”Teen nykyäänkin paljon töitä, mutta en enää jatkuvasti liikaa. Maalaan vähän isommalla pensselillä”, Maarit Feldt-Ranta sanoo. Kuva: Liisa Valonen
”Teen nykyäänkin paljon töitä, mutta en enää jatkuvasti liikaa. Maalaan vähän isommalla pensselillä”, Maarit Feldt-Ranta sanoo. Kuva: Liisa Valonen

Sairastuminen sai kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan löytämään elämän tarkoituksen. Sen jälkeen hän alkoi tehdä tietoisia valintoja löytääkseen onnen.

Eloisasta naisesta ei näe ulospäin, että hän on käynyt läpi kaksi kertaa rankat syöpähoidot. Sairaus on kuitenkin yksi syy, miksi kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, 48, on löytänyt elämän merkityksen ja saavuttanut sen.

– Sairaskin voi elää hyvää elämää. Se on ihanan lohdullista. Viallisilla ja rikkinäisillä ihmisillä on siihen yhtä lailla oikeus ja mahdollisuus.

Maaritille onnen tuovat perhe, työ, ihan tavalliset arjen nautinnot sekä elämänrakkaus, tv-toimittaja Vesa Kallionpää. Kaikki, mikä on merkityksellistä.

– Olen etuoikeutettu, että olen saanut oivaltaa jo nelikymppisenä, mikä on tärkeää. Elämän tarkoitus on olla onnellinen.

Jokaisen päivän merkitys

Mahasyöpä iski 41-vuotiaaseen perheenäitiin seitsemän vuotta sitten aivan yllättäen. Kahdeksan kuukautta hän toipui ja parani. Sinä aikana Maarit muuttui, sillä hänellä oli aikaa maata ja miettiä.

Maarit ymmärsi, että elämän tarkoituksen saavuttaakseen hänen on tehtävä tietoisia valintoja onnensa eteen. Hän erosi, sillä silloinen avioliitto ei tuntunut enää omalta.

”En halua elää sitku- tai mutku-elämää. Sitähän kaikki aina katuvat.”

– Olen itse aktiivisesti muuttanut käyttäytymistäni ja teen enää asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi. Vanhaan kaavaan olisi helppo sujahtaa, mutten halua elää sitku- tai mutku-elämää. Sitähän kaikki aina katuvat.

– On huikeaa, että nykyään jokainen päivä tuntuu merkitykselliseltä, vaikkei mitään ihmeellistä tapahtuisikaan.

Kun Maarit oli ottanut ensimmäisen askeleen kohti omaa onnea, iski rakkaus toimittaja Kallionpäähän.

– Ilman sairastumistani en ehkä olisi uskaltanut suoda itselleni tällaista ja hypätä rakkauteen.

Samoihin aikoihin syöpä uusiutui. Se oli vaikea paikka, mutta Maarit toipui jälleen töihin.

Sairauden jälkeen myös muiden ihmisten suhtautuminen Maaritiin on muuttunut. Hänelle suodaan enemmän onnea.

– Minun annetaan esimerkiksi hehkuttaa rakkauttani julkisesti. Jos en olisi ollut niin sairas, moni ajattelisi, että toi on ihan kilahtanut, Maarit nauraa.

Lue koko haastattelu Me Naisten numerosta 20/2016!

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla