Nuoruuden parisuhde äärimmäisen mustasukkaisen miehen kanssa sai kirjailija Milja Kauniston melkein kadottamaan itsensä. – Olin aina ajatellut olevani itsenäinen nainen, mutta lopulta aloin peitellä tavallisia elämisen jälkiä.

Taidan ottaa toisenkin kupillisen, kirjailija Milja Kaunisto, 40, innostuu ja palaa helsinkiläisravintolan pöytään santsikupin kera.

Näin mutkatonta kahvittelu ei ole Miljalle aina ollut. Vuosia sitten hän eli suhteessa, jossa hän ei yksinkertaisesti uskaltanut liata liikaa astioita. Muuten kumppani sai mustasukkaisuuskohtauksen ja väitti Miljan pettäneen häntä. Todisteina siitä olivat kaksi käytettyä kahvikuppia.

”Oli hälyttävää huomata, että olin muuttanut luonnettani toisen vuoksi.”

– Lopulta aloin muuttaa käyttäytymistäni ja peitellä tavallisia elämisen jälkiä, Milja muistelee.

– En voinut käyttää suihkun jälkeen hiuksilleni eri pyyhettä. Jos märkiä pyyhkeitä oli kaksi, alkoivat haukkuminen, uhkailu ja murjottaminen.

Eräänä iltana Milja purskahti itkuun tuijottaessaan kädessään olevaa kahvikuppia, joka oli likainen vielä tiskikoneen myllytyksenkin jälkeen. Silloin Milja tajusi, ettei suhteessa ollut tippaakaan rakkautta. Oli vain omistushalua, mustasukkaisuutta ja vallankäyttöä.

– Oli hälyttävää huomata, että olin muuttanut luonnettani toisen vuoksi. Olin aina ajatellut olevani itsenäinen ja päättäväinen nainen.

Pelokasta alistetaan

Henkistä väkivaltaa parisuhteessa Milja alkoi käsitellä kirjoittamalla. Ahdistus purkautui päiväkirjoiksi, jotka täyttivät pöytälaatikot.

Sittemmin Milja on käynyt läpi valtateemaa kaikissa neljässä romaanissaan, Olavi Maununpoika -trilogiassa ja viimeisimpänä tammikuussa julkaistussa Luxus-teoksessa, joka on Purppuragiljotiini-sarjan avausosa.

Luxuksessa hän pureutuu Ranskan vallankumouksen aikaan, jolloin keskiluokka ryhtyi kapinaan valtaa pitävää ylimystöä vastaan.

– Valta korruptoi ihmisen, saa pään sekaisin, Milja sanoo.

– Valtaa on kaikkialla. Ei tarvitse katsoa kuin nykypäivän politiikkaa. Nuori poliitikko saattaa olla idealisti ja haluta muuttaa maailmaa, mutta täytyy olla jo lähtökohtaisesti vallanhimoinen, jotta ryhtyy poliitikoksi. Valtaapitäviltä me muut viimeiseksi toivoisimme vallanhimoa.Se on vallan paradoksi.

Milja mielestä valtasuhteet pitävät pintansa, koska yhteiskunnassa arvostetaan vallanhimoisia.

– Kunnianhimoista työmyyrää ihannoidaan. Ei se ole hyve, koska vallalla on kääntöpuolikin.

– On nimittäin niitä, jotka joutuvat vallankäytön uhreiksi. Parisuhteessa valtasuhteet voivat johtaa alistamiseen. Sen tietää jokainen, joka on ollut suhteessa dominoivan puolison kanssa.

”Sokaistuin ja hullaannuin lahjoista ja rakkaudenosoituksista.”

Miljan mielestä alistetuksi joutuu useimmiten pelokas ihminen, joka elää epätietoisuudessa. Vallankahvassa oleva käyttää pelkoa hyväkseen.

Sellaisessa tilanteessa Milja eli itsekin.

– Minulle suhde mustasukkaiseen ja omistushaluiseen ihmiseen oli lyhyt oppimäärä aikuisuuteen. En ymmärtänyt, miten toinen näki heikkouteni ja käytti niitä hyväkseen, koska olin nuori ja tietämätön. Sokaistuin ja hullaannuin lahjoista ja rakkaudenosoituksista.

 

 

 


Vanhat muistot ovat pikkuhiljaa lakanneet kuormittamasta Miljan uutta, toimivaa parisuhdetta. ”On upeaa tuntea, että toinen luottaa minuun.”

