"Pelkäsin, että ilman koulutusta en ole uskottava näyttelijä. Ongelma oli kuitenkin vain pääni sisällä", koomikko Joonas Nordman sanoo. Kuva: Mikko Hannula
"Pelkäsin, että ilman koulutusta en ole uskottava näyttelijä. Ongelma oli kuitenkin vain pääni sisällä", koomikko Joonas Nordman sanoo. Kuva: Mikko Hannula

Putous-tähti Joonas Nordman yritti vuosikaudet läpimurtoa. Lähipiirin kovat odotukset vaikeuttivat asiaa. – Kehuminen muuttui mielessäni paineiksi, Joonas sanoo.

”Et osaa näytellä, kannattaa unohtaa tämä ala.”

Sen palautteen koomikko Joonas Nordman, 30, muistaa hyvin vieläkin. Hän oli tuolloin Tampereen näyttelijäntyön laitoksella pääsykokeiden viimeisessä vaiheessa ja täynnä uskoa itseensä. Ammattiraadin torjunta oli niin kova järkytys, että Joonas lähti kokeista itkien.

– Petyin ja pöyristyin, kun lahjakkuuttani ei nähty. Olin sen verran kokematon, etten osannut käsitellä pettymystäni, Joonas muistelee.

Vuosia myöhemmin, 2015, Joonas voitti Putouksen sketsihahmokilpailun ja paistatteli Matti Pikkuvanhasena keskellä konfettisadetta. Vuonna 2014 häntä, Porin omaa poikaa, on ylistetty torijuhlassa samasta syystä 8 000 ihmisen voimin. Tuolloin Joonas oli voittanut sketsihahmokilpailun ay-aktiivina oravana, porilaisena Salme Pasina.

Parhaillaan televisiossa pyörii Joonaksen käsikirjoittama ja näyttelemä Peli­mies-ohjelma, jossa hän ruotii satiirin keinoin maamme poliitikkoja. Ohjelmalla on ollut parhaimmillaan 480 000 katsojaa, mistä Joonas on iloinen.

– Olen käynyt myös kurkkimassa palautetta Twitteristä, ja se on ollut poikkeuksetta positiivista. Tuntuu tosi hyvältä.

Ohjelmassa Joonas esittää pelimiestä, jonka esikuva on Hjallis Harkimo. Hän haastattelee hahmonaan ajankohtaisia vieraita ja imitoi tunnetuimpia päättäjiä.

– Kun luon hahmoa olemassa olevasta esikuvasta, katson häntä ensin kaukaa, ikään kuin tutkisin taulua. Sen jälkeen alan kiinnittää huomiota yksityiskohtiin ja hioa maneereja peilin edessä.

”Menestyksen saavuttaminen on ollut minulle kivulias matka.”

Joonaksesta onkin parissa vuodessa tullut koko kansalle tuttu, täystyöllistetty koomikko. Aina näin ei ole ollut.

– Menestyksen saavuttaminen on ollut minulle kivulias matka. On kuluttavaa olla sitkeä ja tavoitella vuodesta toiseen läpimurtoa. Olisipa joku voinut näyttää minulle viisi vuotta sitten, että se onnistuu. Olisin varmaan ollut nämä vuodet onnellisempi, Joonas pohtii.

– Herkkänä ihmisenä olen ottanut pettymykset vastaan hirveän raskaasti. Vaikka kaikki on nyt hyvin, mietin välillä edelleen vaikeita hetkiäni. Tiedostan, ettei tämä ole ikuista, vaan kaikki hyvä voi kadota yhdessä yössä.

Porilainen lupaus

Lapsena Joonas ei epäillyt kykyjään. Porissa kasvanut poika imitoi jatkuvasti opettajiaan, sukulaisiaan ja ystäviään. Hän tykkäsi tarkkailla aikuisia ja luonnehtii silloista itseään pikkuvanhaksi.

– Olen luontaisesti sellainen, että muutan puhetyyliäni ja olemustani muiden kaltaiseksi.

Teatteria Joonas on harrastanut lapsesta asti. Pienellä paikkakunnalla oli helppo erottua joukosta.

Joonaksen isä on diplomi-insinööri ja äiti optikko. Joonas on kolmesta pojasta vanhin. Perhe on aina kannustanut häntä uskomaan unelmiinsa – ehkä jopa hieman liikaa.

