Nykyään Katri nauttii vaatekaupoissa pyörimisestä. ”Pystyn ostamaan vaatteita ja tiedän, että nämä mahtuvat jumankekka päälleni.”
Nykyään Katri nauttii vaatekaupoissa pyörimisestä. ”Pystyn ostamaan vaatteita ja tiedän, että nämä mahtuvat jumankekka päälleni.”

Katri Pirinen, 45, laihdutti kahdessa vuodessa 45 kiloa. Kun paino putosi, itsetunto kohosi. Ja kun olo koheni, elämään ilmestyivät unelmien työ ja rakkaus.

58 porrasta, Katri Pirinen laski puuskuttaessaan kotiinsa hissittömän talon kolmanteen kerrokseen. Kesken matkan oli pakko pysähtyä ja ottaa kiinni kaiteesta.

– Kun kiipesin portaita, huomasin, että valuin hikeä, Katri muistelee kahden vuoden takaista elämäänsä.

Yksinhuoltajan arki toisti päivästä toiseen samaa kaavaa: työnhakua, siivousta, ruuanlaittoa, teini-ikäisistä lapsista huolehtimista. Pari vuotta työttömänä ollut Katri kaipasi muutosta – ja ratkaisi asian syömällä tyhjään oloonsa. Kunnes sai yhtenä päivänä tarpeekseen.

– Rupesi niin jurppimaan oma tilanne! Tässäkö minä olen? Reilu nelikymppinen!

Katrin tytär huomasi tarjouksen kuukauden kuntosalikortista ja kysyi äidiltään, kokeillaanko. Katri lähti, vaikka oman häpeän voittaminen tuntui aluksi ylivoimaiselta.

Ensimmäisillä ryhmäliikuntatunneilla Katri hikoili jumppasalin takarivissä ja luuli, että kaikki katsoivat. ”Kaksi viikkoa ja tuo touhu loppuu”, ystävä heitti.

– Minä jotenkin niin suivaannuin. Olen aina ollut hirveän kilpailuhenkinen, inhoan häviämistä. Ajattelin, että näytän teille sen pari viikkoa!

Kuukauden jälkeen Katrista alkoi tuntua, että päivän tapahtumat oli pakko päästä nollaamaan kunnon jumpalla. Hän ravasi bodypumpissa, kahvakuulatunneilla ja spinningissä. Vielä silloin hän ei tiennyt, kuinka moni asia kuntoremontin myötä muuttuisi.

– En ole enää se sama Katri, joka märehti elämää sohvannurkassa. En vaihtaisi mistään hinnasta pois sitä, että olen nykyään tällainen.

 


Ensimmäinen kerta salilla ilman personal traineria jännitti Katria niin paljon, että hän joutui lähtemään kesken kaiken pois. ”Tamppasin juoksumatolla tuhatta ja sataa ja tuntui, etten saa henkeä.”

 

Täytettä tyhjyyteen

Katrin kilot alkoivat kertyä viitisen vuotta sitten. Tuolloin ainoa liikuntamuoto oli ylämäen kävely lähikuppilaan tuopilliselle tai kahdelle. Katri oli tyytymätön oloonsa ja arkeensa, ja herkut lohduttivat. Tyhjyys täyttyi ruualla.

– Päivät menivät aina tietyn kaavan mukaan: kotitöitä, sohvalla makaamista, syömistä. Halusin lohduttautua jollain, koska ei ollut ihmissuhdetta, jossa jakaa asioita. Elämässä ei muka ollut muuta kuin se, että haluan hyvää oloa itselleni. Sain sitä syömällä.

– Kaipasin parisuhdetta ja mielekästä tekemistä, mutta en uskaltanut päästää niitä elämääni. Se oli typerä oravanpyörä.

Iltaisin Katri ilmoitti lapsille menevänsä jo sänkyyn lueskelemaan. Toisessa kädessä oli naistenlehti, toisessa suklaalevy. Katri lueskeli ja mietti: ihania vaatteita, mutta eivät käy minulle.

– Ajattelin, että koska olen taas tämän päivän luotsannut laumaani, ansaitsen suklaata.

"Kevensin ruokavaliota, kunnes taas päädyin Mäkkärin autokaistalle."

Välillä Katri kokeili laihduttamista. Hän teki uudenvuodenlupauksia ja luopui milloin makeasta, milloin roskaruuasta. Sitä kesti viikon tai kaksi.

