Venla Väkeväisen, Katariina Helaniemen ja Annaleena Kurosen tuore teos Kutsuvat sitä pöhinäksi (Otava) tarjoaa inspiraatiota kasvuyrittäjyyteen. Kuva: Renja Nurmi.
Venla Väkeväisen, Katariina Helaniemen ja Annaleena Kurosen tuore teos Kutsuvat sitä pöhinäksi (Otava) tarjoaa inspiraatiota kasvuyrittäjyyteen. Kuva: Renja Nurmi.

Startup-oppaan kirjoittanut ja pian Piilaakson suuntaava Katariina Helaniemi, 28, kertoo, mitä startupin perustamisesta haaveilevan kannattaa ainakin tehdä. 

Suomalaisessa startup-maailmassa pöhisee jälleen. Kasvuyritysten parissa työskentelevät parikymppiset Katariina Helaniemi, Annaleena Kuronen ja Venla Väkeväinen kirjoittivat juuri julkaistun Kutsuvat sitä pöhinäksi -kirjan (Otava), joka kertoo, miten startup-yritykset toimivat ja miksi niistä kohistaan. Kolmikko toivoo, että kirja hälventää myös sellaisten ihmisen ennakkoluulot, joille sanat startup, pöhinä ja Slush särähtävät ikävästi korvaan. 

– Kasvuyrityksiin tarvitaan erilaisia ihmisiä töihin. Tarvitaan nuoria, eläkeläisiä, käsityöläisiä, korkeakoulutettuja ja ammattikoululaisia, eli kaikenlaista väkeä, sillä teknologiat näyttävät siltä, miltä niiden rakentajatkin näyttävät, Katariina Helaniemi kertoo.

Kauppatieteiden maisteriksi Aalto-yliopistosta valmistunut Katariina Helaniemi on lähdössä tänä keväänä San Franciscoon työskentelemään vaikuttavuussijoittamisen pariin. 

– Se on etenkin Suomessa uusi kenttä, jotka tavoittelevat rahallisen tuoton lisäksi muutakin vaikutusta. Liiketoimintamalliin on sidottu se, että yrityksellä on yhteiskunnallinen, sosiaalinen tai ympäristöllinen vaikuttavuus, Katariina kertoo. 

Hän nostaa tällaisiksi esimerkeiksi nyhtökauran takana olevan Gold & Green Foods Oy:n ja The Ocean Cleanupin, jonka tavoite on puhdistaa meriä. Ilmastonmuutoksen torjuminen on lähellä myös Katariinan sydäntä.

– Kasvuritykset ovat mullistaneet tähän mennessä lähinnä viestintäkenttää. Seuraavaksi ruokailu, asuminen ja liikkuminen tulevat muuttumaan kasvuyritysten toiminnan kautta. Kaikissa näissä on potentiaalia muuttua parempaan suuntaan ympäristön ja yhteiskunnan kannalta. Esimerkiksi eläimiä tarvitsee kasvattaa syötäväksi vähemmän, koska lihankorviketta tehdää kasvipohjaisesti tai koodaamalla soluja. 

Ulkomailla teknologia-ala on edelleen miesvaltainen. 

– Piilaaksossa teknologia-alalla työskentelee jo toki supermahtavia naisia, mutta heitä tarvitaan lisää sekä yrittäjiksi että sijoittajiksi. Suomi on varmasti Piilaaksoon verrattuna huomattavasti tasa-arvoisempi paikka. Suomessa olen voinut luottaa siihen, että jos olen hoitanut hommani hyvin, olen päässyt eteenpäin, Katariina sanoo.

Katariina Helaniemi vinkkasi Me Naisille, mitä menestyvän startupin perustamisesta haaveilevan kannattaa ainakin tehdä:

1. Tutki ja kysy neuvoa

”Tutki, millaisia erilaisia yhteisöjä, verkostoja ja tapahtumia paikkakunnallasi on, ja mene mukaan etsimään samanhenkisiä ihmisiä. Inspiraatiota voi löytyä myös netistä: esimerkiksi kaikki Slushin lavapuheet löytyvät Youtubesta.”

2. Testaa ideasi

”Testaa rohkeasti, miltä ideasi kuulostaa vaikka kavereiden, lasten, puolison tai potentiaalisen asiakkaan mielestä. Siitä saat käsityksen, olisiko sille kysyntää. Tällä hetkellä yksi kuumimmista kasvualoista on foodtech eli uudenlaiset tavat ja teknologiat tuottaa ruokaa, esimerkiksi nyhtökaura tai ruuan kasvattaminen suoraan soluista. Muita kasvavia trendejä ovat ainakin tekoäly ja AR (augmented reality) eli lisätyn todellisuuden mahdollisuudet.”

