Oli koulutus, perhe, työ, talo ja tila-auto. Kati Reijonen oli aina tehnyt kaiken niin kuin piti, mutta huomasi viisikymppisenä olevansa eronnut ja työtön sairaan lapsen yksinhuoltaja. – Kun joutuu järjettömään tilanteeseen, ei ratkaisua kannata hakea järjen alueelta.

Kuilu. Tunneli. Trauma. Sielun pimeä matka. Helvetti.

Kirjailija Kati Reijosen, 56, pudottelemat sanat eivät oikein istu hänen kotinsa hiljaiseen tunnelmaan. Itä-Helsingissä sijaitsevassa omakotitalossa on rauhallista ja kodikasta, mutta muutama vuosi sitten se oli Katin elämän turmapaikka ja katastrofialue.

Mies oli lähdössä toisen naisen matkaan. Nuorin poika sairastui masennukseen. Sitten alta meni työpaikka. Vuoden 2013 alussa Kati sai huomata olevansa työtön ja sairastuneen lapsen yksinhuoltaja.

– Aluksi olin sokissa. Nukkumaan mennessäni toivoin, etten heräisi aamulla. En ollut itsetuhoinen, mutta en halunnut elääkään.

Kati päätti ottaa aikalisän. Hän ei yrittänyt etsiä uutta työtä eikä olisi siihen kyennytkään. Hän jäi kotiin hoitamaan kahdeksasluokkalaista poikaansa, joka ei voinut käydä koulua.

– Emme oikeastaan poistuneet kotoa kahteen vuoteen. Sinä aikana menimme molemmat pimeän tunnelin läpi.

Iloton talo

Kriisin keskellä Katille alkoi kirkastua, ettei elämä ollut onnellista aiemminkaan.

Kolmilapsinen perhe oli elänyt liikkuvaista elämää. Miehen työkomennukset olivat vieneet perheen aina Mosambikiin ja Vanuatulle asti. Vuonna 2003 he palasivat Suomeen ja ostivat puutalon puutarhoineen, sellaisen kuin onnelliset perheet tapaavat ostaa.

Kati ei muista noista vuosista juuri mitään. Remontoiminen ei häneltä luonnistunut, ja piha aiheutti vain stressiä. Työn alla ollut väitöskirjakin oksetti.

– Olin elänyt alakulossa ja harmaassa sumussa. Jos olisin mennyt lääkäriin, olisin varmasti saanut masennuslääkkeet kouraan, hän sanoo.

– Minut oli jo lapsena ohjelmoitu siihen, että pitää olla hyvä koulutus ja että kaikesta tekemisestä täytyy tulla rahaa. Elämä oli näytön paikka, jossa vertasin itseäni toisiin ihmisiin.

Näyttöä Katilla on: hänellä on tohtorin tutkinto muotoilun alalta, ja lisäksi taskussa on valtiotieteen maisterin paperit. Opetustöitä Kati on tehnyt seitsemällä eri kielellä, viimeksi muotoilun yliopettajana ruotsinkielisessä ammattikorkeakoulussa Turussa.

Sitten työ loppui.

– Olin tehnyt aina kaiken aina niin kuin piti, mutta silti löysin itseni viisikymppisenä tällaisesta tilanteesta.

Titanicia pelastamassa

Ensin Kati yritti pelastaa liittonsa. Hän luki parisuhdeoppaita ja meni miehensä kanssa terapiaan.

– Mutta jos avioliitto on kuin Titanic, ei sitä kannata pelastaa, vaan ne ihmiset siellä laivalla.

Hän ymmärsi eläneensä vuosia miehensä varjossa ja jättäneensä omat valintansa tekemättä. Heidän tavatessaan Kati oli ollut fiksumpi ja valovoimaisempi osapuoli.

– Liittomme aikana mieheni kasvoi ja menestyi, ja minä aloin elää itseäni pienempää elämää.

Katin energian veivät huolehtiminen ja pelko. Niitä hän yritti vaimentaa puuttumalla koko ajan miehensä ja lastensa elämään osaamatta olla kuitenkaan oikeasti läsnä. Näitä vuosia Kati kutsuu nyt hukkavuosikseen.

– Minusta tuntuu, että sain ikäviä asiota tapahtumaan ihan tahdonvoimalla – niin kuin avioeron.

Kati piti itseään aluksi petettynä raukkana. Myöhemmin hän oivalsi, että se ajatus oli silkkaa narsismia ja oman navan tuijottelua.