– Kevensin ruokavaliota, kunnes taas päädyin Mäkkärin autokaistalle.

Nyt Katri ajattelee, että ylipaino kertoi ennen kaikkea kurjasta olosta ja huonosta itsetunnosta. Selkäkin reistaili, nivelpussit tulehtuivat.

Jälkikäteen Katri on ihmetellyt, miksi toisti samaa kaavaa vuodesta toiseen.

– Tiesin, että olen pohjimmiltani vahva ja määrätietoinen ihminen. Tuli fiilis, että nyt haluan olla terve ja hyvännäköinen.

– Olen onnistunut kasvattamaan yksin kolme lasta täyspäisiksi, hyvin pärjääviksi yksilöiksi. Lisäksi olin onnistunut hoitamaan uran ja yksihuoltajuuden, vaikka jouduinkin työni takia välillä matkustelemaan ympäri maailman. Miksen muka pystyisi ottamaan itseäni niskasta kiinni ja tekemään elämästäni sellaista kuin haluan?

Maalaisjärjellä alkuun

Katrin elämänmuutoksen resepti oli yksinkertainen: kuluta enemmän kuin syöt. Hän alkoi viettää ryhmäliikuntatunneilla 4–5 tuntia viikossa ja lenkkeillä koiran kanssa aamuisin.

Ruokavaliosta jäivät pois pizzat ja hampurilaiset, mutta tiukalle dieetille Katri ei ryhtynyt. Sen sijaan hän alkoi syödä säännöllisesti, viidesti päivässä, ja pienensi annoskokoja.

– Käytän edelleen kermaa ja voita, mutta kohtuus kaikessa. En ole rekkamies. Lautasen ei tarvitse olla täynnä perunamuusia ja lihapullia.

 


Katri ennen ja jälkeen. Ennen Katri ajatteli, ettei kelpaa kenellekään. ”Vaikka tiesin, että olen ihan ok:n näköinen, en missään vaiheessa pitänyt itseäni kauniina tai naisellisena.”

 

Aluksi hän etsi tietoa netistä ja harkitsi kaloreiden laskemista. Nopeasti hän totesi, ettei se sovi hänen kärsimättömälle luonteelleen.

– En halua olla nälässä, koska nälkäisenä olen maailman inhottavin ihminen. Halusin tehdä tämän terveellä maalaisjärjellä: kuluttaa enemmän kuin syön.

Repsahduksia tulee toki välillä, mutta suurilta takapakeilta Katri on välttynyt.

– Välillä syön levyllisen suklaata ja sitten taas palaan ruotuun.

Katri syö toisinaan ulkona ja nostaa pikkujouluissa skumppalasin muiden mukana. Hänelle ne eivät ole repsahduksia vaan osa elämää.

– Ne ovat huippuhetkiä, eivät jokapäiväistä. Silloin kun raahustin mäen ylös juomaan pari tuoppia, se oli jokapäiväistä arkea.

Voitto häpeästä

Paino on arka asia. Miten siitä saa puhua vai saako lainkaan? Onko laihtumisesta mainitseminen kehu, vai sanotaanko silloin oikeastaan, että pyöreämpänä olit jotenkin epäkelpo?

Katrikin on tottunut kuulemaan kommentteja: Eiköhän tuo jo riitä. Olet laihduttanut liian nopeasti. Sinulla ei ole enää naisellisia muotoja.

Eikö painon pitäisi olla jokaisen oma asia?

– Teen tämän itseni takia, en kaverin, Katri huokaa.

"Teen tämän itseni takia, en kaverin."

Hänelle vaikeinta ei ole ollut herkuista luopuminen tai jumppaan lähteminen vaan oman häpeän voittaminen. Ennen elämäntaparemonttia hän oli tottunut piilottelemaan painoaan.

Muut kutsuivat Katria näyttäväksi naiseksi, mutta itse hän ajatteli toisin. Hänestä kilot piiloutuivat 178-senttiseen vartaloon petollisen helposti.

– Moni ei varmasti tajunnut, että painoin 113 kiloa.

– Itse tiesin vaakalukeman ja vaatekoot, joita käytin. Tunsin itseni epänaiselliseksi, iljettäväksi. Siitä häpeästä halusin eroon.

Katri valitsi ryhmäjumpat, koska ajatus kuntosalille lähtemisestä tuntui ylivoimaiselta. Ensimmäinen ryhmäliikuntatuntikin jännitti ihan tarpeeksi. Päässä jyskytti ajatus: mitä minä täällä teen?