3. Kontaktoi

”Kun sinulla on idea, mieti, kenen kanssa olisi hyödyllistä pallotella sitä. Ota rohkeasti yhteyttä uusiinkin ihmisiin. Suomessa on matalat hierarkiat, ja melkein keneltä vain voi kysyä apua. Kysy neuvoja myös ihmisiltä, jotka ovat perustaneet kasvuyrityksen. Näin voit välttyä heidän tekemiltään virheiltä.”

4. Sanoista tekoihin

”Tämä on kriittinen vaihe! Älä jää toimistoon miettimään, vaan toimi. Tärkeintä on aloittaa: tee ideasta vaikkapa kevyt prototyyppi ja testaa sen toimivuutta.”

5. Usko itseesi ja jaksa painaa

”Kasvuyrittäjyys on kestävyyslaji. Startupeissa tehdään usein jotain, mitä ei ole ennen tehty. Siksi aina tulee tehtyä virheitä. Muista myös pitää huolta itsestäsi. Tiedosta, että mikään ei tapahdu yhdessä yössä.” 

Me Naisten juhannusheilavisassa selvitetään, millaista lempeä sinä kaipaat juhannusöihin.

Se on täällä taas – rakkauden kesä ja keskikesän juhla nimittäin! Satoi tai paistoi, jokainen meistä kaipaa lämpöä juhannukseen. Ja tästä lämmöstä huolen pitää tietenkin juhannusheila! 

Kenet sinä valitset völjyyn jussina – tulisen vai varman?

Tee Me Naisten kumman kaa -testi, ja selvitä mitä makusi kertoo sinusta rakastajana. Valitsimme heilakandidaateiksi Suomen viihdemaailman kutkuttavimmat hahmot ja elostelijat.



Olet luonteeltasi seksihurjastelija

 

Mitä rakkauteen ja seksiin tulee, nautit hypystä tuntemattomaan. Olet tulinen rakastaja, ja kaipaat samaa juhannusheilaltasi. Vanhaa seksikeisaria Mikko Alataloa siteeraten, roppasi kaipaa romantiikkaa ja sielusi seksiä. Janoat jännitystä ja vaaraa, mutta varo ettet satuta itseäsi tulisia rakastajia etsiessä.


Ymmärrät hyvän päälle

 

Tahdot varman ja tyydyttävän juhannussutinan. Luotat hyväksi todettuun, etkä helposti vaihda – mitäpä sitä suotta pettymään, kun voi saada priimaa. Arttu Wiskarimaiset nallekarhut ja Paula Koivuniemen kaltaiset varmat romantikot pitävät sinut lämpimänä viileät juhannusyöt. Makusi on aikuinen.


Kumman kaa?


Kumman kaa?


Kumman kaa?


Kumman kaa?


Kumman kaa?


Kumman kaa?


Kumman kaa?


Kumman kaa?


Kumman kaa?


Kumman kaa?

 

Tilaajille
Uusi pääjohtaja joutui heti kovaan paikkaan, kun baletin johtaja Kenneth Greveä syytettin epäasiallisesta käytöksestä. ”Pelastukseni luultavasti oli, että nukun aina yöni hyvin. Mottoni on, että vaikeat asiat on nostettava heti pöydälle”, Gita Kadambi kertoo. Kuva: Liisa Valonen
Uusi pääjohtaja joutui heti kovaan paikkaan, kun baletin johtaja Kenneth Greveä syytettin epäasiallisesta käytöksestä. ”Pelastukseni luultavasti oli, että nukun aina yöni hyvin. Mottoni on, että vaikeat asiat on nostettava heti pöydälle”, Gita Kadambi kertoo. Kuva: Liisa Valonen

Oopperan pääjohtaja Gita Kadambi on kahden kulttuurin kasvatti.  – Koin Intian satumaana. Myöhemmin tajusin, etten sopeutuisi intialaiseen arkeen.

Pääjohtaja Gita Kadambia, 46, on pyydetty kahdesti töihin Suomen Kansallisoopperaan ja -balettiin, ja molemmilla kerroilla hän on suostunut.

Yhden kerran hän olisi itse halunnut taloon, mutta silloin ovet eivät hänelle auenneet. Pakeista on aikaa noin 35 vuotta.

– ...