Pian vuoden vanhan tyttövauvan isä, kansanedustaja Jani Toivola vietti harvinaista vapaailtaa Svenska Teaternin  Mamma Mia! -uutuusmusikaalin ensi-illassa. Esitys perustuu Abban huippusuosittuihin lauluihin. Kuva: Ari K. Ojala
Pian vuoden vanhan tyttövauvan isä, kansanedustaja Jani Toivola vietti harvinaista vapaailtaa Svenska Teaternin Mamma Mia! -uutuusmusikaalin ensi-illassa. Esitys perustuu Abban huippusuosittuihin lauluihin. Kuva: Ari K. Ojala

Kansanedustaja Jani Toivola palasi töihin yhdeksän kuukauden isyyslomaltaan, kun eduskunnan syysistuntokausi alkoi. Janin vuoden ikäistä tytärtä hoitaa yksityishoitaja.

Kansanedustaja Jani Toivola palasi töihin isyyslomaltaan, kun eduskunnan syyskausi käynnistyi kolme viikkoa sitten. Hän ehti olla kotona yhdeksän kuukautta.

Pian vuoden ikäisen tyttövauvan isä kertoo, että työkiireiden alkamisen myötä perheen arki muuttui.

– Työn ja vanhemmuuden yhdistämisessä on haasteensa. Huomaan, että olen tullut tehokkaammaksi ajankäytön kanssa. Teen työt ja lähden kotiin, kaikki ylimääräinen on karsiutunut pois. Haluan, että ehdin olla riittävästi lapsen kanssa, hän kertoi Svenska Teaternin uutuusmusikaalin Mamma Mia! ensi-illassa.

Sujuvan arjen turvaamiseksi Jani on palkannut tyttärelleen yksityishoitajan.

– Minulla on nyt harvinainen vapaailta, olen odottanut tätä koko viikon. En ole myöhään liikkeellä, vaan menen esityksen jälkeen kiltisti kotiin. Lapsi herää taas aikaisin aamulla, hän jutteli.

Jani kuvaili helmikuussa Me Naisten haastattelussa suhdettaan vauvan äitiin vanhemmuuskumppanuudeksi.

– Emme ole parisuhteessa, mutta olemme molemmat halunneet lapsen. Meillä se menee niin päin, että äiti on etävanhempi ja isä lähivanhempi.

Ennen lopullista päätöstä Jani ja lapsen äiti kävivät pitkiä keskusteluja tulevista pelisäännöistä, arvoistaan ja asenteistaan. Janin mukaan yhteyttä äitiin pidetään säännöllisesti.

– Iso unelmani on käynyt toteen. Olen tosi onnellinen ja samaan aikaan tosi äärirajoilla, niin kuin jokainen tuore vanhempi. Vanhemmuus on elämän tärkein tehtävä ja jatkuvaa tasapainoilua, hän kuvaili tuntojaan Me Naisille keväällä.

Lue myös:

Tuore isä Jani Toivola: "Olen onnellinen ja äärirajoilla"

Jenni Parikka on tehnyt pitkään töitä vaikeasta kokemuksesta toipumiseen ja haluaa muistuttaa, että elämä voi olla taas onnellista. 

Narsistit ovat hyviä manipuloimaan. Heille on tyypillistä, että he ottavat yhden piirteistäsi ja paisuttelevat sitä. Jos esimerkiksi pidät puolesi, narsisti saattaa sanoa, että olet hankala ihminen eikä sinun kanssasi pysty keskustelemaan. Lopulta alat uskoa narsistin valheisiin. Valheet vaikuttavat minäkuvaasi ja voivat olla vahingollisia koko loppuelämän ajan.

Näin Jenni Parikka kuvailee narsisteja.

Hän eli parisuhteessa yhden kanssa ja on muutaman vuoden ajan tehnyt aktiivisesti työtä kokemuksesta toipumisen eteen. Samalla hän on auttanut muita. Hän on kirjoittanut kirjan Voima Narsistin kohdanneelle (Books on Demand). Parikan pääsanoma naristin kohdanneille on, että elämä voi olla taas kevyttä ja onnellista. 

– Kova työ siinä on, mutta se on mahdollista, hän kannustaa muita saman kohtalon kokeneita. 

Avun hakeminen on vahvuutta

Parikan mukaan apua on saatavilla. 

– Minusta tuntuu, kuin seisoisin jättiläisten olkapäillä, hän kuvailee kiitollisuuttaan kaikkeen saamaansa apuun. 

Narsismin uhreille hän antaisi seuraavat kaksi ohjetta:

  1. Poista hänet elämästäsi heti. Jos täysi blokki ei ole mahdollista, välttele hänen seuraansa niin pitkälle kuin mahdollista. 
  2. Toipuminen on prosessi, josta ei selviä yksin. Hae apua. Apua on saatavilla ja sen hakeminen on valtavaa vahvuutta. 


Mistä narsistin tunnistaa? 

Parikan mukaan topimusprosessista tekee hankalan se, ettei narsismia ole helppo tunnistaa. On olemassa narsistisia ihmisiä, jotka ovat itsekkäitä ja manipuloivia. On myös heitä, joilla on narsistinen persoonallisuushäiriö. 

”Kun narsismia lorahtaa liikaa, se on todella sairasta.”