Harva säästyy ulkonäköpaineilta. Fitness- ja selfiebuumit kasvattavat niitä, eikä Katri ole ainoa, joka on jättänyt treenaamisen väliin, koska oma rapakunto on hävettänyt.

– Alkuun pelkäsin ja häpesin koko ajan, että teen jotain väärin. Enhän minä edes jaksanut mitään. Sydän hakkasi koko tunnin ajan kahtasataa: jännityksestä ja siitä, että kun vähän kyykkäsin, olin aivan loppu. Se oli järkyttävä kokemus, Katri sanoo.

Katri kiittää tytärtään, että tämä jaksoi kannustaa tunneille uudestaan. Tytär varaili jumppia ja veti Katria ensimmäisen kuukauden mukanaan. Katri lähti, vaikka sohva houkutti enemmän.

– En voinut tuottaa hänelle pettymystä.

– Oli hyvä, että oli pakko lähteä. Lopulta se koukutti, ja odotin jumppaan pääsyä.

Kuntosalille Katri oli valmis vasta kahden vuoden jumppaamisen jälkeen.

– Kuntosalille lähteminen niin ylipainoisena tuntui jo ajatuksena katastrofilta. Jännitin, että ihan varmasti kaikki katsovat ja ihan varmasti jokin menee pieleen. Naurettavia ajatuksia.

Into elämään

Katri ei asettanut tarkkaa painotavoitetta – hän halusi kiloista vain eroon. Aika pian piti tajuta, ettei muutos tapahdu hetkessä.

– Vaikka miten treenaan, mennyt elämä jättää jälkensä. Se pitää vain hyväksyä.

Voittajaolo iski ensimmäisen kerran vaatekaupoilla. Kun rekeiltä piti etsiä pienempiä housuja, Katri tiesi, ettei paluuta entiseen ole.

Työpäivien jälkeen hän jaksoi muutakin kuin torkkua sohvalla. Oli kiire tehdä asioita, joita aiemmin ei kehdannut, esimerkiksi hankkia polkupyörä.

– Olin ajatellut, että lihavana en voi pyöräillä. Oma ulkonäkökin alkoi kiinnostaa. Ennen kuljin teltoissa, koska halusin peittää itsestäni kaiken. Oli ihan sama, meikkasinko suihkun jälkeen vai meninkö tarhapöllönä pihalle.

Katri sanoo tuudittautuneensa siihen, että on nelikymppinen nainen ja synnyttänyt kolme lasta. Minulla on oikeus olla tällainen, hän hoki itselleen.

– Nyt mietin, ettei minulla ollut mitään oikeutta. Minulla on velvollisuus pitää itsestäni huolta.

 


Elämäntaparemontin myötä Katri on oppinut arvostamaan terveyttä. ”En tunnista itseäni kolmen vuoden takaisista tekemisistä.”

 

Katri on pudottanut kahdessa vuodessa 45 kiloa. Välillä se meinaa unohtua.

– Vaikka tietää laihduttaneensa, on päiviä, joina itsensä näkee peilistä ihan järkyttävän lihavana. Pää käy niin paljon hitaammalla.

– Onneksi ne päivät ovat harvassa nykyään.

Enää Katri ei laihduta, mutta liikunnasta on tullut elämäntapa. Jäljellä on yksi tavoite.

– Kun täytän 50, haluan olla upea ilmestys.

Unelmien työssä

Katri uskoo, että elämänmuutos toi mukanaan paljon asioita, jotka aiemmin tuntuivat mahdottomilta.

Kun Katri sai kutsun unelmiensa työhaastatteluun, hän huomasi käyttäytyvänsä eri lailla kuin aiemmin: ryhti oli kohentunut ja sanoissa kaikui itsevarmuus. Katri uskoo, että uusi olemus oli painonpudotuksen ansiota. Hän oli pudottanut tuolloin lähes 30 kiloa.

– Olin aivan varma, että tämä on minun paikkani. Olin itsevarmempi, toin asiani esille enkä pyydellyt anteeksi olemustani.

"Olin itsevarmempi, toin asiani esille enkä pyydellyt anteeksi olemustani."

Hän sai paikan.

– Jos olisin vyörynyt haastatteluun 113-kiloisena, se olisi ollut siinä. Entinen minäni olisi jäänyt rannalle ruikuttamaan, Katri uskoo.

