Karita Tuomola on vihdoin löytänyt tasapainon elämäänsä. Myös rakkaus avomies Petri Tykän kanssa roihuaa. – Kun tunteet vievät, minä menen.

Karita Tuomola, 29, näyttää onnelliselta. Hän toteaakin olevansa vihdoin sinut itsensä kanssa. Myös reilut kaksi
vuotta kestänyt suhde yrittäjä Petri Tykän kanssa on mallillaan.

– En ole parikymppinen, enkä jaksaisi mitään parisuhdepelailua. Tässä iässä en enää etsi itseäni. Onneksi elämäni on tasapainossa ja olen saavuttanut mielenrauhan. Tiedän kuka
olen ja mistä unelmoin. Haaveenikin ovat rentoja haaveita.

Onni ei kuitenkaan ole tullut Karitalle ilmaiseksi. Hän on joutunut
tekemään parisuhteeseen ja sitoutumiseen liittyviä vaikeita
päätöksiä, ja vuosien varrella rakastumisen riskit ja pettymykset
ovat tulleet hänelle tutuiksi.

Järkevän business-naisen imagosta huolimatta mallina ja yrittäjänä työskentelevä Karita pelaa enemmän tunteella kuin järjellä.

– Ihmisten on usein vaikea päästä lähelleni. Minua on määritelty
kylmäksi ja laskelmoivaksi. Mutta ei niillä sanoilla kuvailla tyypillistä Karitaa, sillä olen herkkä ja tunteellinen. Teen päätöksenikin aina tunteella, oli kyseessä asunnon vaihto tai parisuhde. Se, mikä tuntuu hyvältä, on mun juttu, vaikkei siinä
olisi mitään järkeä.

Viime sunnuntaina Karita palasi pienen tauon jälkeen tv-juontajaksi uudessa tosi-tv-sarjassa Noora menee naimisiin.
Hän esitteli katsojille kolmekymppisen Nooran, jolle etsitään
ohjelmassa sulhasta. Jos Ruotsissa kehitetyn sarjan
alkuperäisversioon on uskominen, saatetaan kesähäissä Vanajanlinnassa nähdä aidosti rakastunut pari.

– Ihastuin ohjelman rakkaustarinaan, sillä olen toivoton romantikko, Karita tunnustaa.

Julkinen ero vei voimat

Karita on ollut kestojulkkis jo yhdeksän vuotta. Yksi raskaimmista julkisuudessa ruodituista asioista on ollut kihlauksen purkautuminen toimittaja-juontaja Joonas Hytösen kanssa.

– Se oli pettymys. Pitkässä suhteessa toiseen ehtii kiintyä, eikä rakkaus täysin katoa, vaikkei se olekaan sellaista, jota kaipaa
elämänkumppaniltaan.

Ilokseen hän on huomannut, ettei enää kanna mukanaan kariutuneen kihlauksen jälkiä.

– En voi olla kihloissa, jos minusta tuntuu, etten halua mennä
naimisiin. Suhde Joonaksen kanssa oli ihana elämänvaihe, joka on nyt takanapäin. En ole huomannut sen vaikuttaneen uudessa suhteessa. Tosin, jos minua olisi kosittu heti eron jälkeen, olisin varmasti sanonut ei.

Vaikka Karita tunteelliseksi tunnustautuukin, hän haluaa
korostaa, ettei tee suuria ratkaisuja ihmissuhteissaan kevyin perustein.

– Olen hidas liikkeissäni. Petrinkin tunsin jo neljä vuotta ennen
seurustelua, joten emme lähteneet tyhjältä pöydältä. Mutta kun ystävyys muuttui ihastukseksi, asiat etenivät vauhdilla.

– Petri oli ihmisenä sellainen, että lähdin aika nopeasti suhteeseen mukaan. Kun tunteet vievät, minä menen. Sama toimii toiseenkin suuntaan. En luovuta heti jos suhde tökkii, mutta en myöskään hakkaa päätä seinään loputtomiin.

Kahden vuoden aikana suhde on osoittautunut toimivaksi.

– Olemme samantyyppisiä, itsenäisiä ihmisiä, mutta meillä
on myös yhteinen elämä. Haluan mieheltä turvaa Karita pitää itseään melko vahvana, mutta ei halua luopua oikeudestaan
olla joskus myös heikko. Miehellä onkin selkeä tehtävä hänen elämässään. Tarvittaessa kumppanin kainalosta täytyy löytyä paikka, jossa voi tirauttaa itkut.

– Haluan rinnalleni vahvan miehen, jolta saan kunnioitusta,
rakkautta ja hyväksyntää, mutta ennen kaikkea turvaa. Kun maailma on oikein paha, minulla pitää olla kotona turva, joka pelastaa kaikelta kurjalta. Minulle ei kävisi mikään pikkupoika, tarvitsen miehen isolla M-kirjaimella.