– Olen pettänyt ex-miestäni paljon pahemmin kuin hän on koskaan pettänyt minua. En tehnyt sitä tieten tahtoen, olin vain niin hukassa. Miksi exäni olisi pitänyt elää onnetonta elämää kanssani enää yhtään kauemmin, Kati kysyy.

Sitä oivallusta edelsi kuitenkin pitkä ja vaikea etsikkomatka. Se alkoi eräänä iltana, kun Kati etsi lohtua kirjahyllystään ja löysi tuttavan muinoin antaman kirjan, jota ei ollut koskaan avannut. Self help -kirjallisuuden äidin Louise L. Hayn Muuta ajatuksesi, muutat elämäsi -kirjan viesti upposi otolliseen maaperään.

– Sen mukaan en ole vain tapahtumien uhri vaan voin tulkita tilanteeni uusiksi. Oli tosi lohdullista ajatella, että vika ei ollut minussa ihmisenä vaan siinä, että olen tehnyt itseni kannalta vääriä asioita.

Kati oli nelikymppiseksi asti vastustanut kaikkea uushenkisyyteen viittaavaakin, mutta alkoi nyt lukea alan kirjoja toisensa perään.

– Tajusin, että kun joutuu järjettömään tilanteeseen, ei ratkaisua kannata hakea järjen alueelta.

Eckhart Tollelta hän oppi, ettei elämä ole draamaa, me vain teemme siitä sellaista. Deepak Chopra opetti, että maailma ei ole niukkuuden vaan mahdollisuuksien runsaudensarvi. Sairastuneen pojan äitiin kolahti etenkin Martha Beckin neuvo: jos ei tiedä mitä tehdä, on parasta olla tekemättä mitään. Nuoriso­psykiatri oli neuvonut puskemaan poikaa liikkeelle, mutta huonoin tuloksin.

– Päätin, etten vaadi häneltä mitään. Keskityin vain siihen, että kotona oli rauhallinen tunnelma. Siitä se pikkuhiljaa lähti, paraneminen ja kommunikoiminen.

Tukevasti hörhöalueella

Kati luki lisää, pohti ja kirjoitti. Hän alkoi ajatella, ettei tieteellinen maailmankatsomus voi selittää kaikkea.

– Aivotutkimuksessakin tulee koko ajan vastaan asioita, joita ei voida selittää – kuten ihmisen tietoisuus. Se helpotti siirtymistä niin sanotulle hörhöalueelle, hän naurahtaa.

Kun hän kaksi vuotta sitten törmäsi netissä arizonalaisen meditaatio-ohjaajan Sarah McLeanin ajatuksiin, hän tiesi ensimmäisen kerran täysin varmasti mitä halusi.

– Kun kerroin, että aion opiskella meditaatio-ohjaajaksi, tyttäreni sanoi, että sehän on just sun juttu!

Niinpä nainen, joka oli ennen suhtautunut skeptisesti jopa joogaan, löysi itsensä Yhdysvaltojen Arizonasta meditaatiokurssilta.

Nyt Kati on meditoinut säännöllisesti pari vuotta. Hän on varma, että meditoinnista on hyötyä kaikille, vaikkei se olekaan hokkus pokkus -keino onneen.

– Se voi olla myös tuskallinen kokemus, kuten minulle. Mutta halusinkin lähteä pitkälle matkalle ja löytää itseni ja viisauteni.

Katista alkoi tuntua, että lopulta kyse on siitä, minkä ihminen on syntyessään tiennyt mutta myöhemmin kadottanut. Sitä tietoa uskonnot ovat aina yrittäneet rekonstruoida.

– Sen voi tiivistää moneen kansanviisauteen, kuten ”kaikki järjestyy”. Kauhuskenariomme harvoin toteutuvat.

Kati ei lokeroi itseään mihinkään uskontokuntaan vaikka ”diggaileekin Jeesusta”. Hänestä usko johonkin korkeampaan tekee ihmiselle hyvää, sillä siten voi päästä jyvälle elämän mielekkyydestä. Uskon asioista on tullut ystävien kanssa riitaakin. Moni ei halua kuulla puhuttavankaan jumalasta, mutta käy silti astrologilla tai energiahoidoissa.

– Olen sinut sen kanssa, että jotkut pitävät minua hörhönä. Ystäväni sanoi, ettei kukaan kuuntelisi juttujani, jos minulla ei olisi tohtorin tutkintoa. Se on ainoa hyöty vaitöskirjasta, Kati nauraa.