– Vanhempani ja sukulaiseni sanoivat minulle suoraan, että ”kun menet sinne Teatterikorkeakouluun, pääset Kansallisteatteriin ja sieltä Hollywoodiin”. Vaikka he tarkoittivat hyvää, sanavalinnat loivat kovia odotuksia minua kohtaan. Kehuminen muuttui mielessäni paineiksi.

Paineille altisti sekin, että Joonas on lapsesta asti ollut hyvin tunnollinen. Samanlaisia olivat koulukaveritkin.

– Jälkikäteen olemme miettineet kavereiden kanssa, että meille ikään kuin tuputettiin tunnollisuutta. Saimme koko ajan kehuja kiltteydestämme, joten emme koskaan kapinoineet. Heti, kun ysiluokka oli ohi, kaljat sihahtivat auki ja röökit ilmestyivät huuleen.

Joonas Nordman voitti Putouksen sketsihahmokilpailun kahdesti. Tässä hän riemuitsee voitosta Matti Pikkuvanhasena. Kuva: Sanoma-arkisto
Joonas Nordman voitti Putouksen sketsihahmokilpailun kahdesti. Tässä hän riemuitsee voitosta Matti Pikkuvanhasena. Kuva: Sanoma-arkisto

Lukioksi valikoitui ilmaisutaidon lukio Tampereella, joten Joonas muutti kotoa pois hyvin nuorena. Hän asui kämppiksen kanssa, opetteli rahankäyttöä ja eli pussinuudeleilla ja maksalaatikolla.

– En ollut erityisen pahis. Kerran vetäisin bileissä niin kovat kännit, että seuraavan kerran koskin alkoholiin vasta täysi-ikäisenä.

Jo tuolloin Joonas oli kiinnostunut politiikasta. Teini-Joonas kulki Che Guevara -paita päällään ja uskoi, että kaikkien tulisi saada saman verran rahaa. Sitten hän alkoi tienata itse.

– Palkkakuittia katsoessani mietin, miksi maksan näin paljon veroja, ihan epäreilua. Poliittisesti olenkin heilahdellut vasemmalta oikealle. Konservatiivi–liberaali-akselilla olen silti selkeästi liberaali.

Tarpeellinen harhapolku

Lukion jälkeen Joonas haki opiskelemaan sekä Helsingin Teatterikorkeakouluun että Tampereen näyttelijäntyön laitokselle. Joonas pyrki niihin kahtena vuonna, mutta tultuaan torjutuksi häneltä paloi pinna.

– Kärsivällisyyteni loppui ja päätin suutuspäissäni unohtaa koko alan.

Hetken mielijohteesta Joonas päätti hakea kesätoimittajan pestiä Iltalehdestä. Se tärppäsi. Joonas teki töitä raivokkaasti ja yleni pian uutispäälliköksi.

Politiikka kulki tuolloinkin mukana. Joonas muistelee artikkelia, jonka teki keskustan puheenjohtajaksi juuri valitusta Mari Kiviniemestä. Jutun pääkuvassa Kiviniemi oli kuvattu takaapäin ja siihen oli yhdistetty otsikko Marin toinen puoli.

Nousi iso kohu. Jopa silloinen tasa-arvoministeri Stefan Wallin kommentoi aihetta.

– Vilpitön tarkoitukseni oli tehdä Kiviniemestä hyvä juttu. En tajunnut edes jutun taittovaiheessa, että sitä tulkitaan noin. Mukana oli sitä paitsi naispuolinen esimies valitsemassa kuvaa ja otsikkoa.

”Jotkut julkkikset marisevat otsikoista. Itse ajattelen, että turha itkeä, jos on haastatteluun suostunut.”

Joonas kutsuu iltapäivälehtityötä tarpeelliseksi harhapoluksi. Irtiotto antoi perspektiiviä ja opetti nöyryyttä.

– Jotkut julkkikset marisevat siitä, että heidän sanojaan paisutellaan otsikoissa. Itse ajattelen, että turha itkeä, jos on vapaaehtoisesti haastatteluun suostunut. Eivät toimittajat kommentteja väkisin revi.

Uskottavuushuolia

Toimittajantyön ohellakin Joonaksen hinku hauskuuttaa ja esiintyä säilyi. Hän oli aloittanut stand up -keikat 16-vuotiaana. Vuosi 2009 oli käännekohta: Joonas voitti arvostetun W&T Comedyn stand up -kilpailun.

– Emmin vielä kalkkiviivoilla, olenko valmis osallistumaan. Mutta hyvä, että uskalsin. Kilpailun voitto toimi sytytyslankana, joka mahdollisti kaiken muun.

Stand up -tuttujen, kuten Krisse Salmisen ja Pirjo Heikkilän, kautta Joonas sai jalan oven väliin tv-maailmassa ja pääsi mukaan Siskonpeti-sarjan käsikirjoittajaksi ja näyttelijäksi.

– Joskus harmittaa, että Siskonpetiä markkinoidaan niin vahvasti naisten kirjoittamana ohjelmana. Olenhan siellä minäkin. Mutta toki olen iloinen kollegoideni puolesta, että heidän työnsä saa ansaittua huomiota.

Siskonpedissä Joonas sai kykynsä näkyviin. Jättipotti osui kohdalle, kun hänelle tarjottiin töitä Putouksesta. Joonaksen itsevarmuus rakoili silti vielä huippumenestyneen ohjelman kuvauksissakin.

– Kerran sanoin kollegalleni Kari Ketoselle, että nyt uhkaa aikamoinen alemmuuskompleksi. Pelkäsin, että ilman alan koulutusta en ole Suomen kansan mielestä uskottava näyttelijä. Ketonen kuitenkin lohdutti, ettei kukaan muu ajattele niin. Ongelma oli lopulta vain oman pääni sisällä.

Joonas Nordmanin tulkinta pääministeri Juha Sipilästä Pelimies-ohjelmassa. Kuva: MTV3
Joonas Nordmanin tulkinta pääministeri Juha Sipilästä Pelimies-ohjelmassa. Kuva: MTV3

Vaikeinta Joonakselle onkin ollut päästä eroon omasta uskomuksestaan, että vain korkeakoulutettu näyttelijä voi menestyä Suomessa.

– Teatterikorkeakoululla on maassamme aikamoinen ylivalta. Olen esimerkki siitä, että näyttelijäksi voi päästä muutenkin. Se, etten saanut kaikkea heti, opetti minulle luovuutta.

Yhä edelleenkin Joonas stressaa välillä töidensä ja ammatillisen uskottavuutensa puolesta. Aiemmat torjutuksi tulemisen kokemukset kulkevat edelleen mukana, vaikkeivät ne enää häntä ohjaakaan.

– Suhtaudun kaikkeen saamaani varovaisesti. Ehkä pelkään epäonnistumista jollain tasolla edelleen. Samaan aikaan kuitenkin ajattelen, että olen terveellä tavalla saanut näytettyä muille.

Ei vielä naimisiin

Tällä hetkellä Joonas lataa kaiken energian uraansa. Hän seurustelee, mutta antaa ymmärtää, ettei yksityiselämässä ole juuri nyt sijaa suurille muutoksille. Lapset ja häät eivät ole nyt mielessä.

– Työ on nyt se, mihin panostan. Olen muutenkin enemmän eläin- kuin lapsi-ihminen. Häissä minua ahdistaa ajatus huomion keskipisteenä olemisesta. Saan sitä puolta töissäni ihan tarpeeksi.

Jos Joonas saa valita, vapaa-ajallaan hän ei hauskuuta muita. Mieluummin hän vetäytyy omaan rauhaansa ja antaa itselleen luvan olla väsynyt.

”Kerran kuussa järjestämme vanhojen ystävien kesken saunaillan.”

– Kerran kuussa järjestämme vanhojen ystävien kesken saunaillan, jolloin menemme joko yleiseen saunaan tai vuokraamme sellaisen. Sen jälkeen käymme syömässä. Se voi kuulostaa pakotetulta, mutta tämä on ainut tapa ehtiä nähdä kiireidemme keskellä. Tapaamisista jää aina hyvä mieli.

Pelimies-ohjelma työllistää Joonasta seitsemänä päivänä viikossa. Maskeeraus alkaa aamukuudelta, ja kuvaukset päättyvät kahdeksalta illalla. Käsikirjoitus tehdään yhden päivän aikana kerran viikossa, jotta ohjelma pysyy ajankohtaisena. Joonas ei kuitenkaan valita, koska ohjelmassa yhdistyvät kaikki hänen intohimonsa: näytteleminen, käsikirjoittaminen ja politiikka.

