Jutan äiti ja isoäiti vetäytyivät aina puoleksi vuodeksi saareen itsekseen. ”Ehkä se on minunkin tulevaisuuteni, erakoidun lopullisesti talooni”, Jutta nauraa. Kuva Jouni Harala.
Jutan äiti ja isoäiti vetäytyivät aina puoleksi vuodeksi saareen itsekseen. ”Ehkä se on minunkin tulevaisuuteni, erakoidun lopullisesti talooni”, Jutta nauraa. Kuva Jouni Harala.

Fitness-yrittäjä Jutta Gustafsberg haluaa ravistella perinteisiä käsityksiä.  – Miksi vauraus ja henkisyys olisivat toisensa kumoavia ominaisuuksia? Onhan dalai-lamallakin Rolex, Jutta sanoo.

Pirkkalassa Jutta Gustafsbergin, 43, kodin etupiha kuhisee miehiä. Useimmilla on haalarit ja kuulosuojaimet, yksi heiluu lapion kanssa, toinen traktorin puikoissa.

Emännän viininpunainen BMW on pysäköity kauemmas kadunvarteen, sillä maalämpöasennuksen ajaksi parkkialue on myllätty ylösalaisin. Ulko-oven pielessä buddhapatsas tärisee samaan tahtiin poran jytinän kanssa.

Kontrasti on melkoinen, kun astuu työmaalta sisälle taloon. Metakka jää ulos, kaikki on vaaleaa ja kuulasta, ja talossa soi pehmeä musiikki.

Valko-hopeinen sisustus on Jutan suunnittelema ja sisustussuunnittelijaystävän täydentämä. Miehen kädenjälki näkyy vain pohjakerroksessa, Max-pojan, 13, valtakunnassa. Jutta on pyörittänyt huushollia yksin alkuvuodesta lähtien, kun viisivuotinen suhde hänen kihlattunsa Ari Kokkosen kanssa päättyi.

”Luonnonvesillä on minuun rauhoittava vaikutus.”

Ei tarvitse istua kuin pieni hetki Jutan lempipaikalla keittiön saarekepöydän ääressä ja katsoa kaunista järvimaisemaa, kun jo syke laskee. Syksyn edetessä Jutta nostaa pöydänkulmalle kirkasvalolampun.

– Nautin maisemasta joka ikinen päivä. Istun tässä ja katselen vain, hän sanoo.

Järvimaisemissa Jutta on asunut melkein aina. Edellisessä talossa sitä sai vähän kuikuilla, mutta täällä hiekkaranta on muutaman askeleen päässä keittiöstä.

– Luonnonvesillä on minuun rauhoittava vaikutus. Ne myös muistuttavat luonnon valtavista voimista ja siitä, miten pieni osa universumia me ihmiset ongelminemme olemmekaan.

Yksinolon aika

Viime viikkoina Jutalla on ollut totuttua enemmän aikaa istuksia suosikkimaisemissaan. Kuntoiluohjelmia sinkuille, hääpareille ja ylipainoisille hän ehti tehdä kuuden kauden ja kuudenkymmenen jakson verran. Bull vs. Vertti pyörii vielä televisiossa, ja sen tuliainen, tiukaksi treenattu sixpack, näkyy Jutalla edelleen.

– Olen yhä samassa kunnossa kuin kuvausten aikaan kesällä. Olen pirun tyytyväinen siihen, miltä näytän ja miltä minusta tuntuu.

”Tänä vuonna olen oppinut olemaan yksin.”

43-vuotiaana Jutta on ensimmäistä kertaa aikuiselämässään yksin. Hän on myös huomannut nauttivansa yksinolosta.

– Aiemmin hyppäsin aina hirveällä vauhdilla suhteesta seuraavaan. Elämässä on erilaisia jaksoja, ja tänä vuonna olen oppinut olemaan yksin. En välttämättä ole loppuelämääni yksin, mutta juuri nyt nautin siitä.

Jutasta on ollut voimauttavaa huomata pärjäävänsä itsekseen.