Uuden romanssin metsästys

Itseään etsiessään Kati etsi fanaattisesti myös uutta rakkautta. Hän rakenteli nettideittiprofiileja ja liittyi Tinderiin. Hakuihin vastasikin hyvin samanlaisia miehiä – yhtä epätoivoisia.

Sitä Kati ei ihmettele. Hän uskoo vetovoiman lakiin, jonka mukaan samanlaiset asiat vetävät toisiaan puoleensa.

Hän yritti silti treffailla, koki pari romanssiakin.

– Eräs mies oli kaikin puolin ihana, mutta en pystynyt suhteeseen. Tunsin tukehtuvani.

Hän tunnisti, että parisuhteen kaipuuseen vaikutti paitsi kateus ex-miehen uudesta suhteesta, myös yhteiskunnan paine. Juuri nyt perinteinen parisuhde ei tunnu edes mahdolliselta.

– On haikeaa, kun elämässä ei ole romanttista rakkautta. Mutta en ole vielä se ihminen, joksi olen tulossa. Mies, joka minua odottaa, saa odottaa vielä hetken.

Myös muista asioista Kati on oppinut luopumaan. Kriisivuodet saivat Katin päästämään irti kaikesta, jota hän oli ennen pitänyt tärkeänä.

– Poikani sairastuttua oli helpottavaa luopua ajatuksesta, että lapsistani tulee jotain. Olin aiemmin halunnut heistä lääkäreitä ja juristeja, vaikka kukaan ei briljeerannut koulumenestyksellä. Nyt haluan vain, että he ovat terveitä ja onnellisia!

Kati luopui myös ajatuksesta, että voisi hallita elämäänsä ulkoisilla asioilla. Hyvä työpaikka ei ole enää tärkeä, jos työ ei tunnu merkitykselliseltä. Kati nautti opettamisesta, mutta sen osuus työstä oli pieni.

– Suurimman osan ajasta puhuin diibadaabaa johtoryhmän kokouksissa tai luin jotain käsittämättömiä raportteja, hän sanoo.

– Mikään sellainen, jonka voi menettää, ei ole kestävä pohja elämälle. Ja kaiken voi menettää. Ainoa ankkuri on yhteys itseensä ja omiin vahvuuksiin, joiden avulla voi selättää ongelmat.

Työelämä kaipaisi hänestä ravistelua, ja hierarkioista pitäisi päästä eroon. Häntä ihmetyttää, että luovuus kuuluu vain luovalle luokalle säkkituoleineen ja espressokeittimineen. Yhtä lailla siivoojalla voi olla ideoita vaikkapa työhyvinvoinnin tai siivoustekniikan kehittämiseen.

– Siivooja sentään tekee jotain konkreettista. Mielestäni sorretuin ryhmä ovat hyvin kouluttautuneet naiset, jotka tekevät paskaduunia hienolla tittelillä.

Kati puistelee päätään. Hän ei enää titteleitä tai kokouksia kaipaa.

– Siihen ei ole enää paluuta. Nyt mennään sielu edellä, vaikka tuhoon!

 


Kati tietää, että meditointi auttaa kaikkia. "Nykyinen ärsykemäärä saa aivot hälytystilaan. Meditaatio rauhoittaa." "Tämä ikä on paras mahdollinen. Odotan vanhuutta, haluan olla vanha viisas nainen." Kati on saanut tarpeekseen töistä, joissa aika kuluu ihmettelyyn. Nyt hän haluaa kirjoittaa ja opettaa meditaatiota. "Onneksi tulen toimeen nykyään hyvin vähällä." Katin mielestä ihmisten pitäisi panna itsensä etusijalle niin parisuhteessa kuin vanhemmuudessakin. "Rakkautta vaalii parhaiten vaalimalla itseään."

 

Kuopasta ylös

Kati uskoo muotoilija-mystikko Buckminster Fullerin oppiin: elämän tarkoituksen löytää tekemällä asioita, joita kohtaan tuntee intohimoa.

Oman intohimonsa Kati kyllä tiesikin. Hän oli aina kirjoittanut pöytälaatikkoon ja bloggasi jopa kuuteen eri blogiin – mikään niistä ei vain ollut julkinen.

– On kauhistuttavaa, kun sieltä omasta turvallisesta kuopasta täytyy nousta ja asettua alttiiksi ulkomaailmalle.

Viime vuosien kokemuksista syntyi kuitenkin kirja parissa kuukaudessa. Kati kirjoitti kuin alitajunnan virtauksena. Hän vaiensi mielessä kummittelevan ”kuka oikein luulet olevasi?” -ajatuksen ja lähetti käsikirjoituksen kustantajille. Nyt sohvapöydällä lojuu painotuore esikoinen Lyhyt matka perille – meditaatiosta, elämästä ja rakkaudesta.

