Rita alkavat vitsailla.

– Autotallin taakse ei kannata mennä, siellä on kannabisviljelmä. Ja huumebisnesrahat on tietenkin siirretty Cayman-saarille, Aki sanoo.

Rita on huomannut, että parin ulospäinsuuntautuneisuus herättää kateutta. Porissa pariskunta erottuu katukuvasta niin selvästi, että heidät pysäytetään jatkuvasti. Jokainen tuntuu haluavan vaihtaa Turbon ja Laserin kanssa pari sanaa.

”Olemme kuulemma pissispariskunta, joka ei osaa mitään.”

– Meistä puhutaan kaupungilla käsittämättömän hulluja juttuja. Ihmiset suhtautuvat meihin epäilevästi: olemme kuulemma pissispariskunta, joka ei osaa mitään. Onneksi olemme niin vahvoja persoonia, ettei meitä todellakaan kiinnosta, mitä meistä ajatellaan, Rita näpäyttää.

Mutta mistä Akin ja Ritan rahat sitten tulevat? Ainakin sitä on kiinni useammassa tontissa, Akin käsin rakentamissa moottoripyörissä ja parin Ritaki Oy -yrityksessä. Kesällä Aki myös voitti Maltalla järjestetyissä EuroCasinon EM-kisoissa 15 000 euroa.

– Olen ollut aina aktiivinen tekemään kauppaa. Huono verovuosi ei tarkoita, että rahamme ovat loppu. Olisi ihmeellistä, jos minulla ei tähän ikään mennessä olisi mitään säästössä. Jos rahat uhkaavat loppua, taiomme sitä jostain lisää, Aki nauraa.

Tosi-tv-tähdet Aki ja Rita herättävät huomiota kotikaupungissaan Porissa. ”Aki haki minut ensitreffeille Hummerillaan”, Rita sanoo.
Tosi-tv-tähdet Aki ja Rita herättävät huomiota kotikaupungissaan Porissa. ”Aki haki minut ensitreffeille Hummerillaan”, Rita sanoo.

Maanantai

Ruokakauppa 150 euroa

Ruokaan Akilla ja Ritalla kuluu viikossa noin 300 euroa. Aina heidän rahatilanteensa ei ole ollut yhtä ruusuinen. Vuonna 2015 Akin firma osallistui taloprojektiin, jonka tarkoitus oli rakennuttaa Helsinkiin kahdeksan taloa. Projektia vetävä rakennusfirma meni kuitenkin konkurssiin. Sen seurauksena Aki menetti 500 000 euroa omaa rahaa.

– Kaikki silloiset säästöni menivät. Minut pelasti se, että oma nimeni säilyi puhtaana. Ehdin erota hallituksesta ja myydä ajoissa osuuteni firmasta, Aki kertoo.

Vaikka Akin tili tyhjeni kokonaan, hän sai silti pidettyä talonsa ja autonsa. Yhteiskunnalta hän ei edes yrittänyt saada rahallista apua.

– Luonteeni ei olisi antanut periksi. Sitä paitsi olisi ollut noloa ajaa sossun luukulle Hummerilla. Nehän olisivat sanoneet, että myy se pois. Mutta Hummer oli ollut jo pitkään unelmani, en todellakaan ollut valmis luopumaan siitä.

Aki menetti konkurssin takia myös monta ystävää.

– Ennen sulla oli se rooli, että maksoit aina kaiken, Rita huomauttaa.

”Kun rahaa ei enää ollut, kaikkosivat ystävätkin.”

– En koskaan laskenut kuluja, vaan halusin, että kaikilla oli hauskaa. Kun rahaa ei enää ollut, kaikkosivat ystävätkin. Raadollisuus löi vahvasti nokkaan, Aki muistelee.

Vaikeimpina hetkinä Aki istui hiljaisena autotallin lattialla, joi viskiä ja menetti elämänilonsa. Käänteentekevä hetki oli Ritan neuvo: Akin pitäisi antaa anteeksi ystävälleen, joka oli osasyyllinen konkurssiin.

– Lupasin Akille, että yhdessä hankimme kaikki menetetyt varat moninkertaisena takaisin.

