Kilpauran jälkeen Mira Kasslin havahtui siihen, että hänelle oli käynyt kuten monille entisille huippu-urheilijoille: lisäkiloja oli kertynyt parikymmentä. – Lihominen käy luonnolle, kuntokuurin aloittava ex-pyöräilijä sanoo.

Pari vuotta sitten Mira Kasslin seisoi kiinteistönvälittäjäkollegansa kanssa messuilla, kun tuntematon mies lähestyi.

– Oletpas sä lihonut, mies sanoi.

– Ai, totesi Mira.

Kollega vieressä kihisi kiukusta, mutta Mira ei hätkähtänyt. Entinen olympia­tason ratapyöräilijä ja Diili-ohjelman veteraani oli tottunut olemaan arvioinnin kohteena. Sekin oli jo tuttu juttu, että juuri miehet laukoivat törppöjä ulko­näkökommentteja.

– Ehkä sen oli tarkoitus olla hauskaa, vaikka ei mua kyllä naurattanut. Olin saanut lapsen puoli vuotta aikaisemmin ja mielestäni olin silloin suht hoikassa kunnossa.

Tapauksen jälkeen Mira, nyt 36-vuotias Arvoasunnot LKV:n myyntijohtaja, on tukevoitunut entisestään. Enää vieraat miehet eivät ole kommentoineet Miran painoa, mutta häntä itseään kilot ovat alkaneet ärsyttää. Epäsäännöllinen syöminen, liian pitkät ruokailuvälit ja
napostelut näkyvät kropassa. Entinen huippu-urheilija tuntee painetta korjausliikkeeseen.

– Olen tottunut olemaan kunnossa, ja se on näkynyt arkielämässä. Siinä, miten jaksaa pysyä skarppina tai kävellä viidenteen kerrokseen hengästymättä. Nykyään joutuu jo miettimään, että mitä pystyy tekemään. Se käy luonnolle.

– En ole ikinä ollut niitä ihmisiä, joille ulkonäkö olisi elämässä tärkeää. Itsetuntoni rakentuu ihan muille asioille, hyvä kroppa on vain tullut urheilun sivutuotteena. Mutta totta kai hoikkuus on merkki kurinalaisuudesta työelämässäkin. Haluan näyttää sellaiselta ihmiseltä,
mikä tunnen olevani.

Fustra-valmentaja Tiina Ruotsalainen lupaa, että tuloksia tulee varmasti kolmella viikko­treenillä. Ruokavalioon lisätään vettä ja vähennetään herkkuja.

Mira on myös havahtunut siihen, että ryhdistäytymisellä alkaa olla kiire. Vanhemmiten siitä ei tule ainakaan helpompaa, ja terveysriskit kasvavat samaa tahtia vatsan kanssa. Siksi hän aikoo sanoa makkaroilleen tänä keväänä hyvästit. Luvassa on kolme viiden viikon jaksoa terveellistä ruokaa ja treenausta. Ei ihmeitä, vain vähemmän pullaa ja suklaata, enemmän kasviksia.

Lopulta tärkein syy hoikistumiseen on sittenkin turhamainen.

– Olen, saakeli, niin iso, etten löydä enää kivannäköisiä vaatteita. Minulla on vanhastaan paljon lihasmassaa, ja jos tähän tulee vielä yhtään fylliä päälle, näytän jääkarhulta.

Vähän masokisti

Miran lihasmassa on peräisin jo lapsuudesta. Hän osallistui kahdeksanvuotiaana ensimmäiseen pyöräilykilpailuunsa Helkama Kaunottarella ja innostui lajista. Kasslineilla oli pyöräilyyn sukurasite: isoisän sukupolvessa oli monta kilpapyöräilijää. Mirakin osoittautui lahjakkaaksi.

Koska Suomessa ei ollut kunnollisia harjoitusmahdollisuuksia, kunnianhimoinen tyttö treenasi teinistä lähtien talvet ulkomailla, kesti kateutta ja takapakkeja ja alkoi menestyä. 16-vuotiaana hän voitti nuorten maailmanmestaruuden.

– Kyllä siinä täytyy olla luonteeltaan vähän masokisti ja kestettävä pettymyksiä. Mutta ei mistään saa samanlaisia kiksejä kuin siitä, että on olympiakunnossa. Se on kolossaalinen fiilis.

Vaikka huippukuntoisen Miran kropassa ei taatusti ollut ylimääräistä, hän muistaa kärsineensä reisikompleksista. Reisilihakset olivat niin isot, etteivät mitkään housut meinanneet mahtua jalkaan. Takapuoli sen sijaan sai kehuja.