– Kun kirja tuli, olin aivan kauhuissani. Makasin sängyssä ja minua oksetti. Sitten poikani sanoi, että tämähän on sikahyvä juttu. Nyt minullakin on siitä ihan hyvä olo.

Kati sanoo halunneensa antaa kaiken viime vuosina oppineensa lahjaksi sille, joka makaa vessan lattialla sikiöasennossa ja miettii, vetääkö ranteet auki.

– Koska mä tiedän. Olen ollut siellä, jota kutsun helvetiksi.

Yrjö vierellä

Nykyisin Kati elää hiljaista ja rauhallista elämää. Hän toivoo saavansa kirjoittamalla jonkinlaisen elannon, mutta on jo varautunut siihen, että joutuu myymään osuutensa talosta. Uusi elämä vaatii uhrauksia, mutta niin vaati entinenkin.

– On hullua, että elämä menee taloja, kesämökkejä ja autoja ylläpitäessä – eikä elämää saa koskaan takaisin. Varsinkin hyvin toimeentulevia vaivaa roopeankkamainen pelko menetyksestä. Raha ei todellakaan tee heitä onnelliseksi.

Kati kertoo, kuinka viisikymppiset ystävät suunnittelevat jo, mitä tekevät ”sitten eläkkeellä”.

– Olen oppinut, että kaikki syyt, jotka estävät tekemästä mitä haluaa, ovat tekosyitä. Kun alkaa elää omaa, autenttista elämäänsä, asiat kyllä järjestyvät.

On Katillakin yhä aamuja, jolloin hän herää kauhun vallassa. Epäilyksen hetkiä tulee etenkin muiden ihmisten seurassa. ”Mitä sä nykyisin teet?” on kysymys, joka nostattaa hien pintaan.

– Kuuntelen itseäni selittämässä, mitä touhuan, ja ajattelen, että olen ihan hullu! Ja kun ystäväni puhuvat työterveyshuollosta ja eläkkeestä, tunnen, kuinka paniikki nousee.

Kati on nimennyt tunteen Yrjöksi. Se palaa Katin luo aina silloin tällöin, eikä hän usko pääsevänsä siitä koskaan eroon.

– Mutta olen oppinut istumaan Yrjön vierellä ja odottamaan, että se menee pois. Ja kauhun hetkinä voin aina paeta omaan karkkimaahan, jossa asun Portugalissa Javier Bardemin kanssa, hän nauraa.

Kati sanoo olevansa nyt aivan eri ihminen. Hän on alkanut viimein uskoa, että kaikki menee hyvin. Kateuden tunne on vaihtunut iloon muiden onnesta.

– Olen omaksunut buddhalaisen ajatuksen siitä, että kaikki ovat samassa veneessä. Kokemus on näyttänyt, että kun jonkun kohdalle tulee hyvää, se tulee kaikille.

Hukkavuosien Katia hän ajattelee nyt suurella sympatialla.

– Harmittaa, että tärväsin elämäni, ja lapsiani olisin voinut säästää monelta asialta. Mutta olen tehnyt menneisyyden kanssa sovun.

Entinen aviomies on juuri aamulla viestittänyt lukeneensä Katin kirjan yhdeltä istumalta ja pitänyt sitä ”helvetin hyvänä”. Ex-avioparin suhde on nykyisin läheinen.

– Sanotaanhan sitä, että rakkaus, joka loppuu, ei koskaan alkanutkaan. Suhteessamme on nyt jopa enemmän rakkautta kuin avioliittomme aikaan, varmasti koska emme asu enää yhdessä. Exäni on yhä omalla tavallaan elämäni tärkein ihminen.

Katin nuorin poika voi nyt hyvin ja käy aikuislukiota. Kati meditoi päivittäin, bloggaa aktiivisesti ja kirjoittaa toista kirjaansa.

Miten se menikään? Kaikki järjestyy. 

 

Kati Reijonen

56-vuotias kirjailija ja meditaatio-ohjaaja, entinen muotoilukouluttaja.

Kolmen lapsen äiti, asuu nuorimman poikansa ja Paco-koiransa kanssa Itä-Helsingissä.

Kirja Lyhyt matka perille. Meditaatiosta, elämästä, rakkaudesta (Atena) ilmestyi juuri.