Sopisiko tämä paita minulle, Rita pohtii Porin kauppakeskus Puuvillassa. Pari saa paljon vaatteita myös sponsoreiltaan.
Sopisiko tämä paita minulle, Rita pohtii Porin kauppakeskus Puuvillassa. Pari saa paljon vaatteita myös sponsoreiltaan.

Tiistai

Auto Italiasta 25 000 euroa

Autonrenkaat ja vanteet 1 900 euroa

Akin rahatilanteen pelasti lopulta onnekkaaseen aikaan sattunut julkisuus. Konkurssin aikoihin parista tuli tunnettu Temptation Island -ohjelman kautta. Sen myötä pari on päässyt vetämään muun muassa luentoja, nuorisoiltoja, työhyvinvointipäiviä, messuja, jumppia ja nettivalmennuksia. Yhden laihdutusvalmennuksen hinta on 19,90–49 euroa, ja vuoden aikana niihin on osallistunut tuhansia ihmisiä.

– Jos haluaisimme, voisimme molemmat helposti nostaa kolmen-neljän tonnin kuukausipalkkaa yrityksestämme. Mutta miksi? Keräämme mieluummin sinne varoja.

Rahaa pari tekee myös autokaupoilla, kuten nyt Italiasta ostetulla autolla. Aki käy siellä kerran vuodessa, koska Italiassa on Suomea edullisemmat autoverot.

– Tällä reissulla hankimme poikien kanssa yhteensä kymmenen autoa, mutta vain yksi niistä tuli minulle. Auto menee ensin Ritalle, sitten myymme sen eteenpäin hyvällä voitolla, Aki vinkkaa.

”Auto menee ensin Ritalle, sitten myymme sen eteenpäin hyvällä voitolla.”

Keskiviikko

Meksikon-matka 4 500 euroa

Aki ja Rita ovat olleet yhdessä neljä vuotta, joista kaksi ja puoli naimisissa. Nelivuotispäiväänsä he aikovat viettää pian Meksikossa. Matkaidea tuli ystäväpariskunnalta, joka lähetti linkin all inclusive -hotelliin Nuevo Vallartassa ja suostutteli Akin ja Ritan mukaan.

– Ostimme reissun ex tempore, mutta maksoimme sen heti. Emme elä luotolla, Aki sanoo.

Matka ei ole pelkkää lomailua varten, sillä pari aikoo ottaa siellä yritykselleen uudet promokuvat.

– Emme ole koskaan täysin lomalla, vaan puuhaamme aina jotain pientä työtä siinä ohessa. Lennämme esimerkiksi useita kertoja vuodessa Turkkiin, jossa vedämme tutussa hotellissa jumppia. Yrityksemme ala on esittävät taiteet, mikä taipuu monenlaiseen työhön.

Aki arvioi moottoripyöräverstaansa sisällön noin 100 000 euron arvoiseksi.
Aki arvioi moottoripyöräverstaansa sisällön noin 100 000 euron arvoiseksi.

Torstai

Bensaa Hummeriin 180 euroa

Kun Aki aikanaan osti Hummerinsa, hän maksoi siitä 53 000 euroa. Nyt hän arvioi sen arvoksi 35 000 euroa.

– On se velattomaksi autoksi varsin hyvä. Bensaa se kyllä syö paljon, 20 litraa satasella. Konkurssi tulee silti jostain muusta, Aki miettii.

– Raha ei ole minulle se juttu, vaan se, että olen voinut toteuttaa sen avulla unelmiani. Raha itsessään on menettänyt minulle merkityksensä, sillä ei ole minulle arvoa.

”Raha itsessään on menettänyt minulle merkityksensä.”

Yksi Akin unelma sijaitsee kotipihalla. Se on moottoripyöräverstas, tai pyhättö, kuten hän sitä kutsuu.

Aki arvioi, että verstaan sisältö on noin 100 000 euron arvoinen. Siellä hän esittelee tekeillä olevan pyörän osia: vanteet maksoivat 4 000 euroa, käsityönä tehty putkisto 2 000 euroa ja nahkaistuin 550 euroa. Pyörään on painettu kuva Akin kasvoista.