 

 

Lähtemisen vaikeus

Ulkopuolisen voi olla vaikeaa ymmärtää, miksi alistetuksi tullut ei yksinkertaisesti lähde parisuhteesta, jossa toinen hallitsee.

Miksi alkoholistin puoliso tai parisuhdeväkivallan uhri ei vain pakkaa laukkujaan ja jatka omaa elämäänsä?

– Siksi, että dominoivalla puolisolla voi olla myös hyviä hetkiä. Alistettu kumppani luottaa noihin hyviin häivähdyksiin, jolloin toinen on hellä ja huomaavainen, hyvä keskustelukumppani ja herkkuruokien kokkaaja, Milja vastaa.

”Hän sai minut uskomaan, että työssä käyminen olisi huono asia.”

Oman kumppaninsa hyviin hetkiin Milja luotti monta vuotta. Vähitellen hän kadotti itsensä ja muutti itsensä sellaiseksi kuin toisen tarpeet edellyttivät.

– Elin neljän seinän sisällä, koska en voinut lähteä mihinkään. Hän sai minut uskomaan, että työssä käyminen ja jopa ajokortti olisivat huonoja asioita. Hän manipuloi minua myös uskomaan, että olisi väärin pitää yhteyttä vanhoihin ystäviin ja perheeseeni, joten rajoitin yhteydenpitoa. Elin kuin vankilassa.

– Vasta kun voin suhteessa todella huonosti, mietin, haluanko elää tällaista elämää. Olin fyysisesti tosi väsynyt, kun jouduin pinnistelemään päivästä toiseen, Milja muistelee.

Henkisen vallankäytön suhteesta voi olla vaikeaa lähteä siksikin, että alistettua hävettää. Hän ei haluaisi myöntää itselleen tai muille, ettei suhde toimikaan. Se oli Miljallekin syy pitää kulissia yllä.

– En halunnut olla reppana, joka epäonnistuu, hän sanoo.

– Halusin näyttää perheelleni, että olin valinnut oikean kumppanin. Lisäksi suomalaiset ihannoivat mentaliteettia, jolla pusketaan läpi harmaan kiven. Ei niin tarvitsisi tehdä, voisi mennä helpommankin kautta.

Erityisen vaikea tilanne oli Miljalle siksi, että hän oli muuttanut kumppaninsa vuoksi pois Suomesta. Hän eli vieraassa maassa, täysin puolisonsa eristämänä.

– Lopulta ymmärsin, että ainoa ratkaisu olisi palata takaisin kotiin. Silloin päätin valita oman elämäni ja kumppanini väliltä.

Oma pörssi, oma onni

Vielä nuorena Milja uskoi prinsessasatuihin, joissa prinssi pelastaa prinsessan, ja loppu on silkkaa hunajaa.

– Unelmoin siitä, että vahva mies tulee ja pelastaa minut. Tuntui niin imartelevalta, että komea kumppani oli valmis kantamaan minut kokonaan ja rakastamaan minua niin paljon, Milja myöntää.

– Ja olisihan se ihanaa, mutta ei se mene niin. On tosi rajua odottaa, että toinen ihminen tuo pelastuksen.

Miljan mielestä stereotypiat miehen ja naisen rooleista parisuhteessa istuvat liian tiukassa. Silloin valta niissä ei jakaudu tasaisesti.

– Riittää, että katsoo deittipalstoja. Nainen odottaa, että miehellä tulee olla hyvät tulot, siinä missä mies odottaa naiselta naisellisuutta ja kultakutreja. On tutkittu, että varakas mies ja kultakutrinainen ovat halutuimpia kumppaneita. Se tarkoittaa, että miehen odotetaan kantavan vastuuta, ja naisen odotetaan antautuvan miehen kannateltavaksi, Milja summaa.

– Hyvin harva nainen on valmis ottamaan pienituloisen miehen, koska silloin hän ajattelee joutuvansa kannattelemaan toista. Mieskin ottaa tällöin paineet perheen elättämisestä. Odotuksista muodostuu isoja paineita, jotka johtavat siihen, että toinen alkaa johtaa ja toinen alistuu. Ei edes ajatella, että mitä jos kannattelisimmekin itse itseämme!

Milja on oppinut, että todellisuudessa ulkoiset puitteet eivät takaa onnea.