Luennoi ja ohjaa meditaatioita. Bloggaa Nollaus.fi-yrityksensä sivuilla sekä amerikkalaisella uutissivustolla Huffington Post.

Vierailija

Kati, 56, nousi pohjalta eron, työttömyyden ja lapsen masennuksen jälkeen: ”Olin tehnyt koko elämäni vääriä asioita”

En jaksa olla yhtä kyyninen kuin kirjoittaja nro.1. Kyllähän sitäpaitsi Jari Tervo, Leena Lehtolainen ja monet muut kirjailijat markkinoivat kirjojaan. Mielestäni juttu on todella mielenkiintoinen ja toivotan Katille onnea ja menestystä. Kuka tahansa meistä voi tulla syrjäytetyksi elämässään, vaikka olisi millainen titteli ja työtehtävä. Menetyksen ja menestyksen erona on vain yksi kirjain.
Lue kommentti

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.

Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield
Piispan työhuone sijaitsee Tuomiokapitulin tiloissa. Arkiasu ja juhlapuku säilytetään siellä, liturginen asu eli kaapu, hiippa ja sauva taas Tuomiokirkossa. Piispanristi on vuodelta 1959. ”Sen painoarvo tuntuu myös fyysisenä.” Kuva: Heli Blåfield

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin poliittisen satiirin taitajana Yle Leaksissa. Huumori sopii hänen mielestään myös kirkkoon. – Tilannetaju on siinä oleellista.

Yhdellä joululaululla on piispa Teemu Laajasalolle, 43, erityinen merkitys. Ei itkeä saa, ei meluta saa avasi show’n joka kerta, kun nuori Teemu kävi isänsä kanssa viihdyttämässä vanhainkodin asukkaita Itä-Helsingissä. Isä esitti joulupukkia, Teemu oli viulua soittava tonttu.

– Kun isäukko ikääntyi, minut upgradattiin joulupukiksi. Esiinnyimme samassa vanhainkodissa ainakin kymmenenä peräkkäisenä jouluna, Teemu kertoo Matkalla minuksi -haastattelussa.

Tänä jouluna estradi on toinen. Laajasalo pitää ensimmäisen joulusaarnansa Helsingin hiippakunnan piispana Helsingin Tuomiokirkossa. Aattohartauden jälkeen piispa viettää joulua perheensä kanssa: hän on kolmen pienen lapsen isä.

– En ole yrittänyt siirtää lapsuudenkotini dynamiikkaa meille, joitain samoja perusarvoja kyllä. Rakkauden, turvallisuuden ja rohkaisun henki ovat esillä omassakin kodissani, hän sanoo.

– Minua kannustettiin ja kehuttiin varmaan vähän liikaakin.

Laajasalo arvioi, että tausta on joskus näyttäytynyt liiallisena itsevarmuutena.

– Olen pitänyt itseäni kaikkien alojen asiantuntijana, joka kertoo vastauksen silloinkin, kun kukaan ei sitä kysy.

Huumoria kirkkoon

Ennen piispanvirkaansa Teemu Laajasalo tunnettiin Kallion kirkkoherrana sekä poliittisen satiirin taitajana television Yle Leaksissa.

– Komedian tekeminen oli minulle rakas harrastus, jota muistelen hyvällä. Enää en voi heilua telkkarissa vitsihahmona. Piispan virkaan se ei sovi.

Hän ajattelee kuitenkin, että myös huumori sopii kirkkoon.

– Kirkkoon ei tulla kuuntelemaan vitsejä, mutta kyllä hauskat jutut sopivat saarnaan. Tilannetaju on siinä oleellista. Ilosanoman asiallahan tässä ollaan.

Miksi Teemu Laajasalo kuvailee itseään hihhuliksi uskonharjoittajaksi? Miksi hän vertaa kirkkoa makkarapakettiin? Tiesitkö, että sama risti on kulkenut Helsingin piispoilla vuodesta 1959? Lue koko haastattelu Me Naisten joulutuplasta 50–51/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

  • Helsingin hiippakunnan piispa asuu Helsingissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.
  • Teologian maisteri, kasvatustieteen tohtori. Edisti Aleppon kellot -kampanjaa Kallion kirkkoherrana. Tuttu ohjelmista Yle Leaks sekä Hyvät ja huonot uutiset.
  • Harrastaa kitaransoittoa. Toiveharrastuksena liikunta: ”Toivon harrastavani liikuntaa, mutta teen sitä liian harvoin.”
  • Saarnaa Helsingin Tuomiokirkon aattohartaudessa 24.12. klo 15.30.