– Minun ei tarvitse ripustautua toiseen ihmiseen enkä tarvitse palvontaa tai huomiota. Sehän tässä niin siistiä onkin: en varsinaisesti tarvitse ketään. Jos joskus aloitan uuden suhteen, se voi alkaa eri pohjalta nyt, kun minulla on tämä kokemus itsenäisyydestä.

Ero, oikea ratkaisu

Ensimmäisestä avioliitostaan Jutta jäi leskeksi vain 30-vuotiaana. Omaan kotirantaan hukkunut Petteri Jussila oli kookas ja karismaattinen liikemies, joka jätti Jutan elämään kokoisensa jäljen. Vaikka Petterin kuolemasta on jo 12 vuotta, hän vilahtaa Jutan puheissa usein.

Jutta ei silti allekirjoita ajatusta, että leskeys olisi varjostanut hänen myöhempiä parisuhteitaan, avioliittoaan Harri Gustafsbergin tai avoliittoa Ari Kokkosen kanssa.

– Ihastun hyvällä itsetunnolla varustettuihin miehiin. Sellaisiin, jotka ajattelevat, että on mahtavaa, kun olen saanut kokea paljon. En voisi ihastua mieheen, joka kokisi menneisyyteni uhkaksi itselleen, Jutta kertoo.

– Sen puolison kuolema kuitenkin opetti, ettei mitään voi pitää itsestäänselvänä tai suunnitella ikuiseksi. Minähän lähdin kauppareissulle ja palatessani kotiin olinkin yhtäkkiä leski. Oivalsin rankimman kautta, että koskaan ei voi tietää.

”Suhteen ei tarvitse kestää koko elämää.”

Oivallus on näkynyt sekä Jutan myöhemmissä parisuhteissa että ajattelussa ihmissuhteista ja elämästä. Hän ei halua jumiutua kiveen hakattuihin suunnitelmiin.

– En voi tietää, kuinka kauan ihmissuhde kestää. Siksi keskityn elämään juuri sitä hetkeä, kun kaikki on hyvin. Ja kun tulee tunne, että juttu on loppuun käsitelty, hyväksyn sen, että on aika kääntää uusi sivu. Suhteen ei tarvitse kestää koko elämää, Jutta sanoo.

– Ero ei ole aina vain paha juttu. Uskon erojeni olleen oikeita ratkaisuja, eihän minulla muuten voisi olla näin hyvä olo nyt itsekseni.

Hyvät välit, mahtavat eksät

Jokainen parisuhde on opettanut Jutalle valtavasti. Hän kertoo oppineensa sitä, mitä toiselta haluaisi ja sen, että vain omaa suhtautumistaan asioihin voi muuttaa.

– Olen luotettava ja avoin kumppani. Olen huomannut, etten halua elää suhteessa, jossa kummankaan tekemisiä rajoitetaan. Olen luopunut ajatuksesta, että toisen voi omistaa enkä halua, että toinen yrittää omistaa minut, Jutta pohtii.

– Puolisoni ovat olleet tosi erilaisia mutta mahtavia tyyppejä. Yhdestäkään suhteesta ei ole jäänyt vihaa tai katkeruutta mielen päälle, enkä ole huonoissa väleissä kenenkään kanssa.

Seuraavalle suhteelle menneisyyttä suurempi haaste on Jutan nykyinen elämäntilanne: määrätietoisella, menestyvällä naisella on oma tahto ja vahva käsitys siitä, millaista elämää hän haluaa viettää. Siihen kuuluvat omat läheiset, omat tärkeät jutut ja omaa aikaa.

– Miehelle ei ole simppeli juttu tulla elämääni. Minulla on tiivis perhe- ja ystäväpiiri ja monta tärkeää miestä, jotka uuden kumppanin on aina hyväksyttävä osaksi pakettiani. Onnenonkijat haistan jo kaukaa, eikä minuun voi tehdä vaikutusta laittamalla viestiä, että oletpa kuuman näköinen.

Juttaa ei liioin hurmata vallalla ja rahalla, sillä hänen oma pakkansa on jo kunnossa.

– Paljon tärkeämpää on löytää henkinen yhteys, vaikka en mitään turbaanimietiskelijää etsikään, Jutta naurahtaa.