Miran pyöräilyura loppui kuin seinään 22-vuotiaana, iässä, jossa yleensä aletaan vasta kehittyä parhaalle tasolle. Vastoinkäymisiä oli kuitenkin tullut nuoreen ikään nähden jo ihan tarpeeksi. Ura oli jo kerran katkolla harjoituslenkillä sattuneen kolarin takia, mutta Mira kuntoutui vuoden 2000 Sydneyn olympialaisiin. Hän sijoittui yhdenneksitoista, pettyi ja päätti pikaistuksissaan lopettaa koko pyöräilyn.

– Minun lahjoillani olisi pitänyt sijoittua olympialaisissa paremmin. Luulen silti, että lopetuspäätös oli oikea.

Mira huippu­kunnossa vuonna 1997. Kolme vuotta myöhemmin hän lopetti kilpapyöräilyn.

Päätökseen vaikuttivat myös pyöräilyn muut tylsät puolet kuin kisoissa
häviäminen.

– Olympiaviivalla oli minun kanssani seitsemän naista, jotka olivat vähintään kerran kärynneet dopingista. Minulle taas oli suomalaisena itsestään selvää, että pysyn puhtaana – en halua elää loppu­elämääni jäätävässä häpeässä. Olen aika patrioottinen ihminen.

Hyvästit kisakunnolle

Kun huippu-urheilija lopettaa urheilun, elämästä putoaa isoin sisältö pois. Enää ei tarvitse olla kurinalainen eikä elämässä ole selviä tavoitteita, ja se tietää helposti kriisiä.

– Osa lihoo hirveästi, osa rupeaa ryyppäämään. Osa jatkaa aktiivista kuntoilemista, Mira kertoo.

Mira löysi uuden sisällön elämälleen työstä. Hän pääsi pankkiin töihin ja
paneutui tehtäviin samalla kunnian­himolla kuin aikaisemmin pyöräilyyn.

Mira eteni urallaan vauhdilla.

Vapaa-ajalla alkoi uusi murrosikä. Mutta vaikka istui työkseen ja biletti
öisin, paino pysyi yrittämättä kurissa aina kolmekymppiseksi asti. Väliin mahtui myös kausi, jolloin Mira aloitti hetkeksi treenaamisen uudestaan.

– Oli jäänyt vielä sen verran paloa, että oli pakko katsoa se loppuun, Mira toteaa.

Oikeastaan vasta toisen lapsen, nyt kolmevuotiaan Leon, myötä alkoi löpsähdys. Valvominen vaikutti aineenvaihduntaan. Oma syöminen ja kunto siirtyivät tärkeysjärjestyksessä jonon hännille.

Mira soseutti lapselle parsaa ja hotkaisi itse nopeita hiilihydraatteja aina, kun ehti.

– Minulle ei ollut tärkeää saada itseäni kisakuntoon. Tärkeämpää oli, että söin hyvin, jotta jaksoin valvoa ja pystyin imettämään.

Kun Mira vaihtoi kiinteistönvälitysalalle, tuli eteen uusia haasteita.

Liikkuvassa työssä oli entistäkin vaikeampaa elää säännöllisesti ja pitää huoli ruokailu­rytmistä. Huoltoasemilta ei paljon terveysruokia ostella, ja paino alkoi kohota.

Mira on ollut huomaavinaan, että pulskistuminen on hyväksytympää heti, kun naisella on lapsia. Hänen mielestään on silti luovuttamista unohtaa itsensä kokonaan.

– Yhdeksänvuotias tytär tietysti tykkää, kun olen pehmeä. Kun kerroin aloittavani laihdutuskuurin, hän kysyi, mitä hän sitten halaa. Mutta olen muutakin kuin äiti: ihan freesi daami ja puoliso!

Ja nyt tullaankin siihen, miksi mami haluaa treenata.

Ihana mies

Terveysvaikutukset, totta kai. Paremman näköiset vaatteet, ehdottomasti. Puolison mielipide, kyllä kyllä! Miran avopuoliso Jaakko rakastui kuusi vuotta sitten sutjakan urheilulliseen naiseen, ja yksi sellainen olisi taas tilauksessa.

– Hän tekee sen tosi hienovaraisesti. Näyttää vanhoja valokuvia: katso, miltä me näytettiin, kun tavattiin, Mira nauraa ja jatkaa:

– Mielestäni miehellä on oikeus odottaa puolisoltaan edustavuutta.

Miran mielestä on sitä paitsi hyvä merkki, että hänen ulkonäöllään on väliä – ei toisen ulkomuoto saa parisuhteessa olla yhdentekevä.

”Olen ihan tyytyväinen peilikuvaani. Mutta kumma kyllä se menee niin, että jos käyn pari kertaa lenkillä ja katson peiliin uudestaan, näytänkin läskiltä.”