Ensi vuonna on luvassa pari uutta projektia, mutta sitä ennen Joonas aikoo pitää pienen loman.

– Pelimiehen tekeminen on ollut ihan huikeaa, mutta samalla sen verran aikaa vievää, että palautuminen ottaa oman aikansa.

Nähdäänkö Joonas tulevaisuudessa itse poliitikkona? Vastaus kysymykseen on niin ympäripyöreä, ettei siitä pysty päättelemään juuri mitään. Ihan kuin ehdalla poliitikolla.

Joonas Nordman

Syntynyt 9.7.1986 Porissa, asuu Helsingissä. Seurustelee.

Nousi koko kansan suosikiksi Putous-ohjelmasta. Voitti sketsihahmokilpailun kaksi kertaa.

Käsikirjoittanut mm. Krissen vaaligrilliä, YleLeaksia ja Siskonpetiä, jossa myös näytellyt.

Pelimies-satiiri lauantaisin MTV3:lla 19.11. asti.

Liikunta on yhä tärkeä osa Virpi Sarasvuon arkea, vaikka hän ei enää ehdikään liikkua entiseen malliin.

Entistä huippuhiihtäjä Virpi Sarasvuota nähdään harvoin parrasvaloissa. Eilen hän saapui Urheilugaalaan ilman puolisoaan Jari Sarasvuota.

– Työskentelen yrittäjänä. Sain juuri viime viikolla postissa valmentajan ammattitutkinnon paperit. Kasailen siihen liittyvää materiaalia valmiiksi, Virpi kertoi kuulumisiaan.

Virpi kertoi, että liikunta on yhä tärkeä osa hänen arkeaan.

– Liikun aktiivisesti, vaikka riippuu tietysti mihin vertaa. Urheilu-ura oli täysin eri elämä ja eri vaihe. Olisi tietysti kauhean kätevää, jos olisin nykyisessä arjessa yhtä hyvässä kunnossa kuin ammattiaikoina.

Virpillä ja Jarilla on kaksi yhteistä tytärtä, joiden elämää nainen ei halunnut tarkemmin kommentoida.

Gaalailtaan hän suhtautui odottavin mielin.

– Täällä on paljon ihmisiä, joita ei muuten tapaa. Elämä on aika lailla työtä ja arkea muuten.

Arttu Wiskarin mukaan pienet arjen muutokset ovat tärkeimpiä. 

Laulaja Arttu Wiskari on tehnyt vuoden ajan muutoksia hyvinvointiinsa.

– Aloitin pienten muutosten tekemisen viime vuoden alussa. Aloin liikkua ja katsoa ruokavaliossa pieniä juttuja. Kesän söin ja join miten halusin ja olin ihan puhki.

Syksyn alussa laulaja aloitti tipattoman ja aloitti treenaamaan personal trainerin kanssa.

– Neljän kuukauden tipaton oli iso muutos, ja sen aikana tein lisää pieniä muutoksia. Kun ne olivat hallussa, päätin tipattoman häämatkamme ajaksi, viime kesänä lastensa äidin kanssa avioitunut Arttu kertoo.

”Kaikki perheenäidit tietävät, miten vaikea säännöllisten liikunta-aikojen järjestäminen on.”

Arkisin Arttu tekee musiikkia ja hoitaa 2- ja 4-vuotiata lapsia kotona. Viikonloput hän keikkailee.

– En ole oikein ikinä lomalla. Kaikki perheenäidit tietävät, miten vaikeaa säännöllisten liikunta-aikojen järjestäminen on. Joskus pitää mennä salille aamulla, joskus illalla. Saatan usein mennä salille vasta yhdeksältä. Se, että jaksaa raahautua sinne, on pääjuttu. En aseta itselleni mitään älyttömiä tavoitteita, jotka saavutettuani repsahdan.

Arttu ei seuraa tarkasti kilojen tippumista, vaan yrittää vaalia pieniä muutoksia arjessaan.

– Eilen tehtiin kotona taas terveellistä safkaa. Paistoimme kasviksia, pinaattia ja lihaa.

Keikkalavojen lisäksi Wiskari nähdään Supermarsu-elokuvassa, joka saa ensi-iltansa ensi viikolla. Laulaja pitää päähenkilö Emilian isäpuolen Pertin roolia lähes luonneroolina.

– Pertissä on noin puolet Arttu Wiskaria. Vähän hömelömpi versio meikäläisestä se on.