Korvienvälihommia

Henkisyyteen Jutta panostaa työssäänkin. Luennoidessaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista Jutta kokee olevansa osaamisensa ytimessä. Korvienvälihommiin kuuluvat myös Mielen päällä -retriitit, joita Jutta järjestää kerran kuussa. Työkaverit FitFarmilla kutsuvat niitä vitsaillen Jutan harrastukseksi.

– Eihän kaikkea työtä tarvitse tehdä rahan kiilto silmissä, eikä kaikkea palkkaa voi mitata rahassa. Luotan siihen, että heistä, jotka tekevät suurella sydämellä, pidetään kyllä huolta.

Korvienvälihommat saavat jatkoa Jutan kolmannessa kirjassa, jota hän parhaillaan työstää meedio Harriet Piekkolan kanssa. Opuksessa Jutta kertoo omasta tavastaan käyttää henkisyyttä arjessa.

Jutta oli tuntenut kiinnostusta henkimaailman asioihin jo nuorena, mutta ensimmäiseen meedioistuntoonsa hän hakeutui jäätyään leskeksi. Vastaanotolla meedio välittää henkimaailmasta tulevia viestejä.

– Minä sain siitä lohtua ja vahvistuksen, että kuoleman jälkeistä elämää on olemassa.

”Kirjani ärsyttää yhtä paljon kuin sixpackini.”

Jutta tietää, että puhuessaan kuolleilta tulleista viesteistä ja henkimaailman välittämistä värähtelyistä lähellä väijyy välitön hörhöleiman riski.

– Sehän on satavarmaa, että osa tuomitsee minut hurumummoksi ja kirjani ärsyttää heitä yhtä paljon kuin sixpackini. Loput kuitenkin tietävät, etten ole mikään heinähattu ja sanomisiani kuunnellaan.

– Tärkeintä on, että jokainen saa ajatella niin kuin tahtoo. En tuputa tai julista, eikä tämä ole mitään uskontoa. Ajattelen, että parhaita tapojani auttaa on avata ihmisille ovia heidän omassa elämässään.

Jutta sanoo tuntevansa henkimaailman läsnäolon kaikkialla, ei vain meedion luona tai tuntikausien meditointiharjoituksissa.

– Tunnen, että minua autetaan ja tuetaan tuolta jostain. Lähelleni tuodaan oikeat ihmiset, tai osun oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Olen oppinut kuuntelemaan omaa intuitiotani: mitä sydän ensimmäiseksi sanoo, on oikea vastaus.

Dalai-laman Rolex

Kun Jutta viimeksi makasi aurinkoisella kalliolla retriitissään tekemättä mitään, joutilas hetki tuntui parhaalta aikoihin. Tänä syksynä hän vietti yön luonnossa tähtitaivaan alla.

– Vielä vuosi sitten olisin sanonut, että ei käy, siellähän olisi käpyjä ja risuja selän alla. Silloin onnistunut lomamatka tarkoitti viiden tähden kohdetta, jossa pokkuroidaan ja palvellaan viimeisen päälle. Nyt löydän hyvän olon tunteen yksinkertaisemmistakin jutuista. Useimmin se löytyy oman pään sisältä.

Jutta tunteekin olevansa ison muutoksen äärellä. Hän on siirtänyt yrityksensä arjen vetovastuun palkatuille johtajille, ja hänen oma panoksensa näkyy ideoinnissa, markkinoinnissa sekä asiakkaiden motivointityössä. Muutokset arjessa ovat raivanneet mieleen lisää tilaa.

– Elämäni on ollut pitkään hektistä, mutta nyt hiljaisuus ja henkistyminen ovat ottaneet enemmän sijaa.

Muutosta Jutta kuvailee kamppailuksi egonsa kanssa.

– Raha, julkisuus ja ulkonäkö kuuluvat edelleen elämääni, enkä koskaan halua olla täysin ilman niitä, egoton. Niiden merkitys on kuitenkin pienentynyt ja muuttunut, ja ehkä jonain päivänä haluan kokonaan jättää julkisuuden.