Hän on luvannut, että jos he Jaakon kanssa joskus menevät naimisiin, morsian on samassa kunnossa kuin parin tapaamispäivänä. Jos alttarille päädytään, vieressä seisoo Miraa kahdeksan vuotta nuorempi, iso komistus.

– Jaakko on luvannut aloittaa saman terveellisen dieetin kuin minä. Ei sillä, että hänen kilonsa minua haittaisivat, minä tykkään. Ihana mies.

Ikäero tuntui aluksi asialta, jota piti kipuilla ja selitellä.

– Kyllä me siitä keskustelimme. Mutta suuremmat erot olivat muissa jutuissa. Olen aavistuksen militaristinen. Tykkään, että asiat menevät just eikä melkein ja olen joutunut opettelemaan, että toiselta ei tarvitse vaatia niin älyttömästi.

Sittemmin erot ovat lakanneet olemasta ongelmia, eikä pohjalaiselta mieheltä onneksi puutu itsetuntoa.

– Hänellä on omat vahvuutensa, ja meillä on hauskaa yhdessä. Ei parisuhteessa tarvitse vertailla, eikä arkipäivän pidä olla eeppistä tykitystä.

Kunpa hurahtaisin

Entä jos Miran kuntoprojekti epäonnistuu? Silloinhan siitä tulee julkinen nöyryytys.

– Minulla on kilpaurheilijan aivot, en mieti epäonnistumista. Se ei ole nyt vaihto­ehto. Ja minusta ihmisen pitää uskaltaa laittaa itsensä likoon – siihen haluan kannustaa. Että mukaan vain! Epäonnistumisen pelko voi myös ajaa eteenpäin.

Yksi treeni päivässä ei oikein tunnu miltään, kun on tottunut, että se on vasta lämmittelyä. Siksi on hyvä, että treenaamisessa auttaa fustra-valmentaja Tiina Ruotsalainen. Hän patistaa mutta toivottavasti myös toppuuttelee tarpeen vaatiessa. Ohjelmassa on kolme treeniä viikossa.

– Oikeasti kyllä toivon, että hurahdan. Kaipaan sitä entisaikojen adrenaliinia ja nälkää. Tavallinen elämä on kilpaurheiluun verrattuna aika tasapaksua tunnetasolla.

Mira tietää, että hänen painonhal­lintaohjelmansa ongelma on juuri sen projektiluontoisuus. Jos ajattelee vain projektia ja lopputulosta, käy helposti niin kuin Suurin pudottaja -kisan voittajille: kilot tulevat tuplana takaisin. Siksi Mira koettaa opetella samalla järkeviä rutiineita arkeen. Varaamaan pähkinöitä autoon, ettei tarvitse ostaa kolmioleipää Teboililta. Juomaan paljon enemmän vettä. Syömään aamupalan. Tilaamaan ravintolassa kevennetyn annoksen.

– Mutta minä tarvitsen projekteja. Minulle kaikesta tulee tavoitteellista, ja kilpailuvietti alkaa vaivata. Kiinteistönvälitys sopii siksi hyvin. Tässäkin työssä edetään projekti kerrallaan, ja jokainen myyty asunto on kuin kisan voitto.

Haussa hyppyripeppu

– Onhan se rapakunnossa.

Tiina Ruotsalaisen tuomio Miran nyky­kuosista on karu.

– Mutta motivaatio hänellä on kohdallaan. Kyllä se sieltä löytyy, hän sanoo ja pakottaa Miran vääntämään kepin suorin käsin ja vatsa piukkana selän taakse. Ei näytä helpolta mutta on tehokasta.

Treenistä ja terveellisestä ruuasta tulee kevääksi Miran prioriteettilistan ykkönen. Niiden lisäksi ulkonäkökin kelpaa motivattoriksi, sillä muisto aktiiviuran aikaisesta hyppyripepusta potkii eteenpäin.

– Ja hei, mähän hankin sen takaisin! Olen reilut kaksikymmentä kiloa painavampi kuin kisakuosissani. Kun tästä lähtee nyt 15 kiloa, niin olen jo timmi, noin kokoa 40. Ei minusta pienempää tule ennen kuin haudassa eikä tarvitsekaan tulla.

Toisin kuin urheiluaikoina, tässä projektissa ei paras palkinto ole se, että olo tuntuu kuritetulta. Onnistumisesta on lupa nauttia.

– Olen elänyt koko nuoruuteni kurinalaista elämää, vaikkakin onnellista. Se ei ole enää minun juttuni, ja se on sisäistettävä. En ala ulkonäköni takia kärvistellä. Otan joskus lasin viiniä ja nautin hyvästä ruuasta. Koetan opetella antamaan itselleni lipsahdukset anteeksi ja jatkaa projektia niistä huolimatta. Ei mitään havuja perkele -meininkiä enää, kiitos!

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.