Luxus-romaaniinsa Milja on kirjoittanut vaihtoehtoisen prinsessasadun: Aatelisneito on saanut puolison ja puoli valtakuntaa. Yhtäkkiä neidon elämältä katoaa pohja, kun prinssi menehtyy ja neidon koko omaisuus viedään tältä pois.

”Eheässä parisuhteessa vastuu onnellisuudesta otetaan omille harteille.”

Kukas neidon sitten pelastaa? Sen vastauksen Milja löysi omasta, hieman pieleen menneestä prinsessasadustaan.

– Olen oppinut, että eheässä parisuhteessa vastuu onnellisuudesta otetaan omille harteille. Kaikkia onnen odotuksia ei voi laittaa sataprosenttisesti parisuhteeseen. Parisuhteeseen voi tuoda 50 prosenttia, mutta kumpikin osapuoli ottaa vastuun omasta hyvinvoinnistaan. On oltava oma työ ja oma sosiaalinen elämä.

Rakkaus, vapaus, luottamus

Sittemmin Milja on löytänyt todellisen prinssinsä.

Mutta tämä prinssi ei ole satujen kiiltokuvapoika, vaan Miljan vanha ystävä ja sielunkumppani Petteri Parviainen. Pari on ollut yhdessä viisitoista vuotta, joista naimisissa kymmenen. Heillä on kaksi pientä tytärtä, Lydia ja Alfhild.

– Olimme tunteneet Petterin kanssa jo kauan ennen edellistä kumppaniani. Pian eroni jälkeen huomasimme, että ystävyytemme on syvempää. En pelännyt ryhtyä uuteen suhteeseen pian, koska Petterin ja minun yhteys perustui ystävyydelle.

Aluksi Milja kantoi vanhasta suhteestaan oppimiaan suojelumekanismeja myös suhteeseen Petterin kanssa. Hysteerinen kuppien tiskaaminen jäi, kun Petteri valoi Miljaan luottamusta.

– On upeaa tuntea, että toinen luottaa minuun. Joskus vanhat pelot mustasukkaisuudesta nousevat silti pintaan. Osaan lokeroida sellaiset ajatukset ohimeneviksi tunteiksi, jotka kuuluvat menneisyyteen, eivät enää tähän suhteeseen.

Milja itse ei ole mustasukkainen, koska tietää liiankin hyvin, mihin se voi johtaa. Vapaus on Miljan nykyisessä liitossa tärkeää jo työnkin puolesta, Miljalle kirjailijana ja Petterille muusikkona.

Vaikka Petteri on kiertueella Skotlannista, on Milja vain iloinen voidessaan ikävöidä tätä vieraillessaan itse samaan aikaan Suomessa.

– Lintu on onnellisempi, kun se voi lentää vapaana ja palata sitten kotiin, hän vertaa.

”Ainoa asia, jonka voin lapsilleni opettaa, on, että onni asuu meissä sisällä.”

Milja ja Petteri kasvattavat tyttäriäänkin seuraamaan omia polkujaan. He haluavat lastensa tietävän, että valta omasta onnellisuudesta on heillä itsellään.

– Ainoa asia, jonka voin heille opettaa, on, että onni asuu meissä sisällä, kukaan ei tuo sitä.

Entiseen kumppaniinsa Milja ei ole ollut yhteydessä vuosikausiin. Kaunaa tai häpeää hän ei menneisyydestään tunne.

– Katkeruus ei olisi vienyt minua eteenpäin, Milja sanoo.

– Olen kiitollinen kokemastani, koska nyt tiedän, että tasavertaisen parisuhteen mantra on rakkaus, luottamus ja vapaus. Ei parisuhde ole koulutusta, jossa toisesta ihmisestä kasvatetaan tietynlainen. Rakkaudessa pitää antaa toiselle vapaus olla oma itsensä. 

Milja Kaunisto

  • Kirjailija ja muusikko syntyi 16.1.1976 Ylöjärvellä, kasvoi Tampereella.
  • Asuu Etelä-Ranskassa Villecomtalin kylässä miehensä, muusikko Petteri Parviaisen ja kahden pienen tyttären kanssa.
  • Neljäs romaani Luxus (Gummerus), Purppuragiljotiini-sarjan avausosa julkaistiin tammikuussa 2016. Aikaisemmat teokset Olavi Maununpoika -trilogia Synnintekijä (2013), Kalmantanssi (2014) ja Piispansormus (2015).

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.