Yhden moottoripyörän valmistukseen menee vuosi, ja sen myyntihinta on 60 000–80 000 euroa.

– Jokainen pyörä on kuvitettu elämäntarinallani. Ne ovat taideteoksiani. Hiljattain myin Via Dolorosa- eli kärsimysten tie -pyöräni rahoittaakseni Ritaki Oy:n hyvinvointibussin. Se kirpaisi, mutta olen vannonut ostavani kaikki pyöräni takaisin.

Aki ja Rita ovat tehneet sopimuksen, että Aki saa laittaa pyöriinsä rahaa niin paljon kuin haluaa. Vastapainoksi Rita saa ostaa parin yhteiseen kotiin mitä tahansa, eikä kumpikaan marise toisen rahankäytöstä.

Kippis! Rita ja Aki ovat tonttikauppojen ansiosta 50 000 euroa rikkaampia.
Kippis! Rita ja Aki ovat tonttikauppojen ansiosta 50 000 euroa rikkaampia.

Perjantai

Meikkejä 100 euroa

Iso osa Ritan rahoista menee omasta ulkonäöstä huolehtimiseen. Kun Aki yrittää huomauttaa Ritalle naisen olevan kauneimmillaan luonnollisena, Rita purskahtaa nauruun.

– Koko yhdessäoloaikamme minulla on ollut hiuspidennykset, ripsipidennykset ja tekokynnet. Sellainen minä olen, se on luonnollista minua, Rita sanoo ja jatkaa:

– Tykkään satsata kauniisiin asioihin, siksi laitan rahaa itseeni.

”Tykkään satsata kauniisiin asioihin, siksi laitan rahaa itseeni.”

Merkittävä osa Ritan ulkonäköön liittyvistä asioista on kuitenkin saatu sponsoroituna. Rita pystyy tarjoamaan sponsoreilleen näkyvyyttä muun muassa Instagramissa, jossa hänellä on melkein 40 000 seuraajaa.

Akikin sai juuri sponsoriltaan 940 euron arvoisen vaatelähetyksen.

Parin koira Putin vartioi herkeämättä Ritan kokkailuja.
Parin koira Putin vartioi herkeämättä Ritan kokkailuja.

Lauantai

Ruokakauppa 150 euroa

Ruokaostoksilla Aki ja Rita satsaavat puhtaaseen lihaan, kanaan, kalaan ja tuoreisiin vihanneksiin.

Parilla on myös 3-vuotias amerikanbully Putin. Sen hoitoon kuluu joitakin kymppejä viikossa. Pian Putin saa seuraa, kun Aki ja Rita pääsevät kotiuttamaan Putinin biologisen pojan, pienen pentubullyn Bondin.

Lauantaisin pari katsoo televisiosta Gladiaattoreita. Kun he pääsivät ohjelmaan mukaan, alkoi tiukka treenaus. Rita on entinen kilpa-aerobikkaaja, ja hän halusi valmistautua tv-sarjaan yhtä pieteetillä kuin kilpailuihin.

– Koska esiinnyin telkkarissa pienissä bikineissä, halusin, että kroppa on kunnossa, Rita sanoo.

– Minä kyllä otin vähän viiniäkin, sillä olen sinut itseni kanssa. Mutta totta kai sitä haluaa olla kuosissa, kun heiluu televisiossa nelikymppisenä kireissä punaisissa housuissa, Aki jatkaa.

Gladiaattoreista saatu palkka ei parin mukaan ollut kummoinen. Suurempi arvo on ohjelman avulla saadusta julkisuudesta.

– Ei julkkikseksi kannata ryhtyä pelkän julkisuuden takia. Siinä vaiheessa, kun julkisuus ei enää tuota, lopetamme sen, Aki huomauttaa.

Putin saa kohta kaverin omasta pojastaan Bondista.
Putin saa kohta kaverin omasta pojastaan Bondista.