Karita ja Petri ovat joutuneet usein äimistelemään, miten pitkälle heidän suhdettaan on kehitelty lehdissä.

– Kun olimme seurustelleet vuoden, lehdissä kirjoitettiin, että
olemme kihloissa. Mutta emme ole kihlautuneet vieläkään.

Karita myöntää, että seurustelusta kirjoitetut lööpit kävivät
voimille.

– Eron aikaan vatvomista oli joka suuntaan. Silloin teki mieli
sanoa, että antakaa olla, en minäkään kaikkea kestä. Väsyin siihen henkisesti. Kun eron jälkeen lehdissä alettiin setviä uutta
suhdetta, minusta tuntui, ettei mikään ollut enää omassa
hallinnassa. Onneksi rumba keskeytyi juuri, kun voimani olivat
loppu enkä halunnut nähdä omaa naamaani missään.

Annan itselleni anteeksi

Oopperan käytävillä kuvauksissa käyskentelevä Karita on ylväs
näky. Hänen tapauksessaan onkin vaikea olla puhumatta ulkonäöstä. Mutta kun stylisti toteaa hänen olevan täydellinen, vastalause tulee kuin tykin suusta.

– Olen kaukana täydellisestä!

Karita voi tarvittaessa luetella ne ruumiinosat, joihin ei ole tyytyväinen, mutta ainainen täydellisyydentavoittelu on jo taakse jäänyttä. Kaunotar myöntää ulkonäköön liittyvän neuroottisuuden kuuluvan ammattiin.

– Tuskin kukaan nainen on tyytyväinen itseensä. Nykyään
minulle riittää, kun on hyvä olla ja voin tehdä töitä. Jos joku sanoo, että olen liian laiha tai lihava, so what. Olen oppinut antamaan itselleni anteeksi.

Täydellisyyden tavoittelu koitui nelisen vuotta sitten Karitan
kohtaloksi, kun jatkuvasta treenaamisesta aiheutunut suolojen
puute ajoi hänet sairaalaan.

– Minulla oli hirveä suorittamisen tarve ja menin treenaamisessa
äärimmäisyyksiin. Olin ankaran ryppyotsainen ja kireä. Se oli aikaa, jolloin etsin itseäni. Jälkeenpäin katsottuna  kokemuksesta oli myös hyötyä.

– Sairaalakeissi oli hyvä, sillä se pysäytti miettimään. Tajusin, ettei kireä asenne johda mihinkään, vaan elämästä pitää nauttia. Minusta tuli pehmeämpi. Suorittajatyypeille, kuten minulle, tulee helposti himo urheiluun. Treenasin, mutta mitään ei tapahtunut. Myöhemmin ymmärsin, ettei ylikunnossa synny tuloksia.

Emme suunnittele perhettä

Viimeiset kaksi vuotta elämä on mennyt eteenpäin omalla painollaan, eikä Karita vanno mitään tulevaisuutensa suhteen. Hän tietää, että mallintyöt eivät elätä kolmekymppistä naista loputtomiin, mutta ei ole huolissaan.

– Hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita. En pidä itseäni erityisen hyvänä, mutta pyrin toimimaan oikein. Uskon, että minäkin löydän paikkani maailmassa myös mallikeikkojen ja tv-töiden loputtua.

– Nuorempana ajattelin, että 25-vuotiaana minulla on perhe,
vakioduuni ja rivitalonpätkä. Ja miten kävikään – olen kolmekymppinen eikä minulla ole mitään noista.

Karita ei silti ole pettynyt, päinvastoin.

– En koskaan suunnittele tekemisiäni kovin pitkälle, sillä on
ihanaa mennä tuulen mukana. Eikä meillä Petrin kanssakaan
ole mitään supersuunnitelmaa, vaan elämme pitkälti päivä kerrallaan.

Lapset eivät tunnu nyt ajankohtaiselta, enkä tiedä, kannattaako sellaisia asioita liikaa pohtia. Perhekuvioiden maalailun sijaan nuoripari iloitsee hyvästä olosta ja keskinäisen kemian toimimisesta. Hyvä arki on Karitalle merkki molempien aikuistumisesta.

– Olemme samalla aaltopituudella ja avoimia kaikkien asioiden kanssa. Tärkeintä on nyt se, että olen sinut itseni ja kumppanini
kanssa. Toista ei saa myöskään pitää itsestäänselvyytenä.
Sen virheen olen aikaisemmin tehnyt.

Kohti ikuista rakkautta

Tv-morsian Nooran kesähäiden koittaessa ei ole itsestään selvää, että morsian sanoo tahdon. Häät järjestetään silti, mutta avioituminen ei ole pakollista. Jos rakkaus ei syty, vietetään kesällä ainoastaan isot juhlat.