Samalla Jutta haluaa ravistella perinteistä käsitystä, että vauraus ja kovasydämisyys kulkisivat käsikkäin, tai että henkisistä arvoista kiinnostunut voi olla uskottava vain luopuessaan maallisesta omaisuudestaan.

”Täysin paskoja päiviä minulla ei ole koskaan.”

– Miksi vauraus ja henkisyys olisivat toisensa kumoavia ominaisuuksia? Tiesitkö, että dalai-lamallakin on Rolex?

Jutta on kiinnostunut ihmismielestä ja opiskellut mind coachiksi, henkiseksi valmentajaksi. Omassa arjessa taidot näkyvät niin, että Jutta saa vaihdettua känkkäränkkähetkistä nopeasti toiseen mielentilaan. Hän on vakuuttunut, että mieltä voi harjoittaa kuten lihaksiakin.

– Täysin paskoja päiviä minulla ei ole koskaan, Jutta sanoo.

– Harva valaistuu yhdestä iskusta, mutta mieltäkin voi harjoittaa. Se vain vaatii vielä enemmän pitkäpiimäistä treeniä kuin kropan muokkaaminen.

Jutta Gustafsberg

  • Fitnessvalmentaja ja body fitnessin Suomen mestari syntyi Virroilla vuonna 1973.
  • Asuu Tampereen Pirkkalassa poikansa Maxin, 13, kanssa.
  • Fitfarm-hyvinvointiyrityksen toinen perustaja.
  • Tuttu mm. tv-ohjelmistaan Jutta ja puolen vuoden superdieetit sekä Jutta ja huikeat häädieetit.
  • Kirjoittaa kolmatta kirjaansa, ensi vuonna ilmestyvää Mielen päällä. Se käsittelee henkimaailman vaikutusta.

Brittihovissa on hämmentävä kihlajaissuma. Erikoisesta hääeleganssistaan parhaiten tunnettu prinsessa Eugenie avioituu Jack Brooksbankin kanssa loppuvuodesta, mutta ihaninta tässä uutisessa on kosintatapa. Se oli kuin elokuvista.

Prinssi Andrew'n ja tämän entisen kohuvaimon Sarah Fergusonin nuorempi tytär prinsessa Eugenie, 27, astelee pian kohti alttaria.

Hovi tiedotti eilen, että Eugenie ja yökerhonomistaja Jack Brooksbank, 29, ovat sinetöineen seitsemän vuoden suhteensa.

Nuoripari meni kihloihin aiemmin tässä kuussa vieraillessaan Nicaraguassa. 

BBC:n haastattelussa kaksikko paljastaa, että kosinta oli juuri prinsessalle sopiva, siis vähintäänkin täydellinen.

Herra Brooksbank oli polvistunut kosimaan rakastettuaan tulivuori (!) taustanaan. Juuri ennen kosintaa kaksikko oli katsellut järvelle ja ihastellut sen ylle lankeavaa auringonlaskua.

– Järvi oli niin kaunis. Ja se auringonlaskun kajo oli erilainen kuin mikään ennen näkemäni. Olin juuri sanonut ääneen, että tämä on uskomattoman hieno hetki. Ja sitten hän täysin yllättäen kosi! Se oli täydellistä, prinsessa Eugenie kertoi BBC:n haastattelussa. 

Täydellinen kosinta viimeisteltiin täydellisellä sormuksella, jossa komeilee punertava Padparadscha-safiiri timanttiryppään keskellä. Häät pidetään loppuvuodesta, jolloin prinssi Harryn ja Meghan Marklen keväthäistä on ehtinyt kulua jo tovi.

No, prinsessa Eugenie ansaitsee onnensa. Edellisen kerran, kun hän nousi laajemman yleisön tietoisuuteen vuonna 2011, tilanne oli vähemmän mairitteleva.

Prinssi Williamin ja Katen häissä prinssin serkkujen Beatricen ja Eugenien vitsailtiin näyttävän aivan Tuhkimon pahoilta sisarpuolilta Anastasialta ja Drusellalta. 