– Meissä kaikissa on narsistisia piirteitä. Terveeseen itsetuntoon tarvitsee hitusen narsismia, mutta jos sitä lorahtaa liikaa, se on todella sairasta, Parikka kuvailee. 

Lisäksi Parikka mainitsee, että narsistit ovat sosiaalisesti taitavia ihmisiä. He valitsevat uhrikseen helposti alistuvia ihmisiä. Sen lisäksi heillä on oma "hovinsa", joka pitää heitä mahtavina ihmisinä. Narsisti on lähipiirilleen niin mukava, ettei kukaan heistä tahdo uskoa hänen sairastavan narsismia. 

Narsistit näyttävät todella itsevarmoilta ja hyväsydämisiltä ihmisiltä, mutta todellisuudessa heillä on huono itsetunto. Narsismi on heille suojaviitta, he tarvitsevat muiden alas polkemista oman itsetuntonsa nostamiseen. 

– Itselläni meni eron jälkeen pari vuotta, ennen kuin ymmärsin sattuman kautta, ettei rakastamani ihminen ollut sitä, mitä oli esittänyt, Parikka kertoo. 

Tietoinen läsnäolo auttaa vanhojen muistojen käsittelyssä

Vaikka Parikka on työstänyt toipumistaan aktiivisesti jo usean vuoden ajan, haavat eivät ole poistuneet kokonaan. 

– Narsistin kohtaaminen on jotain todella musertavaa, eikä sitä kokemusta saa ikinä pois itsestään. Haava paranee ja välillä se pulpahtelee pintaan, Parikka kertoo. 

Välillä jotkut pienet asiat saattavat muistuttaa vanhoista kokemuksista. Myös keho saattaa reagoida muistoihin voimakkaasti. Tietoinen läsnäolo auttaa tällaisissa tilanteissa. 

– Jos jokin muistuttaa minua entisestä, tunteet tulevat pintaan. Silloin minun täytyy tajuta, että nuo asiat eivät ole todellisuutta, vaan menneisyyttä. Minun täytyy tehdä valinta lähdenkö mukaan vai en, Parikka kuvailee vaikeiden tilanteiden hallintaa. 

Tärkeää on myös antaa kipeiden tunteiden tulla pintaan ja tuntua. 

– Anna tunteiden tulla. Ne kyllä menettävät tehoaan heti, kun vain pääsevät esiin. Nousevat muistot voivat olla todella voimakkaita ja niiden käsittelemiseen voi tarvita myös ammattilaisen apua hän neuvoo.

Fatbardhe Hetemaj on tehnyt uraa politiikassa. Hän naurahtaa, että on sisarusnelikon ainoa naimaton. – Toisella veljellä ja siskollani on lapsia. Olen heille se hullu täti.

Fatbardhe Hetemaj, 32, odottaa viikonlopun Maailma kylässä -festivaalia, jolloin hänen perheestään kertova Kotimaa Kosovo-Suomi –dokumentti saa ensi-iltansa.

Dokumenttia tehtiin puolitoista vuotta ja se nosti naiselle pintaan monia muistoja. Hetemaj´n neljän sisaruksen vanhemmat saapuivat Kosovosta Suomeen vuonna 1992, jolloin Fatbardhe oli 7-vuotias.

– Ehkä arkielämässä oli pelon jälkeen vaikeinta tasapainoilla kahden kulttuurin välillä. Meidän kulttuurissa olin tottunut koskettamaan ihmisiä. Täällä on tietty etäisyys.

”Ala-asteella ihmettelin, kun kysyttiin, voit sä olla? Sanoin tietysti kaikille, että voin.”

– Ala-asteella ihmettelin myös, kun kysyttiin, voit sä olla? Sanoin tietysti kaikille, että voin ja sitten minulle suututtiin, kun olin luvannut niin monelle. En ymmärtänyt yhtään, että pitäisi olla vain yhden kanssa kerralla, vaan otin kaikki siipieni suojaan. Olen aina ollut tällainen paljon puhuva, Fatbardhe kertoi eilen Mummotunnelin kesän VIP-avajaisissa.

Hetemaj'n sisarusnelikko on kuuluisa saavutuksistaan. Molemmat veljet pelaavat ammatikseen jalkapalloa, Perparim Italiassa ja Mehmet Seinäjoella. Fatbardhe on tehnyt uraa politiikassa. Hän naurahtaa, että on sisarusnelikon ainoa naimaton.

– Toisella veljellä ja siskollani on lapsia. Olen heille se hullu täti. Olemme yhä tosi läheisiä.

Fatbardhe viettää itse sinkkukesää.

– Kaikki väittävät, että minulla on kumppanin suhteen kovat kriteerit. Minun pitää tuntea, että kyseessä on minun ihminen ja toki kumppanin pitää miellyttää myös silmää. 

– Haluan kuitenkin painottaa, että elämäni on hyvää näinkin. Olen huomannut, että lapsettomia suojellaan, eikä heiltä kysellä henkilökohtaisia kysymyksiä, mutta sinkuilta udellaan tosi henkilökohtaisesti, että miksi miestä ei ole löytynyt. Se ärsyttää joskus.

Kotimaa Kosovo-Suomi, TV1 ma 28.5