Ajatus omista häistä on Karitalle kaukainen. Mutta se on
varmaa, että alttarille astuessaan Karita sanoo tahdon koko sydämestään.

– Uskon ikuiseen rakkauteen. Jos menen naimisiin, lähden ehdottomasti siitä, että liitto on ikuinen. Naimisiinmenoa ei pidä
perustella iällä tai halulla saada lapsi. Pitää olla vain tunne,
että haluaa tehdä sen juuri nyt.

Vaikka usko rakkauteen on ollut kertaalleen koetuksella, Karita on saanut omasta lapsuudenkodistaan mallin, joka rohkaisee
luottamaan rakkauteen.

– Olen saanut toivoa omista vanhemmistani. He ovat edelleen
yhdessä, ja heistä näkee, miten paljon he toisiaan rakastavat.

Jos saan joskus lapsia, haluan kasvattaa heidät samalla tavalla
kuin minut on kasvatettu. Lapsuuteni ja perheeni ovat voimavara, jonka avullaan olen pysynyt jalat maassa ja järki päässä. Vanhempani ovat pelastaneet myös uskoni rakkauteen.

Avicii eli Tim Bergling. Kuva: Instagram/Avicii via REUTERS
Avicii eli Tim Bergling. Kuva: Instagram/Avicii via REUTERS

”Niiden kahden vuoden ajan, jotka olimme yhdessä, hän oli läheisin uskottuni ja paras ystäväni”, Goldberg kirjoittaa.

Eilen illalla maailma sai järkyttyä suru-uutisesta, jonka mukaan yksi viime vuosien suosituimmista DJ-lahjakkuuksista Avicii, eli Tim Bergling, on kuollut. Lähteiden mukaan Bergling löydettiin kuolleena Masqatista, Omanista. Kuolinsyytä ei ole kerrottu julkisuuteen. Bergling oli vain 28-vuotias.

Fanit, työkaverit ja läheiset ovat olleet murheen murtamia uutisesta. Some on täyttynyt osanotoista ja muisteloista. Nyt myös Berglingin ex-tyttöystävä Emily Goldberg on muistanut edesmennyttä tähteä sosiaalisessa mediassaan. Hän aloittaa sydäntäsärkevän muistokirjoituksessaan Aviciin Enough is enough -kappaleen lyriikoilla:“Come on babe, don’t give up on us. Choose me, and I’ll show you love.”

– Nämä ovat sanoituksia kappaleesta, jonka Tim kirjoitti minulle. Toivon, että olisin voinut elää sanojen mukaan. Niiden kahden vuoden ajan, jotka olimme yhdessä, hän oli läheisin uskottuni ja paras ystäväni, Goldberg kirjoittaa.

Hän kertoo, että uutinen Bergligin kuolemasta on edelleen niin shokeeraava, että sitä on vaikea käsittää todeksi.

– Herättäkää minut, kun kaikki tämä on ohi, koska tämä ei voi olla totta.

Goldberg julkaisi kirjoituksen ohessa lukuisia kuvia Berglingistä.

Myös Ruotsin kuningasperhe on ilmoittanut surevansa esimerkiksi prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian häissä esiintynyttä tähteä. Suomalainen dj-tähti ja musiikkituottaja Darude eli Ville Virtanen esitti surunvalittelunsa Twitterissä.

Bergling oli yksi 2010-luvun menestyneimpiä edm-artisteja. Hän teki yhteistyötä maailmanluokan tähtien, kuten Madonnan, Coldplayn, Wycleaf Jeanin ja Robbie Williamsin kanssa.

Viime vuosina Bergling joutui perumaan useita keikkojaan vakavien mielenterveysongelmien vuoksi. Vuonna 2016 Bergling ilmoitti lopettavansa keikkailun, mutta jatkavansa musiikin tekemistä.

Tilaajille
Mika Myllyaho kouluttautui ensin autonasentajaksi. Oma ala, teatteri, löytyi vasta mutkien kautta. ”Olin kuin uskoon tullut, jokin iso ovi aukesi edessäni.” Kuva: Juha Salminen
Mika Myllyaho kouluttautui ensin autonasentajaksi. Oma ala, teatteri, löytyi vasta mutkien kautta. ”Olin kuin uskoon tullut, jokin iso ovi aukesi edessäni.” Kuva: Juha Salminen

Ohjaaja Mika Myllyaho kärsi nuorena paniikkihäiriöstä, mutta oppi elämään sen kanssa, kun oma ala löytyi. – Muistan miten helpottavaa oli saada diagnoosi ja tulla viimein ymmärretyksi.

Ohjaaja ja Kansallisteatterin johtaja Mika Mylly­aho, 51, ei meinaa mahtua teatterinsa pienimmän näyttämön, Omapohjan, katsomopenkkiin. Pitkät koivet näyttävät jatkuvan kolmosriviltä aina seuraavan rivin yli ensimmäisille tuoleille asti,...