Ylipainosta keskusteleminen tuntuu helposti syyllistävän ja vahvistavan lihavuuteen liitettäviä ennakkoluuloja. Monen mielestä tämä Katrin haastattelukin voi edustaa vaarallista puhetta.

Katri ei halua syyllistää ketään mutta uskoo, että häntä painonpudotus auttoi. Hänestä olisi tekopyhää väittää, etteivät terveemmät elämäntavat olisi kohentaneet oloa ja parantaneet fiilistä ja itsetuntoa.

– Olisi jeesustelua sanoa, ettei ulkonäöllä olisi merkitystä. Ensivaikutelman voi antaa vain kerran.

Nykyään Katri on esimies ja ottanut työssään lisää vastuuta. Hän uskoo, että olisi ennen vetäytynyt mieluummin taka-alalle.

– Olen aina pärjännyt työelämässä, mutta nyt pärjään ihan eri tavalla. Teen tuloksia, joiden vetämiseen entinen Katri ei olisi varmasti ollut tarpeeksi rohkea.

Pelottava parisuhde

Aiemmin Katri uskoi myös, ettei olisi kenenkään toisen silmissä viehättävä. Nyt elämässä on pitkän yksinolon jälkeen ihana parisuhde.

– Olen nyt valmis päästämään ihmisiä lähelle. Se pelotti aluksi. Miten voin lähteä rakentamaan parisuhdetta, kun sellaista ei ole ollut vuosikausiin?

– Ennen menin helposti ylimääräisten kilojen taakse. Suhteet vastakkaiseen sukupuoleen olivat ihan äärettömän vaikeita. Peräännyin muutamasta, koska tuntui, että en halua paljastaa itseäni.

Vaikka Katrilla on ollut hyviä ihmissuhteita, hänen on aina ollut vaikea sanoa ääneen, mitä haluaa ja mitä ei.

"Ylipainoisena en hyväksynyt itseäni. Ajattelin, että kun minä olen tällainen, ansaitsen tällaista kohtelua."

– Ylipainoisena en hyväksynyt itseäni. Ajattelin, että kun minä olen tällainen, ansaitsen tällaista kohtelua.

Katri kamppaili itsetuntonsa kanssa pitkään. Hän mietti, kelpaako, eikä uskonut, jos joku sanoi kauniiksi. Ensin tulivat perhoset ja vatsanpohjaa kutitti. Sitten iski aina ajatus: voiko se oikeasti tykätä minusta?

– Nyt olen uskaltanut riisua itseni paljaaksi toisen edessä ilman, että tarvitsee pyytää anteeksi. Se on minulle iso asia.

Nykyinen ihmissuhde tupsahti eteen työn kautta vuosi sitten. Eihän se niin vaikeaa ollutkaan, Katri ajattelee.

– Nyt uskallan olla myös heikko. On helpottavaa sanoa, että nyt on sellainen hetki, että tarvitsen vain syliä.

– Hyvä tyttö se entinenkin oli, mutta enemmän minä tykkään tästä nykyisestä.

Mie tiiän

Katri Pirinen laihdutti 45 kiloa ilman kuureja: "Halusin eroon häpeästä"

Turha höpertää mistään itseluottamuksen löytymisestä. Tiedän että sisäinen olemus on täysin samanlainen niin timmissä kunnossa ollessa kuin ylipainoisena. Kyseessä on vain ihmisten harrastama terrorismi ylipainoisia kohtaan. Vihataan toisten kiloja ja pidetään "ylipainoiset kurissa" dissaamalla ja halveksimalla, jätetään huomiotta koska hehän ovat vain ylipainoisia eivätkä siis oikein enää ihmisiäkään. Tuskin aivonsakaan toimivat. Hitaita ja uneliaita, makaavat ja syövät vaan kaiket päivät...
Lue kommentti
Elämä on ihanaa

Katri Pirinen laihdutti 45 kiloa ilman kuureja: "Halusin eroon häpeästä"

Olen laihduttanut tähän mennessä 8 kiloa ja vielä on edessä noin 10 kilon pudotus. Se miten ihanalta tuntuu kun voi ostaa nättejä vaatteita itselle ja vielä mahtuu niihin tuntuu niin helkutin hyvältä. Olen tullut rohkeammaksi ja uskallan ottaa kontaktia myös muihin ihmisiin paremmin. Ruokavalioni on terveellisempi ja olen lisännyt liikuntaa,mutta paljon on vielä työtä edessä ja silti tunnen itseni tyytyväiseksi.
Lue kommentti

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.