Sunnuntai

Kaksi kirjaa 50 euroa

Sunnuntaina Aki innostui ostamaan kaksi Tommy Hellstenin kirjaa, koska hän lukee vain elämäntaitokirjallisuutta. Akin ja Ritan sohvapöydällä onkin kesken Rhonda Byrnen Salaisuus-kirja. Olkkarin seinällä puolestaan koreilee kaunokirjaimilla kirjoitettu Akin keksimä mietelause eli akismi. Siinä lukee: ”Kaikki on mahdollista. Mahdottoman toteuttaminen vain vie vähän enemmän aikaa.”

”Raha on vain rahaa. Jos se loppuu, sitten myydään vaikka auto.”

– Raha on vain rahaa. Jos se loppuu, sitten myydään vaikka auto. Olen menettänyt aikanani niin paljon, että en enää pelkää. En koskaan stressaa rahasta, Aki vakuuttaa.

Rita ei ole täysin samoilla linjoilla.

– Ovathan niukat ajat olleet ihan perseestä. Olisi minulla muutakin tekemistä kuin miettiä, mitä tehdä, kun talous on notkolla. Raha mahdollistaa sellaisen elämän, jota haluamme elää, joten kyllä raha on meille tärkeää.

Viikon menot yhteensä 32 020 euroa.

Mistä pihistätte?

Aki: ”Emme mistään. Minua ei kiinnosta huominen, elän vain tätä hetkeä.”

Rita: ”Aki on suurten linjojen mies, joka tykkää maalata isolla pensselillä. Mutta miten maalata, jos väriaine on loppu? Minä olenkin meistä raha-asioissa tarkempi.”

Asuntolaina

”Maksamme asuntolainaa 1500 euroa kuussa. Summa sisältää omakotitalomme lisäksi lainanlyhennykset juuri myydystä Levin-tontista ja Raumalla olevasta tontistamme, jonne rakennutamme kolme taloa golf-kentän viereen.”

Työkokemus

Rita: ”Kilpa-aerobicillä ei tienaa, se on intohimolaji. Olisi ennemmin kannattanut alkaa vaikka tennispelaajaksi.”

Aki: ”Olen pyörittänyt AMTY-moottoripyöräyritystäni vaikka miten pitkään. Siitä en luovu.”

Tulevaisuuden haave

Rita: ”Talo meren rannalla.”

Aki: ”Asua talvet lämpimässä.”

Aki ja Rita Manninen

Aki Manninen

42-vuotias, syntyi ja asuu Porissa.

Pari meni naimisiin elokuussa 2015.

Nousi Ritan kanssa julkisuuteen Temptation Island -ohjelmasta vuonna 2014. Pari on tehnyt myös Akin ja Ritan rakkausdieetit -ohjelmaa.

 

Rita Niemi-Manninen

38-vuotias, syntyi ja asuu Porissa.

Voittanut EM-kultaa ja MM-hopeaa kilpa-aerobicissa.

Gladiaattorit Nelosella lauantaisin.

Nanna Karalahti vietti viikonloppuna syntymäpäiviään naamiaisteemalla.

Fitness-tähti Nanna Karalahti juhli viikonloppuna kolmekymppisiään Helsingin hotelli Kämpissä.

Nyt Nannan puoliso, jääkiekkoilija Jere Karalahti, 42, on julkaissut Instagramissaan kuvan itsensä ja Nannasta naamiaisasuissa. Jere poseeraa kuvassa enkelinä. Nanna on sen sijaan pukeutunut paholaiseksi, jonka kasvotkin hohtavat punaisenaan.

 

Enkelin kosketus🙏 #original

A post shared by Jere Karalahti (@jerekaralahti) on

– Voi hyvä jumala, kuvan alla kommentoidaan kaksikon asua.

Myös Martina Aitolehti ja Mari Valosaari ovat tänään julkaisseet lennokkaita kuvia Nannan synttäreiltä. Martina oli pukeutunut juhlaan Kill Bill -henkiseen asuun. Mari oli puolestaan ehostautunut Kleopatraksi. 

 

Onnea @nanna.koo 30v #nannak30 #naamiaiset #synttärit @martinaaitolehtiofficial

A post shared by marivalosaari (@marivalosaari) on