Onneksi näissä 2000-luvun moderneissa prinsessasaduissa myös pahat sisarpuolet löytävät onnen!

Prinsessa Beatricen ja hänen siskonsa prinsessa Eugenien kuninkaallinen häätyyli herätti hilpeyttä vuonna 2011. Kuva: MV Photos
Prinsessa Beatricen ja hänen siskonsa prinsessa Eugenien kuninkaallinen häätyyli herätti hilpeyttä vuonna 2011. Kuva: MV Photos

Toni Wirtanen kertoo tällä viikolla tv:ssä syyttävänsä vaimonsa masennuksesta musabisnestä. ”Se on saakelin mylly, joka jauhaa ihmisen päreiksi.”

Apulanta-yhtyeen keulakuva Toni Wirtanen, 42, ja hänen muusikkovaimonsa Jannika B, 32, nähdään tämän viikon torstaina Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa.

Jaksossa Maria Veitola vierailee Tonin ja Jannikan kesämökillä Lahden kupeessa, Hollolassa. Pariskunta keskustelee Marian kanssa rakkaudestaan, perhe-elämästään ja kamppailuistaan mielenterveyden kanssa. Kumpikin pariskunnasta on puhunut avoimesti sairastaneensa masennusta.

Toni kertoo Marialle elämänsä vaikeimmaksi paikaksi sen, kun vuonna 2003 alkoi kärsiä paniikkihäiriöstä ja ahdistuksesta.

– Silloin kun meni järki, niin se oli kyllä aika paha. Siinä oli elämässä vähän kaikenlaista ja sitten tuli paniikkihäiriöshow’t ja ahdistuskysymys siihen perään, Toni sanoo.

– Se veti todella synkkyyteen. Se oli pahinta.

Tonin mukaan mielenterveyden kanssa painiskelu on musiikkialalla yleistä.

”Silloin kun meni järki, niin se oli kyllä aika paha.”

– Meidän alalla ei ole ketään, joka vetäisi ilman nappeja ja terapiaa, mikä on hyvin hämmentävää.

Myöhemmin Marian yökyläilyn aikana pariskunta kertoo myös Jannikan uupumuksesta ja masennuksesta, johon hän sairastui pari vuotta sitten. Jannikan mukaan hänen tilanteensa johtui monesta tekijästä. Yksi syistä oli se, että hän on painanut töitä 15-vuotiaasta saakka ilman kesälomia: kiireinen elämä ajoi siihen, ettei Jannika ehtinyt käsitellä vaikeuksiaan.

Toni toteaa, että hänen mielestään yksi syy Jannikan sairastumiseen löytyy musabisneksestä:

– Mä syytän tätä hiton musabisnestä. Se on saakelin mylly, joka jauhaa ihmisen päreiksi. Jannika on tehnyt aina helvetisti töitä ja uskonut siihen, että mitä enemmän tekee, niin se myös palkitaan. Mutta musa-ala ei toimi niin.

Rakkaus otti aikansa

Jannika ja Toni tapasivat ensimmäisen kerran vuonna 2011, kun Jannika lähestyi Tonia saadakseen apua artistinuralleen. Jannikan mukaan heidän ensimmäinen tapaaminen ei ollut erityisen innostava.

– Täytyy sanoa, etten ollut koskaan tavannut yhtä negatiivista ihmistä. Toni sanoi, että älä jätä työtäsi, älä tule alalle, tämä on perseala, Jannika kertoo.

Rakkaus ei syttynyt Jannikan mukaan todellakaan ensisilmäyksellä. Pariskunta tapasi kuitenkin uudelleen ja uudelleen yhteisten tuttujen kautta, ja lopulta se oli menoa.

”En ollut koskaan tavannut yhtä negatiivista ihmistä kuin Toni.”

– En tiedä miten, mutta tässä sitä ollaan. Olen sanonut kaikille, ettei koskaan kannata ensimmäisen hetken perusteella tehdä päätelmää ihmisestä. Rakastan tuota miestä joka päivä enemmän, Jannika kertoo.

Haastattelimme Jannikaa viime kesänä, kun hän oli toipumisprosessinsa alussa. Lue juttu tästä: